Hintaa on aivan liikaa, 70-luvun rakennustekniikasta ei kannata maksaa enempää kuin mitä 70-luvun asunnot maksavat.
Ajatella, että kaikki muu tekniikka on kehittynyt huimaa vauhtia, mutta rakentaminen on yhä täsmälleen samaa kuin 50 vuotta sitten. Vain elementit ovat vaihtuneet onttoihin ja siksi äänieristys on huonompi kuin vanhemmissa elementtikasarmeissa.
Se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa
Ajatella, että kaikki muu tekniikka on kehittynyt huimaa vauhtia, mutta rakentaminen on yhä täsmälleen samaa kuin 50 vuotta sitten. Vain elementit ovat vaihtuneet onttoihin ja siksi äänieristys on huonompi kuin vanhemmissa elementtikasarmeissa.
Se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa
Vastaukset 24
Vanhimmat
70-luvun rakennus on ihan erilainen eläin kuin uusi rakennus.
Juuri katselin TV:stä vanhaa elokuvaa suomalaisesta puutalorakentamisesta. Taisi olla Tapiolan ensimmäisten talojen rakentamisesta. Valubetonia kärrättiin kottikärryllä, työvälineinä oli kirveitä ja vasaroita. Talot eristettiin sahanjauholla, jota kehuttiin erinomaiseksi eristeeksi. Ensin hymyilin ja sitten nauraa räkätin koko filmin loppuajan.
Uudessa maksaa koneellinen ilmanvaihto, kosteuseristys, paljon suuremmat märkätilat, eristys, jne. jne. Ennen ei talotekniikkaa tarvinnut budjetoida, kun sen osuus oli niin pieni. Nyt siihen uppoaa 1/3 rakennuskustannuksista.
Ennen ei ollut invaympyröitä WC-tiloissa. Vuoteen 98 asti kylpyhuoneen saattoi toteuttaa liimaamalla kaakeleita suoraan lastulevyyn ilman sen kummempia vesieristyksiä. Saattoi se jopa toimia, jos ei ollut suihkua, vaan ainoastaan kylpyamme.
Nykyåän normit ovat tosia. Työmaalle ei tulla omissa rytkyissä, vaan kaikilla pitää olla kallis suojavarustus ja -asusteet sekä erilaisia kortteja ja niiden koulutuksia.
Tarkka rakentaja saa neliön pystyyn keskihintaan 3500 euroa. Sen päälle tulee tonttikustannus, noin 1000 euroa ja yleiskustannukset, jne jne. uutta asuntoa on jokseenkin mahdoton myydä pääkaupunkiseudulla alle 4500 euroa per k-m2.
Jos jokin on ylihintainen, niin se on vanha talo!
Lämmöeristys ja tekniset ratkaisut ovat aatamin aikuisia, esim. kerrostaloissa "vetää joka nurkasta & lämmöt harakoille" koneellinen poisto. Materiaalit ja tekniikka rapistuneet. Vanhan kerrostalon korjaus maksaa 1000-1500 €/m² eikä lopputulos silti ole uuden veroinen! Huonokuntoisen remonttipommin hinnan pitäisi olla 1/3-osa uuden hinnasta ja remontoidun 2/3-osaa. Nyt menee pikemminkin niin, että purkuvalmiin hinta puolet uuden hinnasta ja kun remontoidaan, niin saatetaan jo nousta uudisrakennuksen tasolle.
Riippuu paikkakunnasta, tilastoja löytyy. Ne paikkakunnat, joilla uusien ja vanhojen asuntojen hintaerot ovat suurimmat niin niillä saa eniten vastetta rahalle itse rakennuksesta ja sen ominaisuuksista. Erityisesti tämä koskee kerrostaloja. Kouvolassa taisi olla jokunen vuosi sitten tilastojen mukaan suurin ero vanhojen ja uusien kerrostaloasuntojen hinnoissa. Vanha 70-luvun kerrostaloasunto maksoi noin kolmasosan siitä mitä saman kokoinen uusi. Esim. 70-luvun asunto 60 neliötä jos maksaa 65.000€ niin 60-neliöinen uudisasunto on sen 200.000€ eikä sitä sen halvemmalla kuulemma saa tehtyä tai voi myydä uutta nykyaikaista asuntoa, rakennuskustannukset ovat mitä ovat mutta tonttien hinta toki vaihtelee maassa paljon. Esim.
