missä säilytät pankki tunnuksiasi ja salasanojasi?
Yksin eläjänä pankkitunnukset on päässäni, lukulista pussissani.
Yksin eläjänä pankkitunnukset on päässäni, lukulista pussissani.
Tietääkö ukkosi/akkasi?
mitämitätäh
31141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kerran erehdyin jättämään löydettäväksi ja tilaisuus teki varkaan, kun pikkuoravan kanssa asuin!
Tunnukset omassa päässä ja tyttärellä, lukulista lompakossa ja kopio tyttärellä.
Ei haitaksi olla tarkka. Asun yksin. Isommat rahat eri tilillä ainoastaan henk. koht. tiskiltä nostettavissa. Kortillisella käyttötilillä on pieni summa ja kortti lukitussa säilössä.
Meillä molemmilla on samat kännykkä- ja tietsikkatunnukset. Käytämme ristiin ja vaimoni vastaa kännykkääni useammin kuin minä itse. En viitsi kuskata sitä mukanani.
Soitonsiirrot toimivat molempiin suuntiin.
Elimme pitkään yksillä ja yhteisillä pankkitunnuksilla mutta viime aikoina on niin paljon toimintoja siirtynyt henkilökohtaisten tunnusten taakse, mm. omakanta, että vaimoni otti omat tunnukset.
Hänellä on vapaa pääsy kaikille tileillemme ja tapahtumiin DB:a lukuun ottamatta.
Olisi kammottava tilanne jos joutuisi piilottelemaan asioita puolisoltaan!
Kaikkeen tottuu! Joskus vaan ajatteli, että minkälaista olisi ollut, jos toiseen olisi voinut luottaa.
Olisi varmaan hyvä laittaa tunnukset ja salasanat kirjoitettuna jonnekin, jotta ICE voisi ottaa ne käyttöön, jos sattuu onnettomuus, eikä kykene itse toimimaan/muistamaan tai kohtaa kuoleman.
Asioiden hoitaminen sujuu helpommin joko omasta tai perillisten puolesta.
Ei niitä ainakaan kuoleman jälkeen tarvia ☺
Ja miksei tarvita?
Nopeuttaa kummasti käytännön asioiden hoitamista silloinkin.
Esimerkiksi fb-sivut säilyvät sellaisinaan kait vuosikymmeniä, ellei kukaan pääse niihin tiedostoihin. Lähiomainen voi tiedottaa kuolemasta kavereille ja tietysti hautajaisjuhlistakin. Säästyy aikaa ja ilmoittelurahaakin.
On paljon asioita, joiden hoitamiseen vaaditaan monenlaisia dokumentteja. Joitain asioita pääsee hoitamaan vasta perunkirjoituksen jälkeen. Ellei tilinkäyttöoikeus lähiomaiselle ole kirjattu pankkiin, sairaalassa makaavan vanhan ihmisen raha-asioiden hoitaminen voi olla liki mahdotonta.
Sovimme oman lähiomaiseni kanssa juuri äsken, mistä hän löytää salasanani, jotka kirjoitin ylös.
Oltiin tunnettu muutama viikko kun läksin kauemmas kuin suomen yleisradio kuului.
Lähties mun pankkikirja jäi tulevalle vaimolle ,en silloin nähnyt mitään onkelmaa siinä ,eikä nytkään .
Vaimo on paljon tarkempi rahan kans ku mä, kun tulin lomille likka sanoi ,nyt lähti köyhyys huushollista
En kyllä luottaisi asuinkumppaniin , oli se mies tai avomies, näissä tunnuslukuasioissa. Johtuu varmaan , siitä kun olen köyhä, jos joku saisi nekin eurot jollain konstilla nostamaan tai maksaa laskuja. Ei pidä olla liian sinisilmäinen omaa kultaansa kohtaan. Eri asia,jos on rahaa rutosti, ei silloin ole mitään väliä. Eihän pankkikortilla kukaan saa rahaa, jos ei ole pinkoodia antanut. mullakin on kolmen eri ihmisen vanhanaikaiset pankkikirjat säilytyksessä, mutta ei niillä saa kuin omistaja nostaa rahaa.
Rahan nostaminen ja kortin käyttäminen maksuvälineenä ja keinona omaisuuden siirroissa sekä mittavammissa hankinnoissa, ovat kaksi eri asiaa.
Koska emme juurikaan käytä käteistä rahaa on vuorokauden nostorajoitus 240€.
Kortin käyttäjätunnus ja tunnusluvut mahdollistavat täystuhon varsinkin takapuolen 3-numeroisen koodin kanssa.
