A JA B avioon 1958 joista A kuoli 1995 eikä heillä ollut rintaperillisiä. A:lle suoritettiin perunkirjoitus mutta ei pesänjakoa jossa todettiin molempien avio-oikeus.Silloin pesän
arvoksi todettiin.
A= 217,957 mk joka koostuu talletustileillä olevista varoista.
B=669,076 mk joka koostuu kesämökistä,omakotitalosta sekä talletustileillä olevista varoista.
B ja C Avioon 1996 joka myös oli lapseton .B kuoli vuonna 2016 .Leski C elää vielä ..on kuitenkin hoitolaitoksessa ja on määrätty vuonna -96 holhouksen alaiseksi.
Vainajan varat hänen kuollessaan oli 284 588 €
Nyt suoritetaan A-B pesänjakoa ...mikähän mahtaa olla A:n oikeudet tässä tilanteessa.
arvoksi todettiin.
A= 217,957 mk joka koostuu talletustileillä olevista varoista.
B=669,076 mk joka koostuu kesämökistä,omakotitalosta sekä talletustileillä olevista varoista.
B ja C Avioon 1996 joka myös oli lapseton .B kuoli vuonna 2016 .Leski C elää vielä ..on kuitenkin hoitolaitoksessa ja on määrätty vuonna -96 holhouksen alaiseksi.
Vainajan varat hänen kuollessaan oli 284 588 €
Nyt suoritetaan A-B pesänjakoa ...mikähän mahtaa olla A:n oikeudet tässä tilanteessa.
Vastaukset 31
Vanhimmat
NIIN.. A:n pesä koostuu pääosin talosta -kesämökistä joiden yhteihinnaksi on arvioitu 215 000 €
"Vainajan varat hänen kuollessaan oli 284 588 €"
Oletan että tämä todellakin tarkoittaa sitä mitä siinä lukee, eli kyse on B:n omista varoista (siis hänen ja C:n välillä on suoritettu ositus).
B:n pesä laitetaan lähtökohtaisesti puoliksi.
142 294 euroa perivät B:n sukulaiset.
142 294 euroa perii C.
Tuosta jaosta voitaisiin poiketa jos pesän arvo olisi suuresti kasvanut A:n kuoleman jälkeen B:n ansiotoiminnan jälkeen. Näinhän ei ole, vaan B on jo vuonna 1995 omistanut kesämökin, omakotitalon yms. Pesän arvon kasvu johtuu kiinteistöjen hintojen noususta ja koituu siis sekä B:n sukulaisten että C:n hyväksi.
Anteeksi, siis pitää tietysti olla näin:
"Vainajan varat hänen kuollessaan oli 284 588 €"
Oletan että tämä todellakin tarkoittaa sitä mitä siinä lukee, eli kyse on B:n omista varoista (siis hänen ja C:n välillä on suoritettu ositus).
B:n pesä laitetaan lähtökohtaisesti puoliksi.
142 294 euroa perivät A:n sukulaiset.
142 294 euroa perii C.
Tuosta jaosta voitaisiin poiketa jos pesän arvo olisi suuresti kasvanut A:n kuoleman jälkeen B:n ansiotoiminnan johdosta. Näinhän ei ole, vaan B on jo vuonna 1995 omistanut kesämökin, omakotitalon yms. Pesän arvon kasvu johtuu kiinteistöjen hintojen noususta ja koituu siis sekä A:n sukulaisten että C:n hyväksi."
Hämäävää nuo A:t, B:t ja C:t. Menee sekaisin.
xx/"Vainajan varat hänen kuollessaan oli 284 588 €"
Oletan että tämä todellakin tarkoittaa sitä mitä siinä lukee, eli kyse on B:n omista varoista (siis hänen ja C:n välillä on suoritettu ositus).
B:n pesä laitetaan lähtökohtaisesti puoliksi./xx
Tuossa marssijärjestys on väärä!
Ositusta B/C ei toimiteta ensiksi, vaan aloitetaan pesänjaolla A/B.
B:n pesä 284.588 lähtökohtaisesti jaetaan puoliksi A:n toissijaisten perillisten (jos näitä on, siis isä ja äiti tai sisaruksia tai näiden jälkeläiset) ja B:n perillistahon kesken. Jos A:lla ei toissijaisia perillisiä ole, koko potin saa B:n perillistaho.
Sen, mitä em. pesänjaossa tulee B:n osalle, perii kokonaan C. Mitään ositusta B/C ei nyt eikä myöskään C:n kuoltua toimiteta.
C:n kuoltua toimitetaan jälleen pesänjako, missä C:n pesä lähtökohtaisesti puolitetaan B:n toissijaisten perillisten ja C:n perillisten kesken.
