Surullista lukea todellisuus tai näkemys nykypäivänä ja tulevaisuudessa.
Handelsbankenin Suomen johtaja ja konsernin varatoimitusjohtaja Nina Arkilahden mukaan suomalaiset säästävät edelleen liikaa vain asuntoon.
– Asunto on hyvä omistaa, mutta on hyvä miettiä myös muita säästämisen muotoja.
Suomalaiset ovat perinteisesti pyrkineet maksamaan asuntolainan pois mahdollisimman pian, jolloin säästövaraa ei ole hajautettu muihin sijoituskohteisiin.
– Kasvukeskusten ulkopuolella haja-asutusalueella sijaitsevien vanhojen omakotitalojen arvo sulaa hurjaa vauhtia tällä hetkellä. Se on ikävä asia suomalaisille, jotka ovat tottuneet olemaan asuntosäästäjiä. Kun sieltä joudutaan muuttamaan palvelujen ääreen, niin oman säästön arvo ei olekaan juuri mitään. Sen vuoksi kannustamme ihmisiä miettimään hajauttamista varhaisessa vaiheessa.
Onko kaikki tällä palstalla tämän sisäistäneet?käytännössä.
KYSYNKIN SUORAAN KAIKILTA LUKIJOILTA?
Kuinka pitkä matka teillä on lähimpään keskustaan Jossa sijaitsee sanotaan nyt vaikka s-market.
Ja
Seuvaaksi kysyn lähin Alko ?
Handelsbankenin Suomen johtaja ja konsernin varatoimitusjohtaja Nina Arkilahden mukaan suomalaiset säästävät edelleen liikaa vain asuntoon.
– Asunto on hyvä omistaa, mutta on hyvä miettiä myös muita säästämisen muotoja.
Suomalaiset ovat perinteisesti pyrkineet maksamaan asuntolainan pois mahdollisimman pian, jolloin säästövaraa ei ole hajautettu muihin sijoituskohteisiin.
– Kasvukeskusten ulkopuolella haja-asutusalueella sijaitsevien vanhojen omakotitalojen arvo sulaa hurjaa vauhtia tällä hetkellä. Se on ikävä asia suomalaisille, jotka ovat tottuneet olemaan asuntosäästäjiä. Kun sieltä joudutaan muuttamaan palvelujen ääreen, niin oman säästön arvo ei olekaan juuri mitään. Sen vuoksi kannustamme ihmisiä miettimään hajauttamista varhaisessa vaiheessa.
Onko kaikki tällä palstalla tämän sisäistäneet?käytännössä.
KYSYNKIN SUORAAN KAIKILTA LUKIJOILTA?
Kuinka pitkä matka teillä on lähimpään keskustaan Jossa sijaitsee sanotaan nyt vaikka s-market.
Ja
Seuvaaksi kysyn lähin Alko ?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Loordilla on maakunnan pääkaupungin keskustaan matkaa 5km tältä pientaloalueelta missä Loordin melko uusi Ok-talo sijaitsee. Keskustassa sijaitsee kauppoja, alko, pääterveysasema, pari isoa yksityistä lääkärikeskusta, hallinto, mm. ELY ja AVI, kaupungintalo, maanmittauslaitos, verotoimisto jne. pääpoliisiasema, käräjäoikeus ja hovioikeus, kirkko, KELA, seurakuntahallinto yms. yms.
Hämeenlinnassako se Loordi joutuu asumaan? Kai sielläkin jonkun täytyy sitten asua.
Tuo arvojen sulaminen on kerrassaan mainiota. Jos kivikylässä asuva haluaa laadukkaan kakkosasunnon maaseudulta, niitä on kohta saatavilla hyvinkin edullisesti.
Saa+kait+niitä+edullisesti+maaseudulta+asuintaloja+jo+nytkin.+Se+vaan+että+niiden+ylläpito+kyllä+maksaa+sen+verran+paljon,+että+ei+sitä+joku+pienituloinen+vuokralla(60%+vuokralla+asuvista+saa+kelan+asumistukeakin+ja+muutenkin+kuntien++ja+valtion++tukemissa+asunnoissa+asutaan)+tai+omistusasunnossakaan+asuva+niin+vaan+pysty+kustantamaan+kakkosasuntonaan.+Ja+silloin+vielä+se+autokin+pitää+olla+hyvä+ja+varaa+siihen+paljon+pensaa+ostaa,+jotta++sinne+talolleen+pääsee+ja+siellä+voi+elää,+kun+kaupat+ja+postit+y.m.s.+on+sieltä+talolta+kaukana.+
Turhanaikaisia nuo neuvot sijoitusten hajauttamisesta sikäli kun pienituloisena ei sitä vaan jää varoja sijoituksiin muuhun kuin mitä asuntoon, eikä aina siihenkään varaa ole. Ei ole ihan pienituloisella sijoituksiin varaa jos oikeasti itse kaikki asumisensa ja elämisensä kulut ja kustannukset joutuu maksamaan.
