Seksuaalisuuden etsintää

Mä olin juuri saanut läksyt tehtyä kun Marianne soitti ja kyseli, josko voisi tulla piipahtamaan ja tottahan toki se onnistui. Marianne oli mun paras ystävä, oli aina ollut ja tuli varmaan aina olemaankin. Oltiin naapuruksia, joten aikaa tuli vietettyä paljon yhdessä.
Ovikello soi, Marianne näkyi tulleen.
-Sait sä jo läksyt tehtyä?
-Juu kyllä ne on taas tältä päivältä ohi. Tai siis kyllähän mä vielä illalla aattelin vähän ruotsin sanoja katella. Ei sitä koskaan tiedä, jos vaikka tulee pistarit.
-Niin ainahan niitä voi tulla, vaikka en mä kyllä usko, että tulis.
-Toivottavasti ei tuu.
-Sä se jaksat opiskella koko ajan.
-En mä nyt koko aikaa.
Vaikka kyllähän se oli niin, että mä opiskelin melkein koko ajan. Läksyjä tuli tehtyä useampi tunti päivässä, enkä mä viettänyt aikaa juurikaan muualla kuin omassa huoneessa. Mitä nyt joskus tuli Mariannella käytyä, mutta silloinkin aika usein tehtiin tai puhuttiin jotain koulujuttuja. Mariannekin kyllä oli ahkera, mutta se jaksoi kyllä ”elääkin”.
-Ootko kerenny mitään muuta tänään tekemään ku opiskelemaan? Marianne kysyi kun menimme istumaan keittiöön.
-En, enhän mä koskaan, naurahdin
-Teiän porukat ei oo vissiin kotona tänään vai? Ainakin meiän äiti tais jotaa sellasta puhella.
-Juu, ne meni käymään mummolassa ja tulee vasta joskus illalla myöhään.
-Sulla on koko talo käytössä.
-Mitäpä mä tällä talolla tekisin.
-Kutut jonkuu miehen tänne? Marianne innostui kiusaamaan mua. Mä en ollut edes koskan pussannut ketään poikaa, joten en mä nyt ketään miestä tänne todellakaan ollut pyytämässä ja Marianne kyllä tiesi nämä faktat.
-En mä nyt oikein taida, sanoin vain rauhallisesti takaisin.
-No jos ei miehet kiinnosta, niin sit se taitaa olla naisen paikka.
-Hä? Mitä sä nyt tarkotat? Sanoin vähän hämmentyneenä.
-Ei kun siis, en mä tarkottanu sitä. Tuli vaan nyt sanottua ennen kuin ajattelin, Marianne valahti hiljaiseksi.
-Onpas sulla nyt aika villi mielikuvitus.
-Vähän tais olla joo.
Tuli hiljaista. Marianne vaipui aivan omiin mietteisiinsä, enkä mä tiennyt olinko loukannut sitä vai mitä. Aika villiksi oli sen jutut nyt kyllä olleet menossa. Tai sekin nyt riippui ihan mistä asiaa katsoo. Mä vaan olin niin konservatiivinen ihminen, ettei oikein tuollainen huumori napannut.
-Tota, Suvi…
-Ni?
-Tosta kun nyt kävin selittää tollasta juttua, niin tuli mieleen… tai siis toikin nyt tuli mieleen siitä, kun… siis kun sä et ole koskaan seurustellut, niin kiinnostaako sua edes miehet?
-Miten niin kiinnostaako? En mä vaan ole koskaan tavannut sellaista, joka olis mua varten. Tai siis en mä kyllä ole koskaan ajatellut asiaa kovinkaan paljoa. En oikeastaan yhtään. En mä ole kokenut sitä kovinkaan ajankohtaiseksi.
-Mut sä olet kuitenkin hetero?
-No tottakai. Mikä muu mä nyt voisin olla?
-No… Marianne meni taas vähän hämilleen.
-Et kai sä nyt tosissa kuvittele, että mä olisin joku… joku lesbo? Sehän olis ihan sairasta tai jotaa. Ei se olis normaalia.
-Mä haluan rakastella sun kanssa, Marianne sanoi ja katsoi mua silmiin. Mä en tajunnut mitään ja kun oltiin oltu vähän aikaa hiljaa, niin Marianne lähti vauhdikkaasti ulos ja varmaankin kotiinsa. Mä jäin istumaan keittiön pöydän äärelle. Mitä oli tapahtunut?
