Aaaahh...palsta huutaa tyhjyyttään...

Enpä osaa sanoa huutaako vai... ne on nyt vaan syyslomat ja suurin osa hoivailee lapsenlapsiaan ja muita rakkaitaan, kun kaikilla tuntuu olevan nuhaa ja yskääkin.

Pienen läntin toki voisin omia niistä aareista, ihan semmoisen pikkiriikkisen niitynkulman sieltä lounatuulen puolelta jos sopii. En mä sillä mitään tee mutta voihan sitä joutessaan ajan kuluksi kuokkia ja möyhentää, talvella voisi lumilyhdyn siihen sujauttaa ihailla sitä sitten pimeinä kuutamoöinä. Kesällä pari krassia siihen tuikkaisin, niin ja yhden orvokin ja lemmikin. Siinähän sitä jo olisikin.

Sitä paitsi minusta tuntuu, ettei tällä palstalla ole ketään muita yksinäisiä vaeltajia kuin yksi hassu rosaliiin. On niin mukavaa lueskella kun kaikki kertovat kuinka vaimon kanssa tehtiin sitä ja poikaystävän kanssa tätä. Sillai se niin kuin rikastuttaa yksinäisen vaeltajankin elämää, niin ja lukea kissoista ja koirista. ja voihan joillakin olla jotain hassuja lemmikkejä vaan eivät ole niistä kertoneet. Mulla on kyllä noita sokerimuurahaisia vaan ne on niin hissuja, ettei niistä ole muuta kerrottavaa.

Enpä tuota mihinkään reservaattiin, tykkään niin tuosta rerissaamisesta ja vaeltamisesta, jos vaikka piipahtaisi kaupungissa täältä maaseudulta. Pitäisiköhän jo vaihtaa talvirenkaat, musta jää on niin petollista.
Kiva aloitus, siitä hyvästä vieryttelen sulle jouluna niitä vihreitä kuulia jos niistä tykkäät.

Ahkeroinut koko päivän, kiireinen viikko edessä. Miten voikin siunaantua tapahtumia, perjantai ainoa päivä kun on vapaa. Olen kyllä tunnollinen siitä, mitä merkinnyt kalenteriini, en peru mitään, olen aina paikalla. Niin kauan kun jaksan ja kiinnostaa menot pitävät virkeänä. Tykkään ihmisten seurasta ja kivoista keskusteluista, livenä, ehdottomasti, kasvotusten. Kirjoittaminen on aivan erijuttu 😌