Asumisensa kanssa pitäisi saada keploteltua niin, että jonkin tai useammankin sortin tuetussa asunnossa asuu, ja siinä sitten säästää ja tekee niitä sijoituksia. Sen verran kallista asuminen ja eläminen meillä on, että ei pienituloiselle tällainen sijoituksien tekeminen muuten onnistu. Ja kun näin on ja samalla yhteiskunnan asumiseen satsaamat tuet jo nyt ovat miljardeja(pelkät kelan maksamat asumistuet ovat jotain 1,7 miljardia, ja sitten muut yhteiskunnan järkkäämät tuet päälle ja n.s. yleishyödyllisten rakennuttajien tuet) niin ei tämänkään paisuttaminen enää ole mahdollista senkään, sinänsä hyvän, tavoitteen vuoksi että ihmiset siten saisivat sijoituksia tehtyä ja niin omaa sosiaaliturvaansa vahvistettua.
Moni Somalinen ei muuten edes tajua asuvansa tuottamattomassa "osakkeessa" eikä missään omassa asunnossa ja viellä vähempi käsittää sitä mitä se meinaa,
No ei sitä tosiaankaan osakkeissa kukaan asu. Asunnoissa sitä aina asutaan. Kerrostaloissa asutaan As oy:n Asunnossa, josta oman asunnon verran niitä osakkeita omistetaan.
Mutta ei tosiaankaan tämä As. oy muotoinen asuminen tai ne osakkeet siitä yhtiöstä mitään tuota, päinvastoin hoitovastikkeita ne velvoittavat maksamaan ja remonttejakin vielä.
Tietty se olisi paras jos olisi mahdollista asua joidenkin muiden kustantamassa asunnossa mikä sekin kyllä meillä onnistuu aika monelta. Mutta suuri osa ihmisitä edelleen joutuu meillä itse asumisensa kustantamaan, ja silloin vaihtoehdot ovat vähissä.
Juu ei asu osakkeessa, mutta ei omista asuntoa vaan omistaa osakkeen (tai osakkeita). Yleensä kun puhutaan siitä että on omistusasunto kerrostalossa niin puhutaan että osti oman osakkeen eikä että osti oman asunnon, koska omaa asuntoahan ei ole jos asuu taloyhtiössä, edes erillistalossa ei asu omassa asunnossa vaan asuu taloyhtiön asunnossa, johon on saanut hallintaoikeuden ostamalla oman osakkeen. Loordikin on ostanut parikin osaketta joiden hallintaoikeutta vuokraa eteenpäin nauttien vuokrasta.
Et ilmeisesti ymmärtänyt olennaista tuosta:
- Sijoita omaan asuntoon
- Sijoita myös muualle
Suomeksi? Ota reilusti lainaa, äläkä turhaan lyhennä hemmetin nopeasti. Toki hieman puolueellinen ohjeistus, mutta ihan validi silti. Tätä tässä on toteutettu jo useampi vuosi ja omaisuus karttuu elintason kärsimättä. Mitenkäs Lukilla? Joko olet päässyt muuttamaan pois asuntoautosta?
Ai niin, lähimpään "kasvukeskukseen" on matkaa 0 metriä. Koko ajan rakennetaan lisää ympäristössä kaikkialle, missä tilaa on...
Tarkoitatko siis velkavivulla sijoittamista? Kyllähän se toimii, eli ideana on ottaa velkaa ja maksaa siitä korkoa, mutta sijoittaa velkarahat niin että niiden tuotto ylittää velasta maksettavan koron. Eli näin voi sijoittaa rahaa vaikkei se muuten olisi mahdollista (eli jos ei ole varaa sijoittaa ilman lainan ottamista). Toki korko on aina korko ja jos on rahaa sijoittaa ilman lainaakin niin velkavipua ei tarvitse eikä tarvitse maksaa sitä vähäistäkään korkoa eli jää viivan alle enemmän siitä samasta sijoituksesta. Toki velalla voi sijoittaa taas vielä enemmän vaikka rahaa olisi muutenkin sijoituksiin, mutta silloinhan ei taas ole suoraan vertailukelpoinen tilanne jos toinen sijoitussumma on isompi kuin toinen.
