Menimme silloisen mieheni ja kolmen kaverin kanssa käymään talossa jonne saksalainen sotilas oli sota aikana polttanut lapsen leivinuuniin.menimme sisälle taloon pienestä ikkunasta kun raput olivat menneet sisään.kun kuljettiin keittiön kautta pieneen kamariin meni kylmät väreet selkäpiitä pitkin ja kaikki koimme saman ilmiön.ei siinä vielä mitään.otimme tavaroita mukaan sieltä talosta mukaan peltirasian ja tauluja. Silloinen mieheni ja yksi kaveri kävivät talon yläkerrassa mihin me muut emme uskaltautuneet.Talossa sisällä oli aavemainen tunnelma kaikki huonekalutkin paikallaan ja kaikkia muita tavaroita kun talosta olisi äkkiä lähdetty pois.Semmoinen tunnelms oli et talosta on päästävä pian pois.Tuntui kuin joku paha ois ollu siellä.Poislähtiessä otettiin vielä vajasta sotilaskypärä. Tää talo oli Värtsilän Kenraalinkylässä Pohjois-Karjalassa. Veimme tavarat mun ja silloisen mieheni luo asuntoomme Tohmajärvelle ja jo alkoi tapahtua kummia asunnossamme heti seuraavaana yönä. Näimme kummatkin miehen kanssa kummituksen.Mut eri aikaan.Nukuimme patjalla lattialla ja heräsin yöllä siihen kun joku tuijottaa. Mua kohti tuli semmonen mustiin pukeutunut pitkä mies jolla oli valkoinen hattu päässä.Mies sanoi älä leiki tälläisten asioiden kanssa.Sanoin Jumalan nimessä poistu ja mies hävisi.Laitoin äkkiä valot päälle.Kyllä puistatti.Vähän ajan päästä sammutin valot ja panin takas maate.Sit heräsin taas vähän ajan päästä tunteeseen et joku muukin on lasnä.Mut näin vaan sen miehen jalat.Sen jälkeen kyllä laitoin valot joka huoneeseen koko loppuyksi. Mieheni kertoi nähneensä samat ilmiöt yöllä. Kyllä alko pelottaa. Sit meiän keittiössä oli semmonen komero mis oli sellanen paisunut ovi jota ei saanu kun vetämällä auki. Siel komerossa oli se peltinen rasia mikä oli tuotu sieltä talosta nii se ovi alko aukeemaan itestään aina öisin.Sit mulle sattui viel semmonen tapaus et nukuin sohvalla ja heräsin siihen kun kädet tarttu muhun.Nuosin istumaan ja se tummiin pukeutunut pitkä mies ei päästänyt mua pois siitä sohvalta sytyttämään valoja.no mä sanoin taas Jumalan nimessä poistu ja se mies poistui.Nukuttiin kyl sekin yö kaikki valot päällä. Sit aamulla heitettiin ne kaikki tavarat mitkä oli otettu sieltä talosta roskiin ja ilmiöt loppu sen siliän tien.Kyllä sen jälkeen oon uskonu kummituksiin. Olis kiva kuulla muidenkin kokemuksii ja oliko tuo henki paha henki vai demoni? Mielipiteitä.Kyl henkimaailma on olemassa.
Kenraalinkylän kummitus
aavefriikki
404415
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kuinka kehtasitte varastaa tavaraa talosta.
Luultavasti huono omatunto viritteli mieltänne. Ihan oikein teille, p.rkeleen epärehelliset varkaat .
Pisteen jälkeen pitäisi laittaa välilyönti.
Ei ihme että avaaja näkee aaveita on niin piukkaan pakattu tekstikin. Nou pilkuille.
ja nou uusille kappaleille, sekä tyhjille riveille niiden välissä.
Kappaleille pitäisi jättää tyhjä rivi väliin, niin olisi paljon helpompi lukea. Monet vääntää piiiiitkiiiiiiä pötköjä, joita on vaikea lukea, varsinkin kännykästä.
Sen verran kökköä on, että onkonee punainen vaate suoraan minulle...
-
Alahan opiskella kirjoittamista.
Tämä aloitus on irrallisten lauseiden luettelo.
Sidokset puuttuvat.
Kokemattomuus paistaa läpi.
Kuin pienen tytön ensimmäinen aine olisi.
H.
Ja hnkszukka se on oikea asiantuntija neuvomaan.
Ei hunkzsin teksteistä alla olevan tasoista saa Muokatuksi vai tyhjiä rivejä lisäämällä.
Mielenkiintoinen tarina - hyvin kirjoitettu, toisin kuin vanhan miehen jonniinjoutavat räpellykset - muka-asiantuntija-na.
