18-vuotta miehen kanssa ollut lesbo

Likaisia kokeilunhaluisia hetero akkoja, jotka vielä myöntävät rakastavansa sitä miestänsä. Ei kukaan täysjärkinen lesbo halua kolmanneksipyöräksi.

Aika lailla samat sanat, paitsi olen 42 vuotta ja lapsia 2. Miehen kanssa yhdessä kohta 17 vuotta. Paitsi menee yhteiselo päin peetä...

Ainoat syvät ihastumiset olen kokenut naisiin, vaikka olen täysin kokematon naisten kanssa. Oli vaan helppoa/helpompaa aikoinaan valita mies, joka on kiltti ja kiva ja jonka kanssa oli hyvä tehdä lapset.

Olen vaan ihan jumissa tässä tilanteessa nyt. Ei vaan iske enää miehet ja nykyinen on kiltteydestään huolimatta saamaton nysvääjä.

Jokin aika sitten ihastuin aika tulisesti yhteen työkaveriin, jolle lopulta uskalsin kertoa mitä tunnen ja hups, sinne meni se ihmissuhde...

Nytkin olen ihastunut mutta minusta on tullut ihan hemmetin varovainen, koska en tiedä mitä ko. hlö tuntee minua kohtaan. Tai kaveruutta varmasti mutta en tiedä onko seassa jotain muuta, enkä todellakaan riskeeraa kaveruutta minkään paljastuksen takia. Tämä ihana nainen on myös naimisissa ja äiti -ja onnettomassa liitossa hänkin.

Jatkoa edelliseen...

Kummaa kipinöintiä ja vihjailua kyllä on, puolin ja toisin. Puhutaan, että jos erotaan nykyisistä, niin uusi ihmissuhde onkin sitten jtn ihan muuta, jne. Vältetään puhumasta miehistä. Hän tuntuu seuraavan minua silmillään mutta minä väistelen, koska se kuumottaa niin... Ja sitten harmittaa kun en pysty vastaamaan.

Tänään hän kutsui itsensä luokseni viiniä juomaan ja suklaata maistelemaan, kun kerroin että muu perhe lähti edeltä sukuloimaan. No se oli unohdettava, koska minulla aamulla aikainen lähtö. Mutta henkäisin kyllä siihen, että joskus tämä toteutetaan.

Hän on siis työkaverini ja ihan avoimesti laittaa työmesen kautta, kun kirjoitellaan kaikesta maan ja taivaan välillä työpäivän aikana, kuinka on minua ikävä kun olen välillä etänä, jne. sydämiä, jne. Ehdotti jopa, että mentäisiin naimisiin, kun olen niin kätevä korjaamaan, laittamaan ja tarttumaan toimeen asioissa. Että meidän miehet voisivat mennä keskenään yhteen... No puoliksi leikillään, tietysti, vai sittenkin kokonaan?

Olen kyllä antanut hänen ymmärtää, että minua kiinnostaa miehet, niin kuin ne lajinsa kiinnostavatkin. Hän tuskin osaa arvata mitä tunnen naisia ja erityisesti häntä kohtaan eli pitänee heterona. Voihan se kaikki vihjailu olla hänen puoleltaan vain flirttailua vailla sen kummempaa taka-ajatusta, kemiaahan meidän välillä joka tapauksessa on.

^ Koska en halua näpeilleni... Siksi yritän hienotunteisesti vihjata, että ehkä se ihminen (sukupuolesta riippumatta) on se, kehen ihastun...

Reilu vuosi sitten ihastuin yhteen naiseen tosi syvästi ja lopulta uskaltauduin kertomaan ja meidän ystävyyskin loppui siihen. Tämän nykyisen kohdalla haluan kaikkein viimeksi menettää ystävyyden sen kustannuksella, että luulen taas jotain mikä ei ole totta.

Vaikea selittää mutta yritän siis suojata itseäni. Tavallaan, että tämä ihastukseni kohde ei arvaisi, että olen hänestä kiinnostunut vähän syvällisemminkin kuin kaverina. Ymmärsiköhän kukaan tätä epälogiikkaa :D

Joo, ymmärrän. Mutta tuskin tuosta kuviosta mitään syntyy. Kuvion pitäisi jompikumpi uskaltaa rikkoa ensin... ja jos molemmat pelaavat, niin voi voi..

Se on totta, jos molemmat pelaa. Todella sääli jos näin on ja homma ei etene, koska molemmilla liikaa menetettävää.

Mietin kyllä, että kun joskus tämä viininmaisteluilta toteutuu, niin kerron omasta bisseydestäni mutta jätän avoimeksi että olen ihastunut häneen. Pallo on sitten hänellä, jos haluaa avautua omista tunteistaan.