Monet vierastavat velan ottamista sijoittamista varten tai sijoittamista velkarahalla. Monet sitä kyllä tekevätkin, monilla on velkaa ja sijoittavat rahaa samalla kun ovat velkaisia. Tietenkin sijoittamisessa on useimmissa tapauksissa riski pääoman menettämisestä, toki pääomaturvattujakin sijoitusinstrumentteja on. Jos saa pääomaturvatusti sijoitettua niin että saa suuremman koron sijoitukselleen ilman riskiä kuin maksaa velkarahasta korkoa niin erotuksen saa riskittä pitää itsellään sitten. Toki tulee huomioida korosta menevä pääomavero, tosin sijoitusta varten otettavan velan korosta saa vähentää tulonhankkimismenona koron osuuden taas. Asuntolainan korko on osittain verovähennyskelpoinen. Jos taas sijoittaa ei-pääomaturvatusti niin on tietysti riski menettää pääomansa ja jos se on velkarahaa niin sitten käy niin että jää velat ja niiden korot jäljelle vaikka velkarahat menettäisikin sijoituksissa. Onhan se toisaalta myös mukavaa ja rauhoittavaa olla velaton, silläkin on monille merkitystä. Lisäksi on mukavaa kehuskella olevansa velaton jo kolmekymppisenä kun tuttavat tietävät että asuu uudehkossa omakotitalossa, yllättävän monelta naama venähtää kun kehuskelee olevansa velaton, monilla kun on se luulo että lähes kaikilla vähänkään nuoremmilla on aina asuntolainaa ja sen maksamista.
Omia varojaan likoon laittava ei saa saamastaan näennäistuotosta tai voitosta vähentää verotuksessa inflaation vaikutusta, kun sitä vastoin ottamaansa tai saamaansa velkarahaa sijoittava saa vähentää verotuksessa maksamiensa lainojen korot. Eli t.s. omia varojaan sijoittava näyttää numeraalisella tasolla(ja verottajankin mielestä) olevan paljon enemmän nettoava kuin mitä vastaavasti velkarahaa sijoittava, vaikka näin ei siis asianlaita realisesti ole silloin kun myös inflaatiokin huomioidaan(Inflaatio on talous/raha/pankki- systeemissämme yleensä positiivinen, ja se on positiivinen nimenomaan ainakin pidemmän päälle jos vaikka deflatorisia notkahduksiakin tulisi) . Ja vain realituotto on sijoittajalle oikeaa tuottoa.
Juu, reaalikorko on korko miinus inflaatio. Tai korko plus deflaatio. Nyt poikkeuksellisesti korot lähes nollassa ja inflaatio jopa negatiivinen eli deflaation puolella. Deflaatio lisää velan reaaliarvoa, samaten muunkin rahan reaaliarvo kasvaa deflaatiossa.
K-market n. 200 m.
Alko n. 1km.
Laivaterminaali n. 500m.
Ratikkapysäkki n. 150 m.
Tasavallan Presidentin kanslia n. 400 m.
Jep, tärkeimmät lähellä eli alko ja laivaterminaali (siis se superalko). Bisset k-marketista ja presidentille valitus jotta lisää rahaa bisseen.
Ei se minun vika ole, että tässä on kaikki palvelut kävelyetäisyydellä. Olen valintaani tyytyväinen.
Tuo niin suhteellista tuo kävely etäisyys.
Pitäs laittaa nyt matkoja mitä ne on kun kysyin aloituksessa tätä.
pistä jetrolle tai läski kaisalle myyntiin pyytävät 1.5 miljoonaa ottavat itse millin päältä. tosi ällöttäviä paskoja ja vielä kehuvat kuinka saavat hölmöjä huijattua eikä mitään vastuuta
Kaikki löytyy kilometrin säteellä paitsi ALKO ja sitä en tarvi, niin asun OK-TALOSSA ja olen velaton, monta vuokra-asuntoa lisäksi, vai mitä sinä siellä valitat ja ryyppäät ?
Mullakin on kiljut käymässä tuolla navetassa.
