Ville Niinistö tyrmää hallituksen koulutuspolitiik

Hallitus toimii niinkuin * lehmälauma * korkeakoulupolitiikassa!


Mitä järkeä on ollut lyödä säpäleiksi JUURI se HYVÄ, mistä Suomi on ollut kuuluisa ulkomaillakin?

mullit ovat olleet asialla.

Sixten Korkman, Vesa Vihriälä ja maanantaina taloustieteen Nobel-palkinnolla palkittu Bengt Holmström esittivät elokuussa ennen hallituksen budjettiriiheä, että valtio tekisi suuria pääomasijoituksia korkeakouluihin perustutkimuksen turvaamiseksi.

– Taustalla ovat keskustelut, joita olen käynyt talousviisaiden kanssa. Holmström piti hallituksen budjettiriihessä alustuksen ja talousnobelisti korosti vahvan perustutkimuksen merkitystä.
Holmström on todennut, että pitkällä aikavälillä Suomi hyötyy sen tuloksista eniten.

Pikavoittoja ei kenenkään pidä odottaa, koska vahva perustutkimus vaatii usein vuosien työtä, talousnobelisti jatkaa.

Satojen miljoonien eurojen uusi rahoitus ei edellytä valtiolta velanottoa.

Ministeri painottaa, että korkeakoulujen lisärahoitus sadoilla miljoonilla euroilla ei edellytä velanottoa.
Yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia, joten valtion omistusten myyminen ja rahojen antaminen yliopistoille ei pienentäisi taloudellisesti julkista sektoria, vaan olisi sen sisällä tehtävä sijoitus.
Ammattikorkeakoulut vastaavasti ovat julkisesti omistettuja osakeyhtiöitä.

– Ei lisätä menoja, vaan järjestellään valtion omaisuutta uudelleen tavalla, joka tuottaa Suomelle menestystä ja talouskasvua.
Hallitus on kautensa alkupuolella leikannut korkeakoulutuksesta, mikä on johtanut oppilaitoksissa irtisanomisiin. Satojen miljoonien lisärahoituksella on opetusministerin mukaan tarkoitus kääntää kurssi.

– Vahva pääomitus vahvistaisi viestiä, että hallitus arvostaa tutkimusta ja korkeakouluja. Se loisi uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että Suomi nousee korkealla osaamisella ja tutkimuksella.

“Tarvitsemme vahvempia tutkimuskeskittymiä”

Grahn-Laasonen korostaa, että vastikkeetonta rahaa ei ole luvassa. Pääomitus voidaan sitoa rakenteelliseen kehittämiseen.

– Mallin tulee vahvistaa laatua ja vahvojen tutkimuskeskittymien syntymistä. Korkeatasoisen perustutkimuksen tekemisessä resurssimme ovat sirpaleina ympäri maata. Tarvitsemme vahvempia tutkimuskeskittymiä, joissa kyetään tekemään korkeatasoista tutkimusta, jota maailmalla siteerataan ja joka täyttää kansainväliset mitat, hän painottaa.

Ministeri tapasi yliopistojen rehtorit torstaina. Pöydällä olivat tuleva pääomitus ja kansainvälistyminen. Satojen miljoonien lisärahoitus mahdollistaa uusia rekrytointeja ja tutkimusohjelmia, mutta niistä ministeriö haluaa nähdä valmiita suunnitelmia.

– Rahaa saa suhteessa tekoihin. Tätä kutsutaan profiloitumiseksi, jossa korkeakoulut valitsevat alat, joilla on mahdollista olla kansainvälisellä huipulla, ja kokoavat yliopiston sisällä resursseja tavoitteen tukemiseksi.


Viestin rahoituksesta ja osaamiskeskuksista on tarkoitus kiiriä ulkomaille.

– Moni on esittänyt sen negatiivisena skenaariona, että Suomesta lähdetään muualle tekemään tutkimusta.

Pohjolan sanomat

Tampereen rehtorit yliopistojen miljoonapotista: ”Tervetullutta, mutta ei korvaa perusrahoitusta”
KOTIMAA16.10. 11.08 Päivitetty 14.26
.
Satojen miljoonien lisärahoituksella on tarkoitus saada Suomessa tehtävä perustutkimus kansainväliselle huipputasolle. Kyse on satojen miljoonien eurojen pääomituksesta, josta on tarkoitus päättää hallituksen ensi kevään kehysriihessä.
.
TTY:n rehtori Mika Hannula arvioi, että pääoman tuotto voisi olla 3–4 prosenttia. 100 miljoonan euron pääomitus tarkoittaisi kolmen tai neljän miljoonan euron vuosituottoja. 300 miljoonan euron pääomitus tuottaisi vuodessa 12 miljoonaa euroa. Hannulan mielestä korkeakouluille annettavaa pääomaa ei kannata tuhlata korkeakoulujen talouden paikkaamiseen.
– Viestini on, että pääoman tuottoja voidaan käyttää toiminnan kehittämiseen, mutta niillä ei voida merkittävällä tavalla paikata supistuvaa perusrahoitusta.
.
Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin on samaa mieltä Hannulan kanssa.

– On hyvä, jos yliopistojen taseet ovat vahvoja ja niillä on oma liikkumavaraa. Pääomittaminen on tervetullutta, mutta mitä yliopistot oikeasti toivovat, on vakaa ja turvattu perusrahoitus, Melin toteaa.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Hän muistuttaa, että jos pääoman tuotto on joitakin miljoonia vuodessa, se ei vastaa vakaata perusrahoitusta. Pääomaa pitäisi olla todella paljon, jotta sen tuotto toisi runsaasti taloudellista liikkumavaraa.

Aamulehti