...kun olemme seurustelteet pari kuukautta ja kihlaus tuntuu TÄYSIN oikealta. Olen tavannut/seurustellut elämässä monien kanssa niin kuin tyttöystävänikin. Tässä suhteessa olemme kuitenkin eka päivästä saakka tunteneet suurta Rakkautta ja yhteenkuuluvuutta, siis heti kolahti. Pitäiskö silti vielä odottaa vai? Monesti kun asiat pitkistyvät ne vain mutkistuvat?! Tekis mieli kosaista!
nyt jännittää..
ossi
132311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mitä vahinkoa on siitä että odottaa? Siis vielä edes muutama kuukausi että opisitte paremmin tuntemaan toisenne. Jos tunne sen kun vahvistuu, niin hyvä niin, kosi sitten.
Voi olla että olet nyt todellakin löytänyt sen oikean, ja että kosiminen nyt on jo oikein ja viisasta. Mutta voi myös olla niin, että tunteesi muuttuvat vielä, sillä olette seurustelleet vielä niin vähän aikaa ettette välttämättä vielä kunnolla tunne toisianne. Vai oletteko tunteneet kauan ennen seurustelua? Minkä ikäisiä olette? (nämä milestäni vaikuttavat asiaan aika paljonkin)
Pointtini on kuitenkin se, että odottamisesta (en siis tarkoita vuosien odottamista) harvoin on haittaa, hätäilemisestä taas usein on. Mutta aina tulee tietenkin se poikkeus joka vahvistaa säännön.=)
hyvän matkaa yli 30v. :)
Ehkäpä kuitenkin kannattaisi seurustella (ja asua yhdessä) hieman pidempään ennen kuin alatte suunnitella avioliittoa. Eiköhän jokaisesta tunnu parin kuukauden seurustelun jälkeen siltä, että rakkaus kukoistaa ja kumppani on täydellinen. Ei sitä silti tarvitse naimisiin kiirehtiä. Rakkautensa ja sitoumuksensa voi osoittaa muutenkin.
Itse ainakin pitäisin parin kuukauden seurustelun jälkeen tehtyä kosintaa hätiköitynä enkä ottaisi sitä kovin tosissaan. En uskaltaisi mennä naimisiin ihmisen kanssa, jota en vielä kunnolla edes tuntisi.
...ainakin viikko! :))
Kiitokset!
Miksi odottaa, jos tuntuu kerran hyvältä ja oikealta? Me menimme kihloihin neljän kuukauden kuluttua ja kaikki pitivät hulluina. Kohta kolme vuotta onnea yhdessä takana ja vuosi siitä naimisissa.
Tehkää omat ratkaisunne! Onnea!
..olen miettiny "pari" kertaa asiaa tänäänkin ja koen jotenkin niin oikealta"hätäilyltä" ja sopivalta. Varsinkin kun tässä suhteessa kahdessa kuukaudessa on tapahtunut enempi kuin kenenkään kanssa ees puolessa vuosessa. Mieletön luottamus ja avoimuus kaikissa asioissa. Juttu vain kolahti het!
:))
Eräs tuttuni meni kihloihin kun hän oli 16v, he olivat tunteneet miehen kanssa viikon kun he kihlautuivat, sitä ennen eivät olleet edes nähneet toisiaan. Vuoden päästä menivät naimisiin kun tyttö oli 17v. ja nyt 13 vuoden avioliiton jälkeen heillä on 2 lasta ja ovat todella onnellisia.
Minun mielestäni sinulla ei ole tarvetta odottaa, se oikea on silloin kohdalla kun juuri "palat vaan loksahtaa kohdalleen" ja olet sen verran iso poika että kyllä tuon ikäisen pitääkin jo tietää mikä se kihlaus on, se on vakava lupaus, ja jos olet kerran sen valmis antamaan niin just do it..
Onnea matkaan, itsekin tässä kosintaa kuumeisesti odottelen.. Ollaan oltu yli 2v yhdessä.
Ompa ihana että tuollaisia miehiä on!! Kosaise pois! WAU! ;-)
Vaarana voipi olla että naisesi ei ihan aluksi ota tosissaan kosintaasi, mutta varmasti hän arvostaa elettäsi! Ainakin uskallat olla vakavissasi! Ja noin pian.... *huokaus*
vähänkö jänskätytti ostosreissu.. :)
H-hetki ensviikolla... saas nähä kuin käy viikonloppuna ei varmaan paljoo nukuta..
Ei ole eläissä tullut edes mieleen kihlaus, eikä syy ole se ettei ehdokkaita olisi ollut, mikään ei ole tuntunut aikaisemmin hyvältä. Kosintapaikka ja koko tilanne on aika erikoinen, joten luulen että siinä menee pikkaisen roppa veteläksi muilta kuin itseltäkin.. :) Täytyy raportoida ja kertoa miten kävi...
ps. täytyy todeta että mukava palsta kuulla kommentteja. Ei ole paljoo tullut surffailtua näillä palstoilla..
HEIH!
Oikein paljon onnea sulle!!! Toivottavasti sormukset on mieleiset ja tyttösi suostuu!! *huokailee*
Kerrohan sitten kuinka kävi! Tsemppiä!!!
...Ei suostunu ei..! jatketaan silti onnellisina yhdessä, asia tuli vähän ehkä äkkii.. Meni siinä eka yö yhdessä vetistellen, ei paljoo nukuttu, niin kuin arvata saattaa, ei ollu helppo tilanne..
Nyt kaikki hyvin!
voi harmien harmi... Mitäs nyt sitten? Jatkatteko yhessä kuitenkin ja myöhemmin kihloihin?? Onnea kuitenkin seurustelullenne!!! Onhan tuo teidän yhteinen taival vielä lyhykäinen, mutta se pitenee siitä :)
juu, yhdessä jatketaan. En minä ainakaan ole se joka suhteen katkaisee.. ei ole syytä. Ensimmäinen ihminen satojen tutustumisen jälkeen jota oikeasti Rakastan.. Ihana ihminen! Ja niin samanlaisia mieltymyksiä eri asioissa, sovitaan järkyttävän hyvin. Ei kinan kinaa, heh yli 2kk:ta takana ;)
ps. kerron joskus myöhemmin varsinaisen kosintatilanteen.. jäi muuten ikiajoiksi mieleen :))