http://www.etuovi.com/kohde/1186845?sc=M1013264993&pos=5
http://www.etuovi.com/kohde/7129412?sc=M1013264993&so=prda&pos=3
Ei se talo muutu lainkaan paremmaksi siitä vaikka äijillä olisi miten hienot suojapuvut ja kortit.
70-luvulla ei käytetty lastulevyä toisin kuin nyt.
Säälittävää että joku ilmanvaihtokone maksaa 1500 euroa neliöltä. Huhhuh.
Kuulostaa siltä, kuin sinulla ei olisi varaa muuttaa ihmisten ilmoille.
Tuhnutat 70-90-luvun homevajassa, jollaisen ostamisesta HS varoitteli... olikosenyt viime viikonlopun asuntoliitteessä. Tosin myöhässähän varoitus sinulle tulee...
Minua+harmittaa+vastata+noin+tietämättömille+ihmisille+(vai+onko+kyseessä+matala+älykkyysosamäärä?)
Keskikokoisilla 50.000 - 100.000 asukkaan paikkakunnilla maksaa 1970-luvun 120-neliöinen talo sen 120.000€ ja uusi 120-neliöinen talo sen 280.000€ tai muuten maksaa kyllä liikaa.
Tuttu kerrostalotuotannon työpäällikkö, siis mestarien esimies sanoi että joss kassua katselet, osta 2003 tai myöhemmin rakennettu. Tuolloin tulivat käyttöön melunjohtumista vähentävät määräykset ja ratkaisut. Muuten on säkästä kiinni se että millaista elämä melun suhteen on.
Melusta on annettu ohjearvoja. Asuinhuoneessa päivisin 35 dB ja öisin 30 dB.
Kyse on kuitenkin ohjeellisista arvoista, joten työpäällikön sanotuksi väitetty on soopaa.
No näinhän se on. Kerrostalo rakennetaan niin halvalla kuin ikinä pystytään ja jos äänieristys on huono niin se on voi voi. Ja onhan se huono, kun elementeistä rakennetaa. Siinä naapuri on aivan iholla, soittaa pianoa, kävelee tai puhuu, kaikki kuuluu sietämättömästi. Vain teltassa asuessa olisi huonompi äänieristys.
Uusissa taloissa toki on paksut ja homehtuvat ulkoseinät, joten liikenteen meteli ei kuulu niin paljon kuin ennen. Mutta harvalle se onkaan ollut ongelma, kyllä naapureista kuuluva ördääminen ja remuaminen on se mikä harmittaa.
Savimaalla+ahdistaa+ja+viinaa+menee+-+millä+vielä+kehuskellaan!
> Eipä näissä savelle rakennetuissa gyproc-vajoissa kummoinen äänieristys ole.
Täydennetäänpä tätä vielä... Etenkin 70-luvun hökkeleissä on niin ohkaiset seinät, että normaali puhekin kuuluu läpi. Huuto / musiikin luukutus kuuluu kadulle asti. Tai päinvastoin. Nimim. kokemusta on.
No, naapurista (sisältä sisälle) ei sentään kuulu. Vaan eipä uudessa kerrostalossakaan kuulu - keskimäärin saa olla tietämätön siitä, onko naapurit edes kotona vai ei.
60-luvun alun Kerrostalot on hyvin rakennettu. Paksut seinät, ei kuulu puhe ei musiikki.