Savipeltojen asukkaille tärkeämpi on tosiaan sujuva yhteys laivaterminaaliin, jotta pääsee hakemaan virosta pakettiautollisen = 6 kk annoksen juotavaa omiin tarpeisiin. Idän slummialeilla arvostetaan myös nopeaa yhteyttä Venäjälle.
Tämähän on hyvin tiedossa myös eteläsuomalaisilla. Terminaalin pysäköintialueella laitetaan rek. numerot hakuun ja sitten kun löytyy syrjäinen savimaja, lähdetään hankintarissulle. Keikalta keritään illaksi kotiin ... eli samoihin aikoihin, kun OK-elemeri saapuu gyproc-vajalleen, toteamaan tapahtuneen.
Sen voi helposti ilmaiseksi netissä estää niin ettei auton rekisteritunnuksella saa tietoja selville. Gyproc on parhaita kevytrakennuksen materiaaleja, Tekniikan maailman Rakennusmaailman testivoittajia. Kanankakkaseinät eli luginomassasta tehdyt vanhat "arvoasunnot" sen sijaan eivät ammattilaisten testeissä pärjää
Gyproc on myös mikrobien suurta herkkua.
Ja luginomassako ei ole vai? Betoniset elementtikerrostalotkin homehtuvat jos ja kun kyseessä on rakennusvirhe ja kosteusvaurio sekä huono ilmanvaihto kuten 1970-luvun betonikasarmeilla on. Jos ja kun uudessa OK-talossa ei ole vaaraa kosteusvaurioista ja ilmanvaihto on koneellisella tehokkaalla puhtaalla sairaalatason suodatuksella varustettu niin ei Gyproc homehdu.
Gyproc on innovatiivinen, kestävä ja turvallinen rakentamisen ratkaisu, joka säästää energiaa ja ympäristöä sekä parantaa asumismukavuutta. Korkealaatuisia ja monipuolisia kevytrakentamisen ratkaisuja, joilla voi toteuttaa muunneltavia, viihtyisiä, kestäviä ja turvallisia tiloja asumiseen.
Gyprocin myös korjaa helposti. Gyprocista rakentaessa saat energiatehokkaat, hyvin ääntä eristävät sekä paloturvalliset ratkaisut. Rakennusten ääneneristys on Gyprocilla myös hyvä. Vanhojen rakennusten välipohjien ääneneristys on usein riittämätön täyttämään nykyisten määräysten vähimmäisvaatimukset. Koska korjausrakentamisen yhteydessä rakenteiden painon huomattava lisääminen on yleensä mahdotonta, ääneneristyksen parantaminen onkin toteutettava kevytrakennetekniikalla. Kun korjausrakentamisessa tehdään
uusia ääntä eristäviä kipsilevyseiniä, ne toteutetaan joko kaksinkertaisella rungolla tai yksinkertaisen rungon ja jousirangan yhdistelmällä.
Korjattavissa rakennuksissa, etenkin 1950-luvulla ja sitä ennen rakennetuissa, on paljon ohuita kiviaineisia seiniä. Myös betonivälipohjissa on ohuita alalaatallisia tai kaksoislaatallisia palkistoja. Betonipaksuus on tavallisesti vain 40–80 mm. Kun uusi ja hyvin eristävä levyrakenne liittyy edellä mainittuun rakenteeseen, kulkee ääni tämän ohuen kiviaineisen rakenteen kautta uuden rakenteen sivusta. Tämän niin sanotun sivutiesiirtymän poistamiseen on aina varauduttava. Lattialaattaa pitkin tapahtuva sivutiesiirtymä poistetaan kelluvalla kipsilevylattialla. Katon betonilevyä pitkin tapahtuva sivutiesiirtymä poistetaan parhaiten kattoon akustisella jousirangalla kiinnitettävällä kipsilevyrakenteella.
Eikö lähes kaiken saa jo tilattua netistä tai verkkokaupoista kotiin ja myös kotiinkuljetuksella niin ruuat kuin viinitkin ja oluet. Melkein kaikki asiatkin saa hoidettua netissä joten sinällään on aika samantekevää missä asuu, toki työpaikka voi vähän ratkaista, mutta töitäkin voi tehdä usein kotona.
Pitää paikkansa. Jos tekee töitä netissä voi myydä koko maailmaan vaikka mökiltä. Sitten jos bisnes alkaa oikein rullaamaan voi siirtyä halutessaa kevyemmän verotuksen piiriin hankkimalla uuden mökin läpöisemmästä ilmastosta.