Jospa hunkszukka opettelisi ensin itse kirjoittamaan, ja alkaisi vasta sen jälkeen vaatia paljon itseään paremmilta kirjoittajilta parempaa tekstiä.
Yök-öttää moiset ju-tut
Kaatiksellako hän nyt kummittelee? Vai minne ne kamat joutui?
Toivonpa toden totta, että prkle olisi ystävällinen ja kummittelisi kaikille varkaille.
Entinen työmaani olisi oikea kummitusten pesäpaikka, niin paljon kun minulta varasteltiin siellä chetossa ja kuinka paljon sitten toisilta.
Tuosta varkaista ja kummituksista tuli mieleen isäni, joka oli ahne punaisen Peikko-juoman perään. Joka kerta kun hän tuli kaupoilta, niin hänellä oli punainen rinki suun ympärillä.
Kerran hän taas oli ryystänyt Peikko-juoman kaupassa siinä toisten asiakkaitten kanssa rupatellessaan. Ulos mentyään hän muisti jotain, mitä piti vielä ostaa ja käveli takaisin kauppaan. "Jahhaa, rupesiko se jo Peikko kummittelemaan", kysyi myyjä. Vasta siinä isä äkkäsi, ettei hän ollut huomannut sitä juomaansa maksaa.
Eivät näy "ilmiöt" loppuneen vai miksi tekstisi on yhdessä pötkössä? Ilmiötkö veivät kirjoitustaidon ja tiedot kappalejaosta?
Menimme silloisen mieheni ja kolmen kaverin kanssa käymään talossa, jossa saksalainen sotilas oli sota-aikana polttanut lapsen leivinuunissa.
Menimme sisälle taloon pienestä ikkunasta, kun raput olivat menneet sisään. Kun kuljettiin keittiön kautta pieneen kamariin, meni kylmät väreet selkäpiitä pitkin ja kaikki koimme saman ilmiön. Ei siinä vielä mitään. Otimme tavaroita mukaan sieltä talosta, peltirasian ja tauluja.
Silloinen mieheni ja yksi kaveri kävivät talon yläkerrassa, mihin me muut emme uskaltautuneet. Talossa sisällä oli aavemainen tunnelma, kaikki huonekalutkin paikallaan ja kaikki muut tavarat, kun talosta olisi äkkiä lähdetty pois.
Semmoinen tunnelma oli, et talosta on päästävä pian pois. Tuntui kuin joku paha ois ollu siellä. Poislähtiessä otettiin vielä vajasta sotilaskypärä.
Tää talo oli Värtsilän Kenraalinkylässä Pohjois-Karjalassa. Veimme tavarat mun ja silloisen mieheni luo asuntoomme Tohmajärvelle.
Ja jo alkoi tapahtua kummia asunnossamme heti seuraavaana yönä. Näimme kummatkin mieheni kanssa kummituksen. Mut eri aikaan. Nukuimme patjalla lattialla ja heräsin yöllä siihen kun joku tuijottaa. Mua kohti tuli semmonen mustiin pukeutunut pitkä mies, jolla oli valkoinen hattu päässä. Mies sanoi älä leiki tälläisten asioiden kanssa. Sanoin Jumalan nimessä poistu, ja mies hävisi.
Laitoin äkkiä valot päälle. Kyllä puistatti. Vähän ajan päästä sammutin valot ja panin takas maate. Sit heräsin taas vähän ajan päästä tunteeseen, et joku muukin on läsnä. Mut näin vaan sen miehen jalat. Sen jälkeen kyllä laitoin valot joka huoneeseen koko loppuyksi. Mieheni kertoi nähneensä samat ilmiöt yöllä. Kyllä alko pelottaa.
Sit meiän keittiössä oli semmonen komero, mis oli sellanen paisunut ovi, jota ei saanu kun vetämällä auki. Siel komerossa, missä oli se peltinen rasia, mikä oli tuotu sieltä talosta, nii se ovi alko aukeemaan itestään aina öisin.
Sit mulle sattui viel semmonen tapaus, et nukuin sohvalla, ja heräsin siihen, kun kädet tarttu muhun. Nuosin istumaan, ja se tummiin pukeutunut pitkä mies ei päästänyt mua pois siitä sohvalta sytyttämään valoja. - No mä sanoin taas, Jumalan nimessä poistu, ja se mies poistui. Nukuttiin kyl sekin yö kaikki valot päällä. Sit aamulla heitettiin ne kaikki tavarat, mitkä oli otettu sieltä talosta, roskiin ja ilmiöt loppu sen siliän tien. Kyllä sen jälkeen oon uskonu kummituksiin.
Olis kiva kuulla muidenkin kokemuksii. Ja oliko tuo henki paha henki vai demoni? Mielipiteitä? Kyl henkimaailma on olemassa.