   Istuin aika kauan keittiössä ja mietin, että mitähän Marianne oli oikein tarkoittanut. Halusiko se ihan oikeasti tehdä jotain sellaista mun kanssa? Oli se ainakin kunnolla pelästynyt tai jotain kun lähti kotia aika vauhdilla. Ei Marianne voinut kyllä tosissaan olla. Eihän se ollut mikään lesbo. Sillä oli ollut poikaystäväkin ja ne oli harrastanu seksiä.
   Samalla kun mietin tapahtunutta puhelimeeni tuli viesti Mariannelta: ”Sori, että sanoin mitä sanoin. Mä olen halunnut sanoa niin sulle jo pitemmän aikaa, mutten oo uskaltanu. Toivottavasti voitais jutella vielä.” Eli Marianne oli sittenkin vissiin tosissaan. Pala nousi mun kurkkuun. Mitähän tästä nyt seuraisi. En mä kyllä halunnut erkaantua parhaasta ystävästäni. Vastasin Mariannelle: ”Kyllä sä voit tulla vaikka heti juttelemaan, jos susta tuntuu, että haluat tulla.” Kului noin minuutti ja ovikello soi.
-Sähän tulit vauhdilla, sanoin kun näin Mariannen melkein hengästyneenä.
-Joo… Aattelin, että kai tässä pitäis jutella mahdollisimman pian.
-Joo… Musta vaan tuntuu, että sä voisit vaikka hoitaa sitä puhumispuolta, kun mä olen vähän ulkona tästä jutusta, sanoin samalla kun siirryimme istumaan olohuoneen sohvalle.
-Niin, mitä sä haluaisit että mä nyt sitten kertoisin? On munkin pää nyt vähän pyörällä.
-No alota vaikka siitä, että miten sä olet saanut päähäsi haluta… no siis tehdä sellasta mun kanssa?
-Siitä on jo ainakin vuosi aikaa, kun ekan kerran mietin sua sillee…
-Vuosi!?!
-…Niin… Siis me oltiin joskus liikuntatunnin jälkeen suihkussa ja mä jotenkin jäin katsomaan sua ja sit illalla ajattelin jotain sellasta, että me tehtäis jotain ja sit pikkuhiljaa mun ajatuksiin tuli yhä enemmän ja enemmän tollasia ajatuksia…
-Mut sähän olet hetero!
-En mä oikein tiiä olenko mä… En mä tiiä mikä mä olen… Joku kummajainen varmaan, Marianne sanoi ja purskahti itkuun – mun syliin.
-Et sä ole mikään kummajainen... Eikä mun ollu tarkotus sanoa rumasti susta. Sä olet mun paras ystävä vaikka olisit mikä.
Marianne nousi ylös ja katsoi mua silmiin: -Tarkotat sä ihan oikeesti tota?
-No en mä haluais menettää ystävyyttä sun kanssa.
-Vaikka mä haluankin rakastella sun kanssa?
-Niin…
-Vaikka mä nytkin haluaisin riisua sut hitaasti ja tyydyttää sua teidän sohvalla?
-Miks sä nyt tollasta rupeet puhumaan? mulle tuli vaivautunu olo.
-Eli sä et kuitenkaan hyväksy mua.
-Kyllä mä yritän… mut kuulostaa vähän nyt vaikeelta.
-Mikä?
-No ajatella sua, että sä niinku… haluat mua koko ajan tai jotain. Jotenkin se ajatus vähän kuulostaa iljettävältä.
-Sä et tykkää musta.
-Ei se sitä ole. Mä en vaan taida oikein tykätä sillä tavalla, sanoin mutta Marianne katsoi vain tyhjyyteen.
Vähän aikaa oli hiljaista, mutta lopulta Marianne alkoi taas puhella: -Mä vaan mietin tässä. Voisit sä joskus… tai siis oisko susta aivan mahdotonta… siis niinku, että… Siis voisit sä edes pikkasen kuvitella, että me tehtäis jotain sellaista? Marianne sanoi ja laittoi hiljaa käden mun reidelle.
-Tota…siis, mä en tiennyt mitä mun olisi pitänyt sanoa. En halunnut loukata Mariannea, mutta ei oikein mikään sellainenkaan ollut nyt vaihtoehto: -Mä taidan käydä nyt tässä välissä vessassa.