En tiedä onko hätävarjelun liioittelua kun olemme raaputtaneet sen pois ja merkinneet ylös muualle.
Niin noi pankkikirjat oli joskus 70luvulla.
Vaimo hoitelee kaik rahaasiat mä joskus ostan jonkun avaimenperän netistä et asiointi taito säilyy.
Mitä tulee luattamukseen niin en kai mä olis kattiloitani sekottanu vaimon astioihin ellen luottais siihen ,katos ku kaks köyhää pärjää kahrestaan paljon paremmin ku yksin rikkaana .
"koti-kiusattu"
Pakko vastata.
Aikanaan, kun minäkin olin tuntenut tulevan mieheni vasta muutan viikon verran, niin hän tuikkasi mun kouraani pankkikirjansa ja sanoi, että käytä sitä mieles mukaan. Hän oli siinä tavatessamme vasta nuorempi konstaapeli ja oli menossa Tampereelle miehistökurssille jatkoa aatellen. Jätti pankkikirjan mulle ja lähti Dampereelle.
Ei, en tietenkään koskaan käynyt nostamassa hänen rahojaan, mutta kuitenkin se oli aivan tosi hieno ele häneltä, koska minähän vasta silloin olin koulussa.
Avioiduttuamme, meillä molemmilla oli käyttöoikeus toistemme tileihin.
Eikös sitä oo sanontakin et uskovie tavarat on yhtesiä.
Sul oli mies jolla oli oikeet periaatteet luottamuksella sitä mennään ei kyräilyllä .
Olen ollut kylässä jossa vaimo sanoi miehelleen ,noi on sun vieraita keitä kahvit omista poroistas.
oli pikkasen kummallinen olo kun vaimon kans toisiamme kateltiin.
Minäkin tiedä perheen, jossa perheenjäsenillä on omat eväät. Aika erikoista kieltämättä.
Mun täytyy nyt tääki sanoa, kun tuola aikasemmin sanoin, että pakko sanoa, että yks syy, miksi oon susta aina tykännyt, on se, että muistutat suuren suuresti mun edesmennyttä miestäni. Jotenkin niin samantyyliset mielipiteet.
Että jotta ja jos, niin jos et naimisis olis, niin voi olla, että pikkasen alkaisin flirttaileen, vaikken flirttailua yleensä käytäkään:)
Nyt on pakko sipasta punehtuneit poskia ja sanoo hietasen sanoin ,tattis kyl mä täl elän pual vuat.
Olet sä erittäin sopiva valon tuoja lucia .
No heh, ei tartte puol vuotta punaasin poskin kuleksia.
En mä ala flirttaileen tai yrittelemään mitään.
Noissa asioissa kun olen ehdoton, että ei pidä yrittelemän ei-vapaita.
Kuhan nyt sanoin, kun sanomisen alkuun pääsin.
Mut voin mä kuitenkin sanoa, että tykkään sun tyylistäs.
Juuri noin ymmärsin sanas ja juuri sun tavalla itekkin elän ,joskus tosin höpisen niitä näitä ,menkööt vanhuuren piikkiin ne höperyyret .
Omia eväitä.
Olen selvästi hyötyvä osapuoli koska maksamme kaiken yhteiseltä tililtämme.
Myös sapuskat. Olen meistä se suurempiruokainen ja kaiken lisäksi tävään rahaa omiin sösselöihin joihin vaimoni ei puutu.
Raejuustoa kuluu vähintään 3kg/viikko. Protskujauhetta samassa ajassa 60 - 80g. Maitoa 1,5l/pv. Kanamunat ovat sentään halpoja. Yhteiseen pöytään katan kokolihapöperöitä omien tarpeideni mukaan.
Kokolihaleikkeleitä. Nyt on menossa kylmäsavustettu heppa jota kypsytetty vuohenjuusto täydentää.
Käyn närkkimässä vaimon tilsiittejä ja goudia.
Ylimääräisenä Xylitoli Läkeroleja ja alkoholitonta kevytsiideriä joihin kumpaankaan ei vaimoni osallistu.
Elinkustannukseni ovat reippaasti korkeammat kuin vaimoni mutta kustannukset menevät erittelemättöminä yhteiseltä tililtämme.
Olen siis hyötyvä osapuoli!
Tuo protskujauheen kulutus 60 - 80g on / vuorokausi.
