Kertokaapa kokemuksianne lukion jälkeisestä välivuodesta. Itse olen viime kevään ylioppilas ja pidän välivuotta, koska en päässyt mihinkään kouluun ja kaikki on mennyt suoraansanottuna päin persettä.
Marssin heti lakin saatuani työkkäriin ilmoittautumaan. Sanottiin että täytä joku lomake tietokoneella. Ei muuta. Kesän oleilin sitten tulottomana kun lukion käynnistähän saa kiitokseksi 4 kk karenssin. Heinäkuun lopussa menin käymään uudestaan työvoimatoimistossa, kyselemässä työharjoitteluasioista. Kävi ilmi että työnhakuni ei ollutkaan voimassa kun virkailija ei ollut vaivautunut sanomaan, että tietokoneella täytetyn lomakkeen lisäksi pitää varata aika sinne ja käydä siellä juttelemassa. No ei muuta kuin aikaa varaamaan että sain työnhaun voimaan ja 4 kk karenssi alkoi alusta.
Syyskuun alusta pääsin 4 kk työharjoitteluun mieleiseen paikkaan. Harjoittelun ajalta minun piti saada työmarkkinatuki, vaikka karenssi edelleen jatkuikin. Oli syksyn yhteishakukin ja hain siinä kolmeen paikkaan niinkuin käskettiin, valinnanvaraa tosin oli erittäin vähän sillä alalla mikä minua kiinnostaa, joten jouduin valitsemaan paikat melko summassa. Pääsykoekutsu tuli yhteen paikkaan, juuri sinne mikä ei kiinnostanut pätkääkään ja oli kaikenlisäksi kaukanakin. Muualle ei kutsua tullut. Miettimisaikaa oli vajaa 2 viikkoa, mutta tililläni oli rahaa vain 13 euroa (ymmärrettävää kun on ollut niin pitkään ilman tuloja että on menntyt omat ja lainatut melko tarkkaan), joten asia ratkesi siihen että koska pääsykoepaikkaan oli kaiken lisäksi huonot kulkuyhdeydet niin en mennyt. Työkkärihän tietenkin heti syytti minua yhteishakuvelvoitteen rikkomisesta ja katkaisivat työmarkkinatukeni, siis vaikka olin koko ajan harjoittelussa. Kun aikani valitin niin sain sentään harjoittelun ajalta sen mikä minulle kuului, peruspäiväraha, ei mitään lisiä koska ammattia ei ole.
Nyt on harjoittelu loppunut. Ja tulot. Koska rikoin yhteishakuvelvoitetta niin sain taas karenssin. Karenssi loppuu sinä päivänä kun täytän 25 vuotta eli elokuussa vuonna 2010. Mikäli opiskelen sitä ennen ammatin itselleni, ja niin todennäiköisesti teenkin, karenssi loppuu siihen.
Tuli aika pitkä kirjoitus, mutta toivon että tämä on varoittavana esimerkkinä jollekin. Jos ei ole työtä niin tällaista helvettiä välivuosi voi olla.
Asun aviomieheni kanssa kaksiossa jonka vuokra on 444 e/kk. Mieheni on myös työtön, mutta hänellä on ammatti, joten hän saa 370 e/kk puhtaana käteen. Sossun luukulle on ollut pakko mennä. Mielelläni en sitä tee, mutta pakko on elää. Syömättä ei pärjää eikä taivasalla.
Ja tiedoksi niille jotka kommentoivat, että mene töihin. Täällä ei ole töitä. Asuinkunnassamme on suomen korkein työttömyys-%. Muuttaisimme pois, mutta meitä sitoo ainakin muutaman kuukauden ajan vielä harrastus, jota ei voi keskeyttää, teatteri.
Marssin heti lakin saatuani työkkäriin ilmoittautumaan. Sanottiin että täytä joku lomake tietokoneella. Ei muuta. Kesän oleilin sitten tulottomana kun lukion käynnistähän saa kiitokseksi 4 kk karenssin. Heinäkuun lopussa menin käymään uudestaan työvoimatoimistossa, kyselemässä työharjoitteluasioista. Kävi ilmi että työnhakuni ei ollutkaan voimassa kun virkailija ei ollut vaivautunut sanomaan, että tietokoneella täytetyn lomakkeen lisäksi pitää varata aika sinne ja käydä siellä juttelemassa. No ei muuta kuin aikaa varaamaan että sain työnhaun voimaan ja 4 kk karenssi alkoi alusta.