-Joo… Mä mietin, että jos osaisin tehdä joskus vielä jotain oikein.
-Et sä nyt mitään väärin oo tehny. Tuun kohta takas.
Istahdin vessanpytylle ja jäin miettimään kaikkea. Mielessä pyöri vaikka mitä ajatuksia, kunnes yht’äkkiä huomasin, että pikkuhousuni olivat kostuneet ennen kuin olin tullut vessaan… Olinko mä kiihottunut Mariannen puheista? Eihän se voinut olla mahdollista. En mä ollut mikään lesbo ja muahan ällötti ajatus sellaisesta… vai ällöttikö?
   Mun sisälle jäi outo kutina kun tulin vessasta takasin olohuoneeseen. En mä ollut koskaan jaksanut fantasioida kenestäkään pojasta. Ei se vaan ollut kiinnostanut, mut en mä silti mikään lesbo ollut. En todellakaan. Istahdin takaisin Mariannen viereen.
-Eihän sulla enää ole pahaa mieltä, sanoin Mariannelle ja pistin käden sen olkapäille.
-En mä tiiä. Mä vaan ootin aika kauan, että saan sanoa sulle, mitä tunnen sua kohtaan ja nyt mä en tiiä mitä mä tekisin.
-Miten mä voisin saada sulle paremman mielen?
-Et kai sä mitenkään, en mä ole huonolla tuulella … Tai lupaatko toteuttaa yhen mun pyynnön? Ihan pienen vaan, Marianne sanoi ja katsoi mua vähän säälittävästi ja vähän jotenkin lämpimästi.
-En mä tiiä… Mitä sä nyt tarkotat?
-Lupaatko ensin?
-Miks?
-No et sä sit kans tekisit sen jutun, ihan pieni juttu. Lupaatko?
-No jos mä nyt sit lupaan.
-Oikeesti?
-No joo. Mitä sä nyt sit haluat että mä teen?
-Tota…Ääh… Anteeks kun nyt sain sut lupaamaan, mut mä haluaisin suudella sua… Ja sä nyt vähän niinku lupasit…
-Mä en kyl tienny, että sä mitään tollasta haluat.
-Mut suostuisit sä?
Mä en oikein nyt tiennyt mikä mua vaivasi. Mä olin luvannut Mariannelle, eikä mun edes tehnyt mieli perua mun lupausta. Tunsin kuinka mun pikkuhousut olivat kostuneet. Päässä pyöri miljoona eri ajatusta ja sydänkin hakkasi aika tiuhaan: -No kyllähän mä lupasin…
-Ihan oikeesti? En mä sua halua pakottaa.
-Kyllä mä kai voisin… Ihan pieni vaan.
-Joo, saanko mä nyt sit heti antaa suukon vai sit joskus muulloin?
-No kai sä nyt heti voit, jos haluat…
Marianne nyökkäsi ja tuli lähemmäs mua. Mä katsoin osittain kauhun sekaisin tuntein kuinka Marinanne istuin ihan mun viereen ja laittoi toisen käden mun vyötärölle ja toisen mun olkapäälle. Hiljaa Mariannen huulet rupesivat tulemaan mun huulia kohti. Mä suljin silmät ja tunsin kuinka Mariannen huulet koskettivat omiani. Tuntui pehmeältä ja hieman kostealta.
Suukko oli aika nopeasti ohitse.
-Oliko kamalaa? Marianne kysyi varovaisesti.
-Ei… Ihan hyvä suukko… Mun ensisuudelmahan se siis oli...
-Eiikä! Mä en muistanu, ettet sä ollu koskaan suudellu, anteeksi. Ei mun olis pitäny.
-Ei se mitään haittaa. Ei se ollu kamalaa.
-Eipä. Mä pakotin sut suutelemaan. Miten mä voin hyvittää tän?
-Suutele mua uudestaan, sanoin ja ajattelin vasta sen jälkeen. Marianne katsoi mua suu auki.
-Mitä?
-Ei mitään… en mä tiiä mikä muhun meni. En mä tarkottanu.
-Et tarkottanu, mut sanoit kuitenkin?
-En mä tiiä miks mä sanoin tollasta, sanoin ja tunsin kuinka Mariannen käsi tuli taas mun reidelle.