Tämä on jotenkin kummallinen vastaus. Ehkä se johtuu kuitenkin ap:n kysymyksestä.
Mitään A/B jakoa ei suoriteta. B on ollut A:n ainoa perillinen hänen puolisonaan. A:n jäämistö on siirtynyt B:lle. A:n ns. toisisijaiset perilliset eivät ole A:n kuolinpesän osakkaita, vaan vasta B:n kuoltua hänen kuolinpesänsä osakkaita.
B on kuollut 2016, joten jako suoritetaan A:n toissijaisten perillisten ja C:n välillä. C on B:n perillinen hänen eloon jääneenä puolisonaan.
Jako menee PK 3 luvun mukaan. C:lle kuuluu puolet B:n jäämistöstä (=142.294). Toinen puolisko menee A:n toissijaisille perillisille.
Kysyjä kysyi, mitkä ovat A:n oikeudet. Niitä ei ole, koska A on kuollut aikoja sitten, mutta A:n mahdollisilla toissijaisilla perillisillä on em. oikeus perintöön.
Eiköstä A ole menehtynyt joten mitä hän millään perinnöllä tekee?B on myös poistunut hänkään mitää tee perinnöllä joten C saa tai hänen toimikelpoiset perilliset.
Voivatko lesken C omaiset vaatia miten A:n ja B:n välinen pesänjako suoritetaan ???
Leski C on lapsettoman puolisonsa B:n perillinen, joten hän tuossa asemassa on pesänjaon A/B asianosainen. Kun hänellä on edunvalvoja, tämä (ainoastaan) edustaa C:tä pesänjaossa.
Voiko tämä edunvalvoja vaatia A/B pesänjakoa hänen esittämällään tavalla esim.leski C perisi kokonaan A:n pesän ??????
No saahan sitä vaatia vapaasti vaikka kuuta taivaalta mutta ei tuollaisella vaatimuksella ole mitään mahdollisuuksia menestyä. Miksi ihmeessä C perisi kokonaan A:n pesän?? A on kuollut 1995 eikä C ole millään lailla hänen perillisensä?
Onko tämä jotain sinun luulotteluasi että noin voisi käydä, vai onko tuollainen vaatimus todella esitetty?
Edunvalvoja edustaa muttei itselleen.Vaan C:n perillisille C menehdyttyä sen aikaa kai pankissa tallessa perintörahat ainakin.
sorry,,,itselläkin menee nuo kirjaimet sekaisin ...siis tarkoitin B pesää kohtaan on tälläinen esitys tehty ,,,,
On olemassa vain B:n kuolinpesä, jossa on perillisenä leski C ja A:n toissijaiset perilliset, jos niitä on.
Ap kirjoitti: B=669,076 mk joka koostuu kesämökistä,omakotitalosta.
Koska B:n omaisuudessa on ollut pääosa kiinteää omaisuutta ja B:n jäämistö on nyt arvoltaan vähentynyt, niin luultavasti siellä ei ole nyt kuin kiinteää omaisuutta.
PK 3:5 mukaan B:n perillisella C:llä on oikeus ottaa B:lle kuulunutta kiinteää omaisuutta osalleen niin paljon kuin haluaa ja niin voidaan tehdä, vaikka A:n toissijaisille perillisille ei jäisi mitään.
On siis mahdollista, että C saa koko B:n jäämistön itselleen.
Tuo 669.076 olikin markkoja, joten voihan tuolla 284.558 eurossa olla muutakin kuin vain kiinteää omaisuutta. Joten A.n perilliset saanee jotakin varoja B:n jäämistöstä sen jälkeen, kun C:lle on annettu B:lle kuulunut kiinteä omaisuus.
Perillinenhän nyt aivan merkillisiä tänne pukkaa: "PK 3:5 mukaan B:n perillisella C:llä on oikeus ottaa B:lle kuulunutta kiinteää omaisuutta osalleen niin paljon kuin haluaa ja niin voidaan tehdä, vaikka A:n toissijaisille perillisille ei jäisi mitään."
Ei nyt sentään, niin, että A:n toissijaisille perillisille ei jäisi mitään. Toki ei välttämättä jää osaa kiinteistöstä, mutta jää sen sijaan tullutta rahaa.
Eikö perillinen ymmärrä selvää suomea, vai mistä vajavuudesta on kysymys?
PK 3:5
"Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi."