No niiin, selvästi parannettu painos. Kiitos.
Pohjois-Karjalan pitäjät, Tohmajärvi, Tuupovaara, Kenraalin kylä ja Värtsilä ovat todella kiinostavia paikkakuntia, olen muutamia vuosia sitten käynyt noissa kylissä. Jotakin erikoista niissä on, eivät ole vielä turmeltuneita kivikyliä.
Kansa on ystävällistä, vieraanvaraista, jokaisessa kylässä on oma viehättävyytensä.
Värtsilässä käydessäni oli joku kyläpäivä vai miksi sitä nimitetään. Tarjoilla oli mm poron koparakeittoa !!! Oli se niin erikoisen näköistä etten uskaltanut edes maistelemaan. Tänäkään päivänä en tiedä mistä ja miten se oli valmistettu.
Mielenkiintoisia tapahtumia olen nähnyt paikkakunnilla. Tuupiksessa on Paimentytön tupa, tarjolla tosi mahtava ateria tarjonta.
Mieleni tekee vieläkin tehdä reissu niille seuduille. Niin ja Ilomantsi on tutustumisen arvoinen paikka, samalla tutustua Parppeivaaran suureen tupaan ateria tarjontoineen ja museoalueeseen.
Jos niile seuduille retkeilette pieni mutka vain matkaan ja LIeksan Vuonislahteen tutustumaan taiteilijoiden Eeva ja Paavo Ryynäsen museoalueeseen, Kirkon penkit ovat yhdestä puusta veistetyt ei naulan naulaa penkeissä Puut ovat tuotu aikoinaan Itä-Karjalan ikihonka metsistä. Kahvilan oven kahvat ovat pienet kahvipannut - nekin taiteilijan käsityötä.
ps. Katso illan kuluksi googlesta k.o. paikkoja, varmaan hämmästyt.
Tässä linkki Poron koparakeitto, kertojana paikalle sattunut turisti. Tuli hyvät iltanaurut lukiessani jutun. Olen nähnyt millaista keitto on mutta en uskaltautunut sitä syömään.
http://www.vartsi.net/2012/03/08/koparakeittoa/
Kävin kauan sitten siellä. Valokuvasin, vaikka tiesin, ettei taiteilija siitä kovin suuresti pidä. En kuitenkaan itse taiteilijaa kuvannut.
Se oli ainut kerta, kun yksikään valokuva ei onnistunut. En muista enää, miksi. Ja minä sentään olen useita tuhansia kuvia kuvannut niin Euroopassa kuin Aasiassakin.
Anoppivainaani sanoi että jos ottaa vieraan kukasta itselleen alun, se pitää ottaa salaa, 'varastaa', muuten se ei lähde kasvamaan. Jos salaa luvatta kuvaamisessa on joku samanlainen hommeli kyseessä.
Demoninen henki ollu. Tuo karmii selkäpiitä vaik miulle henkimaailma on läsnä 24h/7vrk.
Pororuoka
Keitetyt poron koparat
Ainekset:
4-6 kpl poron sorkkia/ henkilö
suolaa
Ohje
Sorkat (koparat) pestään huolella käyttäen esim. juuresharjaa tai vastaavaa.
Koparat keitetään suolalla maustetussa vedessä n. 1,5 tuntia.
Kaada vesi pois. Keitetyt koparat tarjotaan höyryävän kuumana
suoraan kattilasta tai laakeasta vadista.
Nylkemistä varten jokaiselle herkuttelijalle annetaan terävä
veitsi (rapuveitsi on hyvä) ja koparat syödään kuin rapukesteissä.
Kaikki irtoava on syötävää. Saa maiskutella ja ryystää.
Juomaksi vettä, olutta tai snapseja, lisänä tummaa ruisleipää.
Kiitos teille. On se mukavaa, että täällä saa oppia uusia asioita.
Todella rankka hallusinaatio pilvee pilvee tai lsd tuottaa noita .
En kiinnitä huomiota ulkoasuun, sisältö on tärkeä. Jos asia tulee ymmärrettävästi esiin niin en viitsisi napista joutavasta.
Aloitus oli karmiva, ajattelin jo että uskallanko nukkua yksin mökissäni mikäli alan miettimään tuollaisia.
Minullakin on hieman outo kokemus.
Brasiliassa käydessä uimarannalla yksijalkainen mies möi tavaraa, kainalosauvoihin oli saatu sopimaan yllättävän monipuolinen valikoima ostettavaa.
Ostin mieheltä helmet ja puseron ihan kannatuksen vuoksi. Puserolle oli yllättävän paljon käyttöä.