-Sä kiihotuit.
-Mitä?
-Sun nännit on kovettunu, ne näkyy paidankin läpi.
Niinhän ne pullottivat paidan lävitse kuin kaksi kirsikkaa. Mä tunsin kuinka kiihotuin hiljalleen.
-Mua pelottaa.
-Mikä?
-En mä ole lesbo… Enhän?
-Ei se susta lesboa tee, jos sä kiihotut ensisuudelmasta.
-Mut musta tuntuu, että mä halua enemmän…
-Mitä enemmän?
-Haluat sä vielä rakastella mun kanssa?
Tällä kertaa oli Mariannen vuoro olla hämmästyneenä, kun rakastelusta ruvettiin puhumaan. Kesti vähän aikaa ennen kuin se pystyi reagoimaan mitenkään.
-Sä haluat rakastella mun kanssa? Oot sä nyt ihan tosissas. Vielä tunti sitten sä…
-…Mut nyt musta tuntuu, että mä haluan.
-Ihan oikeesti?
-No mähän ihan tärisen. En tiiä mitä mun kehon läpi menee nyt, mut mä tärisen aika tavalla.
-Niin sä kyllä täriset.
-Mä en ole oikeestaan koskaan edes masturboinnu kunnolla, mut kyl musta nyt tuntuu, että jos sä vaan haluat, että me rakasteltais, niin en mä vastusta yhtään. Haluut sä?
-Ha-haluanhan mä.
Marianne tuli taas mua kohti ja mä suljin silmät ja tunsin kuinka mua suudeltiin taas. Ensin hiljaa huulille, sitten kaulalle ja lopulta solisluulle. Hiljaa Mariannen toinen käsi oli mennyt mun paidan sisään ja se avasi rintsikoiden hakaset.
-Tuntuu hyvälle, sain sanottua kun Marianne nosti mun paitaa ylös.
-Mä haluan vaan, että susta tuntuu hyvälle, sano heti jos teen jotain epämiellyttävää.
-Joo, sanoin ja avasin silmät ja näin kuinka Marianne veti nopeasti paidan pois päältään ja heitti sen ja rintsikat lattialle. Suljin taas silmät ja tunsin kuinka Marianne koski varovasti mun nännejä. Tuntui kuin jäävettä olisi virrannut mun kehon läpi. Taisin vähän voihkaistakin. Hiljaa Mariannen suu rupesi hyväilemään mun rintoja. Vähitellen mun nännit saivat tuntea kuinka niitä suudeltiin.
-Mä en oo ikinä nähny, et nännit vois olla niin kovat ku sulla on nyt, en kyl oo nähnykään muita kuin omia nännejäni, mut kuitenkin, Marianne sanoi ja jatkoi mun rintojen hyväilyä. Mä en oikein tienny missä mä olin tai mitä kello mahtoi olla. Hiljalleen Mariannen rinnat koskivat mun omia ja vähitellen hankaus muuttui yhä voimakkaammaksi samalla kun suutelustakin tuli varsin intensiivistä.
-Haluat sä, että me jatketaan tässä sohvalla vai mennäänkö me sun sängylle? Marianne kysyi huohottaen.
-En mä tiiä… Kai meidän pitäis mennä mun sängylle… Mä vaan haluan, ettet sä lopeta.
-No mennään sit nopeesti.
Nousimme sohvalta ja siirryimme mun huoneeseen. Mä vedin peiton pois sängyltä ja jäin istumaan sängynreunalle.
-Haluat sä tätä nyt ihan varmasti? Marianne kysyi
-Haluan, et kai sä ole tullut katumapäälle?
-En, en todellakaan.
Marianne tuli mun viereen, suuteli mua ja laski mut varovasti makaamaan sängylle. Hiljaa se alkoi hyväillä mua, ensin oli vuorossa taas kaula, sen jälkeen varovasti Marianne meni rinnoille päin ja kutitteli vähän mun napaakin. Tuntui kuin olisi jo ainakin tunti mennyt. Mä vaan leijuin Mariannen käsittelyssä. Lopulta tunsin kuinka käsi avasi mun farkkujen nappeja ja veti niitä hieman alaspäin. Tunsin kuinka sormet hyväilivät mun alapäätä pikkuhousujen päältä.