Syyskuun alusta pääsin 4 kk työharjoitteluun mieleiseen paikkaan. Harjoittelun ajalta minun piti saada työmarkkinatuki, vaikka karenssi edelleen jatkuikin. Oli syksyn yhteishakukin ja hain siinä kolmeen paikkaan niinkuin käskettiin, valinnanvaraa tosin oli erittäin vähän sillä alalla mikä minua kiinnostaa, joten jouduin valitsemaan paikat melko summassa. Pääsykoekutsu tuli yhteen paikkaan, juuri sinne mikä ei kiinnostanut pätkääkään ja oli kaikenlisäksi kaukanakin. Muualle ei kutsua tullut. Miettimisaikaa oli vajaa 2 viikkoa, mutta tililläni oli rahaa vain 13 euroa (ymmärrettävää kun on ollut niin pitkään ilman tuloja että on menntyt omat ja lainatut melko tarkkaan), joten asia ratkesi siihen että koska pääsykoepaikkaan oli kaiken lisäksi huonot kulkuyhdeydet niin en mennyt. Työkkärihän tietenkin heti syytti minua yhteishakuvelvoitteen rikkomisesta ja katkaisivat työmarkkinatukeni, siis vaikka olin koko ajan harjoittelussa. Kun aikani valitin niin sain sentään harjoittelun ajalta sen mikä minulle kuului, peruspäiväraha, ei mitään lisiä koska ammattia ei ole.
Nyt on harjoittelu loppunut. Ja tulot. Koska rikoin yhteishakuvelvoitetta niin sain taas karenssin. Karenssi loppuu sinä päivänä kun täytän 25 vuotta eli elokuussa vuonna 2010. Mikäli opiskelen sitä ennen ammatin itselleni, ja niin todennäiköisesti teenkin, karenssi loppuu siihen.
Tuli aika pitkä kirjoitus, mutta toivon että tämä on varoittavana esimerkkinä jollekin. Jos ei ole työtä niin tällaista helvettiä välivuosi voi olla.
Asun aviomieheni kanssa kaksiossa jonka vuokra on 444 e/kk. Mieheni on myös työtön, mutta hänellä on ammatti, joten hän saa 370 e/kk puhtaana käteen. Sossun luukulle on ollut pakko mennä. Mielelläni en sitä tee, mutta pakko on elää. Syömättä ei pärjää eikä taivasalla.
Ja tiedoksi niille jotka kommentoivat, että mene töihin. Täällä ei ole töitä. Asuinkunnassamme on suomen korkein työttömyys-%. Muuttaisimme pois, mutta meitä sitoo ainakin muutaman kuukauden ajan vielä harrastus, jota ei voi keskeyttää, teatteri.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Menepäs vaikkapa vapaaehtoisena armeijaan...?
Olen naispuoleinen ja en armeijaan soveltuva.
Sellaista se vaan on. Eiköhän sunlaisia ihmisiä ole Suomessa mielinmäärin. Itekin jouduin viime kesän elämään sossun tulonsiirtojen varassa ja vitun nöyräähän se tavallaan oli, mut minkäs teet. Sun tosiaan kannattaa hakea keväällä myös johonkin ammattikouluun, siltä varalta, ettet taaskaan sais AMK-/yliopistopaikkaa, etpähän ainakaan putoa tyhjän päälle.
Aion hakea kevään yh:ssa kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, myös ammattikouluun että varmasti johonkin pääsen.
Vittu, kun Suomi on niin ihme maa, että täällä kaikki spurgut, narkkarit yms. tyhjäntoimittajatkin tuntuvat elävän leveämmin kuin opiskelijat ja samanlaisessa tilanteessa olevat kuin sinä. Pilkunnussijoita byrokraateissa tuntuu riittävän.
Oma vuoteni(itse asiassa 13kk) menee hukkaan asevelvollisuutta suorittaessa siviilipalveluksena.Työttömätkin saavat ainakin tuplasti enemmän korvauksia kuin minä päivärahoina.
Niin se on. Ja se on kummaa että just lukionkäyneitä rangaistaan. Minun mieheni on käynyt ammattikoulun eikä ole sen jälkeen tehnyt päivääkään töitä eikä varmasti tule tekemään. Raha silti juoksee vaikka ei tee mitään sen eteen ja minä olisin valmis vaikka työharjoitteluun mutta kun ei anneta mennä. Luulis kunnalle tulevan halvemmaksi kun kela maksais harjoittelun ajalta päivärahan kuin se että nostan sossun rahoja joiden eteen en voi mitään tehdä.
Ehkä byrokratian ratas ei ole vielä raksuttanut tarpeeksi kauan jotta he olisivat sellaista huomanneet.