Kyllä muuten kuuluu. Loordi asui v. 2001 valmistuneessa kerrostaloasunnossa vuonna 2008 (työsuhdeasunto) ja kuunteli musiikkia asunnossaan iltapäivällä. Naapurin nuori nainen tuli avautumaan ovelle asiasta, kuulemma AC/DC:n sanatkin biisistä Moneytalks kuuluivat heille sisään heidän asuntoonsa. Se oli viimeinen pisara kerrostaloasumisessa Loordille, v. 2009 Loordi osti oman asunnon, ensiasunnon siis, 220 neliöinen uusi OK-talo omalla 1000m2 tontilla kaupungin parhaalta pientaloalueelta. Nyt on Hi-Fi laitteet sellaiset että äänenpainetaso on kuunnellessa kovempaa n. 115-118dB olohuoneessa, eikä naapurit tule avautumaan asiasta ovelle. Kerrostalossa oli Hi-Fi -laitteet sellaiset että yli 108dB:n ei olisi päässytkään, kuuntelin ehkä 95-105 dB tasolla korkeintaan ja siis ihan päivällä, en minkään hiljaisuuden aikana ja naapurit tulivat valittamaan.
Aika ristiriitaista, kun aiempien puheittesi perusteella asut 50/60 luvun tönössä Veromäellä. 10 min kävelymatka stokkalle ja 15 min kävelymatka töihin = HK makkaratehtaalle. Puskiin voi ja kannattaa kuseskella, jos vanhat viemärit rupeaa jo olemaan loppu.
Näinhän se juuri on kuten Loordi kuvailee. Hauskaahan näitä kasarmikeijojen vuodatuksia on kuunnella, pitkät sepustukset siitä kuinka ok-talossa kaikki meteli kuuluu ja kasarmilla on hiljaista.
HEH HEH HEE, tässähän saikin hyvät sunnuntainaurut :D.
Kyllä meitä ok-talollisia sitten huvittaa, kun nämä savipeltojen kasarmeissa asuvat tuhnut ja muut kassukat yrittävät kääntää mustaa valkoiseksi. Täällä ok-alueella, hyvien palveluiden äärellä arvostetulla alueella Helsingissä ei tosiasiassa kuulu hiiren hiiskausta mistään, ei ulkoa eikä sisältä.
Mutta miten siellä savella kasarmilla, jokos mombasa tahattomassa kaanonissa on rikkonut äänivallin? Sieltä lähiöstä nousu parempiin kuvioihin ei käykään noin vain, ehkä se helpottaa kun keksii siellä jossakin savella noita juttujaan, kuten nimimerkki tyhjät puheet!
HEH HEH HEE :D!
Tässä hinta keskustelussa ei pidä unohtaa nousseita tonttikustanuksia kun rakennusmaasta on pulaa niin tontin omistajat pyrkivät tietenkin maksimoimaan saadun hinnan , tähän olisi ratkaisuna se että yhteiskunta hankkisi omistukseensa eri keinoin edukasta tonttimaata. sitten perinteiset isot pörssiyhtöt myöskin pyrkivät tietysti maksimoimaan tulostaan niiden toiminta on nykyään vähän jämähtynyttä on ylisuuret orkanisaatiot ja orkanisaatioissa on päälekyyksiä on aluetoimistojen orkanisatiotasot sitten niiden päällä konsernin johto-orkanisaatiot usein Helsingissä näiden kustanuksethan täytyy juurikin rahoittaa oskkeiden neliöhinassa ja sitten on tietenkin yritysten kate .Kumma kylläkin kun liikeet puhuvat aikamoisista työmaakatteista näissä niinsanoituissa gryndirakennuskohteissa niin se tulos ei oikein kuitenkaan näy kovinkaan hyvin oskkeenomistajien(siis näiden pörssissä olevien grybdirakennus firmojen) tuottona, liekö se tulos häviääkin juuri näihin ylisuuriin ja osittain tehottomiin ns.korkeapalkaisia pääliköitä päälikön päällä.No onneksi nyt on tulossa asuntomarkkinoille uusia ns.keskisuuria ja kustanustehokkaita asunnontuottajia jotka pystyvät tuottamaan selkeästi edukkaamin neliöhinnoin asuntoja.