Perillinen vetää mutkat suoriksija jättää oleellisen huomiotta. Ei kiinteää omaisuutta sen paremmin kuin irtaintakaan saa "ottaa" yli oman osuuden, mikä lähtökohtaisesti on, omaisuuslajista riippumatta, PUOLET PESÄSTÄ. Perillistaho (A:n toissijaiset perilliset tai B:n perillinen C) saa ottaa osuuteensa oman perittävänsä aikanaan omistamaa omaisuutta, mikäli sitä jäljellä on, mutta vain sitä vastaan, että samalla antaa pesään oman osuuden yli menevän omaisuuden tilalle jaettavaksi omasta pussistaan riihikuivaa rahaa.
Näkyy perillinen kommentoineen minunkin kirjoitustani ylempänä, on kuulemma "jotenkin kummallinen vastaus". Katsonpa huomenissa kun ehdon, mitä tämä kummallinen perijä on ollut siitä löytävinään ja vastaan, jos tarpeelliseksi näen.
Voisko tässä ajatella A-B pesänjakoa sillä tavalla että esim. kiinteä omaisuus myydään (mökki-talo tällä hetkellä tyhjillään),,talo-mökki on arvoltaan kiinteistövälittäjän mukaan samanarvoisia. Tämän jälkeen A-B pesä puolitetaan A-B kesken josta B osuus siirtyy leski C:lle .
Juuri tuo on se perusperiaate, miten toimitaan, jos omaisuutta ei haluta säilyttää. Eli varat puoliksi ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille ja lesken perillisille (tässä tapauksessa siis uudelle leskelle).
>>Perillinen vetää mutkat suoriksija jättää oleellisen huomiotta. Ei kiinteää omaisuutta sen paremmin kuin irtaintakaan saa "ottaa" yli oman osuuden, mikä lähtökohtaisesti on, omaisuuslajista riippumatta, PUOLET PESÄSTÄ. >>
Tässä olet oikeassa.
Mutta en minäkään tuollaista kirjoittanut, mitä väität minun kirjoittaneen. Kiireessä kun kirjoittaa, ei tule aina ilmaistua kokonaisuutta asiassa.
Kirjotin siis: "PK 3:5 mukaan B:n perillisella C:llä on oikeus ottaa B:lle kuulunutta kiinteää omaisuutta osalleen niin paljon kuin haluaa ja niin voidaan tehdä, vaikka A:n toissijaisille perillisille ei jäisi mitään." Ja näin hän asia on. C voi saada KOKO JÄÄMISTÖN itselleen, mutta toki hänen tulee maksaa siitä lunastusta osuutensa ylittävästä osuudesta. Mutta jos pesässä ei ole kuin kiinteää omaisuutta, niin kaikke se jäämistöön kuulunut kiinteä omaisuus (ja siis koko jäämistövarallisuus) menee C:lle. Eria asia on sitten, että C joutuu maksamaan lunastusta A:n perilliisille.
>>Voisko tässä ajatella A-B pesänjakoa sillä tavalla >>
Ei voida ajatella, koska ei ole olemassa mitään jakoa A-B.
On vain pesänjako A:n toissijaisten perillisten ja C:n välillä. B on kuollut eikä hän tule saamaan mitään omasta kuolinpesästään!!
Olisi hyvä nyt siirytä lain mukaisiin käsityksiin asiassa, eikä soheltaa ihan älyttömiä, koska eihän tuosta kohta ota kukaan selvää, mista puhutaan.
>>Näkyy perillinen kommentoineen minunkin kirjoitustani ylempänä, on kuulemma "jotenkin kummallinen vastaus". Katsonpa huomenissa kun ehdon, mitä tämä kummallinen perijä on ollut siitä löytävinään ja vastaan, jos tarpeelliseksi näen.>>
Ja tästä aiemmin kirjoittamastani viestistä kyllä ymmärsi mitä tarkoitin:
B on kuollut 2016, joten jako suoritetaan A:n toissijaisten perillisten ja C:n välillä. C on B:n perillinen hänen eloon jääneenä puolisonaan.
Jako menee PK 3 luvun mukaan. C:lle kuuluu puolet B:n jäämistöstä (=142.294). Toinen puolisko menee A:n toissijaisille perillisille.
Kysyjä kysyi, mitkä ovat A:n oikeudet. Niitä ei ole, koska A on kuollut aikoja sitten, mutta A:n mahdollisilla toissijaisilla perillisillä on em. oikeus perintöön.
MUTTA AINAKUN HALUTAAN VÄÄRISTELLÄ, NIIN MINKÄS SILLE MAHTAA.