-Ummm… miten sä teet ton… tuntuu niin hyvälle…
-Mä teen vaan sitä mistä itekin nautin. Sä tunnut tykkäävän samoista asioista.
-Sä oot niin ihana… jatka vaan.
Marianne alkoi vetämään mun housuja pois. Nostin hieman peppua ylöspäin ja tunsin kuinka housut lähtivät jalastani. Käsi hyväili reisiäni ja vähitellen sukatkin irtosivat jalasta. Marianne tuli taas suutelemaan mua ja hyväili samalla kädellä mun rintoja.
-Mä haluan sua niin paljon. Sä et tiedä kuinka monena yönä mä olen sormeillu itteäni ja ajatellu sua, Marianne kuiskasi kiihottuneena mun korvaan.
-Mitä mä sanoisin, mäkin haluun sua! Ohjasin Mariannen vähän alemmas ja tunsin kuinka käsi taas kosketti mun pikkuhousuja, ensin varovasti ja kohta jo hieman kovemmin. Mä näin välillä tähtiä vaikka mun silmät oli aukikin. Voihkin vähän väliä, kun tuntui niin hyvältä: -Ota ne housut pois jos vaan haluat.
-Haluan… mä haluan nuolla sua…Marianne kuiskasi ja veti mun pikkuhousut pois. Tunsin kuinka käsi kosketti mun häpyä. Hiljalleen sormi liukui kosteaan vakooni. Tunsin taas kuinka koko kehoani vavisutti jokin voima, mutta tällä kertaa se oli jotain suurempaa, mä en pystynyt pidättelemään enää itseäni.
-Aah!!!!! Ooh!! Aah… Ummm…
-Sait sä? Marianne kysyi varovasti vähän ajan päästä.
-Mitä?
-Orgasmin? Sait sä?
-En mä tiiä… En mä oo koskaan saannu… Nyt tuntuu vaan aika hyvältä… Taisin mä saada. Kiitos, sanoin ja nousin suutelemaan Mariannea.
-Mä en kerenny vielä edes kunnolla koskea sua, kun sä jo sait, Marianne sanoi hieman surullisena, mutta samalla näytti kyllä, että se oli tyytyväinen saavutukseensa.
-Mut sä taidat vähän kiihottua siitä, että mä sain.
-Miten niin? Marianne meni hämilleen.
-Ei se mitään. Sä olet aika sulonen. Mä tunnuin vaihtaneeni seksuaalista suuntaustani muutamassa tunnissa, mutta ei se tuntunutkaan yhtään pahalle. Oikeastaan nyt oli varsin… kotoisa olo.
-Haluisit sä, että mä tekisin sulle vielä jotain, vai olet sä nyt saanut jo tarpeeksi? Marianne kysyi hieman odottovasti.
-En mä tiiä… Kyllä mua edelleen kiihottaa… sain sanotuksi kun samalla tunsin kuinka Mariannen käsi työntyi mun reisien väliin…
-Jatka vaan, tee ihan mitä haluat! Sain voihkaistua ja samalla Marianne työnsi mut makaavaan asentoon ja nuoli mun rintoja. Mä tunsin taas kuinka kiihko sisälläni voimistui.
-Umm… Älä kiusaa mua… mumisin ja yritin saada ohjattua Mariannen kättä mun haaroihin, mutta Marianne vain kiusasi mua ja suuteli mun rintoja ja kutitteli mahaa.
-Kyllä mä kohta meen alaspäin, älä hätäile…
-Mmm… joo, tuntuu vaan kaikki niin hyvälle. Se mitä teit äsken kun laukesin… tuntu niin ihanalle.
Mariannen käsi meni hivelemään mun reisiä ja vähitellen sain suukkoja vyötärölle. Hiljakseen sormet liikkuivat mun karvotuksen seassa ja aina välillä joku sormi kävi varovasti kostettamassa mun häväreitä ja klittaa. Joka kerta kun sormi osui mun klitorikselle tunsin kuinka koko mun vartalo värähti. En mä ite ollu koskaan edes löytänyt tollasia pisteitä itsestäni, kun en mä oikein pitänyt kiihottavana kosketella itseäni.
-Ethän sä tykkää pahaa, jos mä nuolen sua? Marianne kysyi selvästi kiihottuneena.
-En, sä saat tehä ihan mitä vaan haluat, kuhan et vaan lopeta!