1970-luvulla vielä oli kotimainen ammattiylpeä työvoima kurssissaan rakennuksilla. halpahallien rakentajat olivat vielä tipoteissään Suomesta usein miten ainakin. Materiaalit oli 1970-luvulla hyviä ja laaduntarkkailu huipussaan toisin kuin tänään. Nyt rakennetaan urakalla Suomessa pääosin sutta ja sekundaa tuleville sukupolville purettavaksi enemmänkin.
70, 80 luvuilla ja vielä 90-luvun alussakin rakennustyömailla pyöri kaikenmaailman ammattitaidotonta sekatyömiestä ja varsinaisista ammattilaisistakin iso osa oli täysiä juoppoja. Töitä tehtiin palkkapäivään asti, sitten viikko tai 2 ryyppylomaa.
Parhaassa tapauksessa. Huonommassa vaihtoehdossa tissuteltiin töiden lomassa. 80/90 luvun vaihteessa raksalla kesäduunissa olleet tutut kertoivat hauskoja tarinoita, esim. joskus piti vastaava mestari kiikuttaa kottikärryillä nurkan taa uniaan jatkamaan, kun työmaalle pölähti jotain "isokenkäisiä" tarkastuskäynnille. ;-D
Itse pääsen taas työssäni näkemään 60-80 -lukujen rakentamisen jälkeä enkä totisesti halua ostaa etenkään tämän aikakauden pientaloja! Kerrostalot sentään ovat vähän turvallisempia, kun runko ei niissä mätäne...
Onhan tuo aikamoista, märät villat lilluvat vedessä koko talven ja keväällä ennen kuivamista lyödään ulkoverhoilu päälle.
Ontelolaattatalossa äänieristystä ei yksinkertaisesti ole.
Kummallista kun se uusi ontelolaatta kuitenkin täyttää nykyään kiristyneet äänieristysmääräykset mutta vanha ontelolaatta tai vanha paikalla valu ei täytä ja niissä vanhoissa se kuuluu tosiaan on testattu, uusissa aika hyvä eristys kas kun kokonaisuus lähtee ilmavaihdosta, läpivienneistä, vesijohdoista paksummasta rakenteesta ym
70 luvun tuotanto oli rakenneteknisesti/ääniteknisesti täysin luokatonta kuten oli 90 luvun tuotantokin ja sitä vanhempi 1900 luvun alusta 60 luvulle pelkkää paperossia.
Niin, äänieristysvaatimukset on desibeleinä, mutta se ei kerro häiritsevyydestä mitään. Ontelolaatat kumisevat kuin tyhjät tynnyrit, joita tälläkin palstalla on paljon.
Se häiritsee! Töms töms töms, kuuluu kun kävelee. Ja desibelimittari näyttää lähes nollaa.
Vanhoissa taloissa ei vastaavaa ongelmaa ole läheskään niin paljon. Voidaankin todeta, että mitä uudempi talo, sitä huonompi äänieristys.
Vilkas mielikuvitus sinulla:D: Kannttaisi hieman tutustua rakennustekniikkaan eip kertoilla noita satuja:D
Uusia taloja tehdään myös paikalla valettuna , pirkanmaalla hyvinkin paljon ja paremmassa paikalla valutekniikassa ei ole patterien läpivientiä välipohjaan lainkaan kuten ei myös vesikiertoisessa lattialämmityksessä, tämä on sitä uutta hiljaista tekniikkaa, toki uusi ontelolaattakin on hyvä koska se on paksumpi kuin vanhempi eli enemmän betonia ja läpiviennit eristetään nykyään hyvin.
Vilkas mielikuvitus on välttämätön, kun on köyhä ja kateellinen. Oloaan voi helpottaa selittämällä pihlajanmarjat happamiksi.
Vrt. miten aikanaan selitettiin, ettei astianpesukonetta kannata ostaa, koska käsin tulee puhtaampaa, automaattivalotus pilaa valokuvat, digikamera tekee laaduttomampia kuvia kuin filmi (joka tyypillisillä räpsijöillä oli ISO800 negaa, josta teetettiin ns. kymppikuvia = laatu korkeintaan 2 megapikselin pokkarin tasoa). Tai miten nykyään polkuautolla ajavat selittävät ajavansa paremmin kuin automaatilla ajavat.