Vallan kanssa on usein niin, että he jotka siihen pyrkivät, ovat myös valmiita käyttämään sitä, myös käyttämään väärin. Niin poliittisella tasolla kuin ihan ruohonjuuritasollakin. Tuleeko vallasta koskaan mitään hyvää?
Tuli vaan mieleen kun muistelin menneitä kirjoitteluja ja silloisia vallanpitäjiä palstoilla. Ellei valtaa pitäviä paimenneta, heistä tulee diktaattoreita. Näkee sen maailmassakin.
Tuli vaan mieleen kun muistelin menneitä kirjoitteluja ja silloisia vallanpitäjiä palstoilla. Ellei valtaa pitäviä paimenneta, heistä tulee diktaattoreita. Näkee sen maailmassakin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Huomenta 😊 oletko ruvennut valtaamaan palstaa? Kirjoitit muistelleesi menneitä. Miten kaukaa on menneestä? Kolme aloitusta heti aamusta, minä heräsin vasta ja mietin mitä tänään tekisi.
Tunnetko jo itsesi?
Minä olen jo tuttu vaikka yhtenä aamuna peiliin katsoessani kummastelin kuka minä olen.
Valta on todellakin paradoksi.
Siksi poliittisiin systeemeihin on sisäänrakennetuja kontrolleja jotka estävät (teoriassa) vallan väärinkäytön. Siksi on melkein samantekevää valitaanko Clinton vai Trump presidentiksi, koska veto-oikeutta lukuunottamatta ja puolustusvoimien ylipäällikön tehtävää lukuunottamatta sisäänrakennettu kolmijakoinen systeemi (executive, legislative and judicial) check and balances puolustaa itse itseään. (Tein juuri testin USA:n kansalisuutta hakeville ja pääsin läpi :) siis leikisti).
Ammatit joissa käytetään valtaa, kuten esim. poliisit vetävät juuri puoleensa yksilöitä joita ei koskaan pitäisi päästää sellaiseen asemaan. Siksi esim. poliisiopistoissa testataan tarkkaan oppilaat ettei mitään äärimmäisaineksia livahtaisi mukaan. Auktoriteetti oikein käytettynä on yhteiskuntaa kantava ja ylläpitävä ominaisuus, mainittakoon vain opettajat, viranomaiset, palomiehet jne.
Valta turmelee ja sokaisee. Siksi monet kansat kärsivät, jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Meillä on asiat hyvin verrattuna moniin muihin maihin ja valtioihin, mutta meilläkin herrahissille ja kermaiselle eliitille on täysin tuntematonta, mitä tavallisille, pienituloisille, työttömille, sairaille, iäkkäille, kansan syville riveille ... kuuluu arkipäivään.
Heidän tietonsa, taitonsa ja tahtonsa eivät yllä selvittämään mitä tänne kuuluu, mitä täällä tapahtuu, mitä ajatellaan, miten koetaan ja miltä tuntuu katsella kultaisten kädenpuristusten ja muitten ylisuurten palkkioitten kierouttamien pröystäilyä ja kuviteltua paremmuutta. Samanlaisia sittisontiaisia kuin kaikki muutkin mutta eivät enää käsitä tavallisesta mitään rahatukkojensa keskeltä.