Tuntui aivan fantastiselta kun Mariannen kieli kosketti mun klitorista, voihkaisin nautinnosta. Välillä Mariannen kieli upposi mun sisään ja sitten taas vähän hipelöi klittaa. Mä voihkin ja sätkin nautinnosta. En oikein tajunnut miten Marianne osasikaan tehdä kaikkea noin ihanaa. Mun teki mieli melkein itkeä, kun tuntui niin ihanalta.
-Haluisit sä tehä mulle jotain välillä? Marianne kysyi ja jatkoi mun hyväilyä samalla.
-No… Joo, mut en mä osaa noin hyvin kuin sä.
-Kyllä sä osaat. Me ollaan molemmat tyttöjä, joten teet vaan sitä mitä haluisit itelles tehtävän.
-Miten sä niinku aattelit, et mä tekisin?
-Haluisit sä niinku… kuusysi tai jotaa?
-Onnistuuks se?
-No en mä oo koskaan koittanu… mut kai se, jos sä vaan haluat?
-Hmm… No kokeillaan. Kyllä mäkin haluan tehä sulle jotain kun sä olet niin ihana mulle.
Marianne käännähti mun päälle ja laskeutui sopivalle korkeudelle, jotta mä pääsisin häpyyn käsiksi. Vähän aikaa mietin, että mitähän pitäisi tehdä, mutta eipä sitä kauaa tarvinnu mietiskellä, kun aloin tuntea Mariannen nuolevan mun klitorista. Alapäässä alkoi tuntua niin hyvälle, että oli pakko alkaa tekemään Mariannellekin, jotain tai muuten laukeaisin taas. Kosketin toisella kädellä varovasti Mariannen rintoja ja samalla rupesin sormeilemaan alapään karvoitusta. Varovasti laitoin yhden sormen Mariannen sisään ja tunsin kuinka koko keho värähti. Kiihotuin entisestään ja kosketin varovasti kielellä Mariannen häväreitä, toisella kädellä hivelin rintoja ja toisella selkää. Marianne oli kostunut aivan märäksi ja suussa maistui ihanan kiimaiselle. Etsin kielelläni klitan ja kuulin kuinka Mariannen oli pakko inahtaa, kun ensimmäisen kerran osuin oikeaan kohtaan. Jatkoin nuolemista, kun Marianne ohjasi toisen käteni selältä pakaroiden päälle. Rupesin hieromaan niitä hellästi samalla kun kutittelin häpyä kielellä. Marianne ei tuntunutkaan olevan vielä tyytyväinen vaan ohjasi kättäni uudestaan. Tällä kertaa mun sormet kävivät peppuvaossa ja siitä Marianne äänistä päätellen tykkäsi.
-Jos vaan uskallat, eikä se tunnu sun mielestä ällöttävältä, niin pikkasen kun sormella koskettelet mun peppureikää… Se tuntuu niin kiihottavalta…
Mietin taas hetken, että mihinhän mä olin oikein ryhtynyt, mutta samalla Marianne työnsi sormen mun sisään ja tiesin, että tämä oli sitä mitä olin kaivannut jo jonkin aikaa. Vein varovasti toisen käden takaisin pakaran päälle. Vähän aikaa siinä kättä pyöritettyäni vedin keskisormea hellästi Mariannen peppuvaossa. Kuului pientä ja ihanaa ininää. Mä kiihotuin itsekin. Samalla kun mä nuolin häväreitä, niin sormella varovasti hivelin ja välillä vähän napautinkin Mariannen peppureikää. Aina, kun napautin vähän voimakkaammin, kuului pieni inahdus. Mitä voimakkaammin mä napauttelin sitä kovempi inahdus kuului. Vaivihkaa Marianne oli lopettanu mun nuolemisen ja kosketteli mua vain sormin, ilmeisesti oli mun vuoro antaa ja Mariannen nauttia. Nuolin klitorista voimakkaammin, hivelin rintoja ja välillä puristin niitä aika kovaakin. Toinen käsi pyöritteli sormia edelleen peppuvaossa. Olin juuri sivelemässä peppureikää, kun Marianne huitasi kädellään mun kättä ja tunsin kuinka mun sormi upposi Mariannen peppuun.
-AAAAAAH!!! Aooahhh!!!! Aiiih! Marianne huusi kovaan ääneen.