Turhaan kiemurtelet, sillä kirjoitit JUURI NIIN kuin sinua lainasin. C:n maksamasta lunastuksesta et maininnut halaistua sanaa - ennen kuin vasta nyt vastaustasi kummasteltuani. Nyt sitten jatkat "mutta toki hänen tulee maksaa siitä lunastusta osuutensa ylittävästä osuudesta". Toki toki, mutta lukijanko tuo olisi pitänyt arvata siitä mitä kirjoitut. HAH! Todella merkillistä kommentointia. Tässä vielä kaikki se, mitä oikeasti kirjoitit:
"PK 3:5 mukaan B:n perillisella C:llä on oikeus ottaa B:lle kuulunutta kiinteää omaisuutta osalleen niin paljon kuin haluaa ja niin voidaan tehdä, vaikka A:n toissijaisille perillisille ei jäisi mitään. On siis mahdollista, että C saa koko B:n jäämistön itselleen."
Nyt perillinen esiintyy liikaviisaana ja iskee kirveensä kiveen.
Kysymys on juuri mainitsemistani jaoista. Jaossa A/B vain, kun henkilöt A ja B ovat kuolleet, heidän tilallaan ovat heidän seuraajansa. Kun kysymys on A:n ja B:n omistamien omaisuuksien jakamisesta sellaisena kuin se on B:n kuollessa eli B:n pesän jakamisesta, selkein ilmaisu on juuri "jako A/B". Siinä EI jaeta mitään C:n omaisuudesta kuten ei myöskään A:n seuraajien omaisuudesta. Jos jako käsittäisi C:n omaisuutta, jako (pesänjako) olisi A/C tai B/C.
Vastaavasti C:n kuoltua tehtäisiin pesänjako B/C, ei pesänjako b1-b3/c1-c2.
Mutta niin kuin alempana olevastakin käy selville, perillinen on vähän outo lintu tällä palstalla, joten lennelköön ja nokitelkoon mielensä mukaan, jos se tyydytystä hänelle tuottaa.
Perillinen selitti minusta asian jo harvinaisen selvästi, joten turha enää vängätä. Olisit itse pysytellyt asiassa. Ihan turhaan aloit haastaa riitaa.
Tässä toinen nokittelija, joka ei ymmärrä, mistä puhuu. Katkera vanha mies/nainen.
>>Turhaan kiemurtelet, sillä kirjoitit JUURI NIIN kuin sinua lainasin.>>
???
Siis tästä lainauksesta puhumme: "PK 3:5 mukaan B:n perillisella C:llä on oikeus ottaa B:lle kuulunutta kiinteää omaisuutta osalleen niin paljon kuin haluaa ja niin voidaan tehdä, vaikka A:n toissijaisille perillisille ei jäisi mitään. On siis mahdollista, että C saa koko B:n jäämistön itselleen."
Se, mitä aiemmin kirjotin, pitää täsmälleen paikkansa. Asiassa ei ole mitään kiemurtelua. Mistä oikein nyt tuulee? Väitätkö, että jos kuolinpesässä on vain kiinteää omaisuutta, niin PK 3:5 mukaisesti siitä voidaan jakaa jotakin A:n toisisijaisille perillisille, vaikka C käyttää lunastusoikeutta. Jos näin väität, olet väärässä.
C voi saada kaiken jäämistöön kuuluvista varoista itselleen PK 3:5 nojalla. Hänen toki tulee maksaa jäämistön ulkopuolisilla varoilla lunastusta.
>>perillinen on vähän outo lintu tällä palstalla>>
Jaa. Tämä on sinun mielipiteesi. Koita itse kuitenkin lukea kirjoitettu teksti ensin ja vasta sitten, kun ymmärrät sen oikein, kommetoi vasta sen jälkeen. Ei tulisi turhaa vänkäämistä. Ai niin, mutta sehän tuottaa sinulle niin tyydytystä. Ymmärrän. ;)
>>Jaossa A/B vain, kun henkilöt A ja B ovat kuolleet, heidän tilallaan ovat heidän seuraajansa. Kun kysymys on A:n ja B:n omistamien omaisuuksien jakamisesta sellaisena kuin se on B:n kuollessa eli B:n pesän jakamisesta, selkein ilmaisu on juuri "jako A/B". >>
Ei ole jakoa A/B. Ainoa, mitä A:n kuoltua tapahtuu, on että omaisuus siirtyy A:n ainoalle perilliselle, joka on leski B. MInkäänlaista perinnönJAKOA ei tapahdu A:n osalta, koska on vain ja ainoastaan yksi perillinen B, jolle A -> B.
Oikea ilmaisu B:n kuoltua 2016 on B:n kuolinpesän jako, joka tapahtuu A:n toissijaisten perillisten ja lesken C kesken. A:n kuolinpesää ei tällöin enää myöskään ole olemassa.