Helmet ripustin yölamppuuni sängyn viereen.
Ihmettelin kun nukuin huonosti ja oli painostava olo, sellaisia tuntemuksia ei ole ennen ollut. Mietin pääni puhki mikä minua vaivaa. Ajattelin jo mennä lääkäriin valittamaan unettomuutta.
Viimein katse viipyi helmissä jotka olivat ihan lähellä lampun varressa roikkumassa. Ei niissä mitään erikoista tuntunut olevan mutta siirsin helmet toiseen huoneeseen laatikkoon. Sen jälkeen nukuin ihan hyvin, en vieläkään tahdo uskoa että helmissä olisi ollut mitään pahaa voimaa. Kevyet, vähän käärmeennahkaa muistuttavat pinnaltaan.
Minnuu kiinnostas tietää tarkka paikka, mis tää kummitustalo on..asun ihekki Kenraalinkylässä. Tää on iso kylä ja aikojen saatossa ollut asukkait laajal alal paljonki, tiiän täält kolmeki paikkaa mis kummittelee, mut tuo paikka on miulle tuntematon. Jos aavefriikki on saapuvilla vielä,laitakko viestii. [email protected]
Tiiätkö tuon paikan jo?
Ei oo tiios, mutten usko talon tääl Kenraalinkyläs olevan, tulee mieleen lähinnä yks iso talo Ilomantsiin päin, mutalahden eteläpuolella. Kenraalinkyläs ja lähellä on kyl pari kummitus paikkaa.
Ei oo tiedossa, viralliset kummituspaikkojen tutkijat ois kiinnostuneita paikasta. Talo ei todennäköisesti oo täs Kenraalinkyläs, ei tääl oo yhtään tuntomerkkeihin sopivaa,vaik tää on laajalla alalla. On kyl 2kummituspaikkaa muuta. Paremminkin tuo tapahtumapaikka vois olla Öllölän puolel ts. Hoilolasta Patrikkaan päin..
Siellä ei taida paljon kummitella kun ei ole asukkaita monessakaan torpassa ja nuo edelliset kummitus jutut ovat vilkkaan mielikuvituksen tuotetta kohteessa asuneena parikymmentä vuotta en koskaan kuullut mitään tuollaista varmaan jutut adhd tuotetta.
Tuuppa lusiver tiäl käymää itärajal, vien siut yhteen kummitus taloon,et tarvii pilvee,lsdtä tai muutakaa paskaa, takaan et järkesivalo himmentyy 😂
Kummitukset ovat heikkohermoisten psyykkisesti vajaiden pään sisällä. Lääkehoureitakin ja mielikuvituksen vääristymiä.
Ei terveiden oireita.
Jokainen poikkeava on järjellä perusteltavissa, ei siis mitään outoa.
Ei haamujen näkemiseen tarvita kuin liian kuivaksi päässyt aivovarustus. Iäkkäillä, jotka juovat huonosti, kummajaiset nurkissa aika yleisiä. - Nm. Vesi vanhin voitehista
Voisit lähtii Salakan tammelle seuraks yö aikaan, nii nähtäis kuka se heikkopäinen on :)
Tai käyn kysyy Määtän mummon mökin omistajalta luvan istuntoon, viritetään sit uuniin pien valkia ja kahotaa mite eppäilijät juoksee korpeen karkuhun hih hih :D
Mökki höperö vai
Kylällä ei asunut ketään Määttää .
Missä kyseinen talo sijaitsee?
Tarkka osoite?
Ennen kivipuroo, Toljanderin Aarnen talolta lähtee tie länteen,sen tien varrelt löytyy,
onko tarkempia koordinaatteja?
olen aina ollut herkkä vaistoamaan asioita jotka eivät aina näy. meillä on suvussa paljonkin em. taipuvaisia henkilöitä.
etsiskelin tuossa muutamana vuonna vanhaa kunnostettavaa taloa. kiertelin kymmeniä ja kymmeniä taloja vuosien mittaan. löysin erään talon jonka ulkonäköön ja sijaintiin sekä hintaan ihastuin heti.
hakiessani kiinteistönvälittäjältä avaimet menin taloon. vaikka paikka oli kaikinpuolin sopiva niin tunnelma talossa oli todella painostava. ahdistava ja raskas.
selvittelin talon taustoja ja ilmeni että talossa on perhesurma tausta. kauppaa ei tehty.
tullessani nykyiseen talooni ensimmäisen kerran tiesin heti tulleeni kotiin. vaikka talossa olikin paljon korjaamista niin tunnelma oli heti niin kuin olisi iloista lasten riemua kuunnellut.
Paha painajais uni
Mitä olisi käynyt jos ette olisi tieneet koko asiasta?