-Sattuks sua? En mä tarkottanu, se oli vahinko…
-Ei, mä… mä sain… mun… elämän parhaan… mmm.. orgasmin… kiitos, Marianne sanoi ja kääntyi suutelemaan mua.
-Aijaa… No hyvä, että sä tykkäsit.
-Tykkäsin todellakin, mut nyt saat sä sitten tykätä! Marianne sanoi aggressiivisesti ja kääsi mut makaamaan selälleni. Tunsin kuinka Mariannen käsi hiljalleen hakeutui haarojeni väliin samalla kun rintojani näykittiin. Marianne todellakin tiesi mikä naisesta – tai ainakin musta – tuntui todella hyvälle.
Vähitellen kieli tuntui kutittelevan mua yhä alempaa ja alempaa. Lopulta tunsin kuinka klittaa näykkäistiin kerran, sitten toisen ja lopulta Mariannen kieli rupesi pyörittämään mun klitorista. Mä olin laueta siihen paikkaan, mutta kun tunsin lämpimän aallon lähtevän liikenteeseen, Marianne veti suunsa pois.
-Älä lopeta, anelin hiljaa.
-En mä lopeta, älä luulekaan, Marianne sanoi ja jatkoi nuolemista. Kieli tunkeutui sisääni ja pyörähti vähän. Mä voihkaisin nautinnosta. Sen jälkeen Marianne rupesi hellästi nuolemaan taas mun klitorista ja samalla sormella työnteli mun pimppiä. Välillä kieli kävi alempana ja sormet ylempänä.
-Tuntuu niin hyvälle, vaikeroin.
-Saanko tehä yhen jutun, tai siis..
-Saat tehä ihan mitä vaan! Kiljahdin ennen kuin Marianne edes kerkesi lausettaan loppuun.
Tunsin kuika kieli ja sormet vaihtoivat taas paikkaa, mutta tällä kertaa Marianne siirsi tyynyn mun pakaroiden alle ja työnsi mun jalkoja enemmän mua päin. Sitten taas kieli rupesi kutittelemaan mun paikkoja. Tunsin kuinka se hellästi hyväili mun klitorista ja laskeutui sitten taas alemmas. Tosin nyt tuntui selvästi, että Marianne laskeutui alemmas kuin aiemmin. Tunsin kuinka kieli varovasti kosketti mun peppua!
-Mitä sä teet? Kysyin voihkien.
-Et sä halua et mä teen näin?
-Toihan on likasta.
-Sä et oo likanen, sä olet kiihottava.
-Enkä oo…
-Olet, Marianne kuittasi keskustelun ja tökkäsi kielellä mun peppua. Tunsin kuinka koko mun kroppa värähti. Välillä kieli nuolaisi ylempää ja sormi varovasti paineli mun peppua. Vähän aikaa jatkettuaan Mariannen kieli kutitti mun peppua niin, että tunsin selvästi kuinka se oli jo osittain mun sisällä. En tiennyt enää, että oliko tämä kiihottavaa, mutta samalla Marianne rupesi nuolemaan mun klitorista ja hiveli sormella mun peppua - mä olin seitsemännessä taivaassa. Mä en tiennyt, että voisi tuntua niin hyvälle, kun sormi vähitellen vajosi mun peppuun.
Marianne nuoli mun klitorista ja aina välillä pepussa tuntui lämpimältä kun sormi kutitti sieltä, samalla toisen käden sormet työntyivät mun pimppiin. Mä aloin olla todella lähellä orgasmia. Joka paikassa tuntui niin lämpimälle.
-Mä saan kohta…
Marianne ei sanonut mitään vaan nuoli ja sormetti vain yhä nopeammin ja nopeammin.
-Mä tuuuuun! Aah! Aiiiiiiih!… ooh mmm… aaah… mmm… Miten sä osaat tehdä noin hyvin? Kysyin Mariannelta samalla kun vedin sen mun viereen makaamaan.
-Mä vaan halusin, että susta tuntuu hyvälle.
-Musta ei oo ikinä tuntunu noin hyvälle!
-Ei mustakaan.
-Sä oot ihana.
-Niin säkin.
Jäätiin molemmat halailemaan toisiamme. Mä olin tainnut elää aivan väärässä luulossa seksuaalisuuteni suhteen. Marianne oli se mitä mä olin aina halunnut.