>>Vastaavasti C:n kuoltua tehtäisiin pesänjako B/C, >>
Ei näin. C:n kuoltua toimitetaan C:n kuolinpesän jako. B:n kuolinpesä olisi jo siinä tyilanteessa jaettu A:n toissijaisille perillisille ja C:lle.
Käyttämäsi koodisto vain sotkee selvää asiaa.
PK 3 luvun mukainen perimys ja lesken jälkeen toimitettava pesänjako ovat haasteellisimpia ja maallikoille vaikeimmin ymmärrettäviä osia perintökaarta. Turha on tosiaan sotkea niihin mitään omia koodistoja, joita 00530 esitti. Ne vain sekoittavat.
Ei siis todellakaan ole mitään jakoa A/B, vaan ainoastaan B:n kuolinpesän jako, kuten Perillinen selittikin. Muutenkin Perillinen selitti asiat selkeästi ja ymmärrettävästi (vaikka aluksi tosiaan unohtui tuo lunastus).
Jos muuten 00530 haluaa kirjoitella tällä palstalla (kun ilmeisesti kiinnostusta juridiikkaan on ja vähän tietämystäkin), niin voisitko pysytellä asiassa sen sijaan, että keskityt muiden keskustelijoiden haukkumiseen ja nälvimiseen. On hyvä kerrata nettikeskustelujen etiketti, jos on aloittelija näillä forumeilla. Hyvissä nettikeskusteluissa keskitytään asiaan. Tämän palstan lukijat ovat kiinnostuneita juridiikasta.
Tässä vielä yksi höpönassu haluaa panna lusikkansa soppaan ymmärtämättä juurikaan siitä, mitä lusikallaan hämmentää.
"Ei siis todellakaan ole mitään jakoa A/B, vaan ainoastaan B:n kuolinpesän jako"
Jaettava B:n pesä koostuu kahdesta A:n kuolinajakohdan omaisuusmassasta: B:n omasta omaisuudesta sekä B:n perimästä A:n omaisuudesta; näistä muodostuu B:n pesä. B:n pesää ovat jakamassa A:n toissijaiset perilliset ja B:n perilliset. Kun B:n pesän jakamisesta on kysymys, ytimekäs ja kaiken kertova ilmaisu siten on "pesänjako A/B".
Vastaavasti jaossa B/C (olkoonpa ositus tai pesänjako) toteutetaan C:n pesän jako, missä osallisina ovat puolin ja toisin B:n ja C:n oikeudenomistajat. Ja edelleen, C:n uuden puolison D:n kuoltua vuorossa on jako C/D, joko D:n pesänjako taikka ositus sen mukaan, jäikö D:ltä rintaperillinen tai puoliso, jolla oli avio-oikeus D:n omaisuuteen (= ositus) vai eikö jäänyt (= pesänjako), jakajina C:n ja D:n seuraajat.
Tietysti asia voitaisiin esittää pitkän kaavan mukaan, joka ei kuitenkaan olisi selkeämpi, nähdäkseni päin vastoin: pesänjako A/B -> B:n pesän jako A:n toissijaisten perillisten ja B:n perillisten välillä; pesänjako B/C -> C:n pesän jako B:n toissijaisten perillisten ja C:n perillisten välillä jne. jne.
Se joka, esiintyy alan tuntijana (kuten "neuvoja") ja pitää pitkää kaavaa selkeämpänä kuin ytimekästä A/B, on mielestäni pahasti "ainoaan oikeaan" termistöön fiksoitunut.
Väärän todistuksen annat esittäessäsi, että täällä k e s k i t t y i s i n muiden haukkumiseen tai nälvimiseen. Kyllä minä olen keskittynyt ihan asiaan. Sen toki myönnän, että joskus tulee annetuksi takaisin samaan tyylilajiin, joilla asiallisia esityksiäni on haukuttu tai nälvitty (kuten nyt sinulle tuo höpönassu, joka ei kovin loukkaava liene).
Perilliselle en enää henkilökohtaisesti vastaa, siinä näyttäisi olevan loputon suo kahlattavaksi. Tässä sanottu koskee hänen uusimpia kirjoiteliaankin.
Onko sillä A:lla edes ketään toissijaisia perillisiä jäljellä?Täähän näyttää melkein matematiikan tehtävilta ja niissä niin hyvä ole.Jos siellä kuitenkin löytyy testamentti jossa lukee vaikka kissatalo saa kaiken mitä jäi.
Kyllä A:lla on elossa olevia veljiä ja sisaria,,,
No sitten ne menee c perellisille ja a sisaruksille jotka elossa.