Juurikin oli lurauksen lyhyt uutispätkä, että tunnuslukuja ja salasanoja täytyy säilyttää eri paikoissa. Kuten, tunnusluvut emännän takapuolen alla ja salasanat isännän patjan alla. Esimerkiksi.
Eli mikäli voro löytää ne yhtä aikaa ja myös käyttää, pankki ei korvaa latiakaan.
No, en ole lukenut yhtään uutista, että voro kaivelisi emännän takamusta ja isännän patjan alusta, etenkin kun molemmat on paikalla.
Asun yksin ja olen monen pankin asiakas, käyn milloin minnekin lattioille sitä hiekkaa kulettamassa, riippuen sen hetkisestä tilanteesta ja tarpeesta.
En muista kuin tämän vakipankin numerot, muistisäännöllä ja salasanakin on hokema, ei sitä muuten muistaisi.
Ne paperi lippuset ja lappuset on tuossa lootassa. lapsille olen kertonut mistä kaikki löytyy, sitten aikanaan.
Ei löydy, turha penkoa.
Minun tunnuslukuni on 1234567 ja Pin koodini ovat 0000 ja 1234, tuossa seinällä A-4 paperille tussattuna, etten unohda niitä. Olisi harmi jos H-hetkellä (nettipankissa) ei muistaisi omia tunnuksiaan.
Eiköpähän kaik asiat mitä nettiin ladellu, jä Googlen muistiin,
- mullle aiheutui joskus aka paljon työtä ja harmia, kun katosi niin kortit, tunnusluvut,
jotkut oli myös kiinnostuneita paitsi varoista, myös maksetuista laskuista, vakuutuskorvauksien tositteista tai verotukseen liittyvist' papruista - estettiin silleen esm korvausten haku ja pyyntö vamma-asioista.
Ja estoa pukkaa jos yrittää vastata paljonko sait veropalautusta - vastaus olisi että ei yhtään - auto-, kiinteistö- ja tuloveromaksuja kertyi reilu 1000 euroa, minusta aika paljon kun pienelkeläisen käteen jäävä summa verotuksen jälkeen on alle 15000 euroa/v. Invalidivähennys vammoista on 100 e/v.
Ei ole ukkoa tai akkaa eikä tule olemaan ikinä - kiristäjä- ja kuristajatyypeistä sai ihan tarpeekseen 20v parisuhteen aikana.
Molemmilla on "oma" pankki, ei siis kaikki munat samassa korissa vaikka molemmat pankit yrittävät kovasti toistakin saada eläkeläis-asiakkaakseen. Meillä molemmilla on valtuudet toisen tileihin. Hyvin on pelannut jo vuosikymmenet, enkä itse asiassa ymmärrä miten kukaan voi hömähtää kumppaniin johon ei voi luottaa.
Työnjako menee niin että maksan laskut netissä omalta tililtäni, päivittäisostokset hoidetaan omilla korteilla isännän tililtä. Isojen hankintojen kohdalla katsotaan kumman tililtä maksetaan vai yhdistetäänkö voimat.
Puolisko pystyy siis hoitelemaan raha-asioita vaikka toinen joutuisi sairaalaan vuoteenomaksi jne. Salasanat on mulla jossain - muuallakin kuin päässä. En vain itsekään ole ihan varma missä ;-D)
Ihan ku meil .
Monilla ystävillä ja tuttavilla on sama juttu. Huomionarvoista lienee että ovat juuri niitä pariskuntia joiden liitot ovat kestäneet vuosikymmenet, vaikka välillä olisi ollut vaikeitakin aikoja. Yhdessä on kestetty - ja jaksettu!
Raha-asioiden ristiin hoitaminen ei vaadi omia tilejä!
Olin sairaalassa 9vrk ja 3kk myöhemmin 6vrk. Noiden välissä olin kotona vuoteen ( sohvan omana pitkän tovin.
Vaimolla ei ollut vähäisimpikään hankaluuksia asioiden hoitamisessa yhteiseltä tililtä.
Silloin meillä oli ainoastaan yhdet tunnukset mutta molempien käytössä.
Yksineläjä olen myös.
Poika tietää asiani. Poika on myös kännyssä ICE-henkilö.
Nytkin laitoin nenän eteen pankkitunnukset ja sanoin, että laitahan taas se autovakuutus katkolle.Niin on tehty monta vuotta.
Pojanpoika tietää koneeni salasanat, koska tätä huoltaa.
Muut eivät niitä tiedä, eivätkä löydä, ovat aina siellä missä minäkin.
Ei tiedä. Tunnus on päässä ja tallessa jossain. Salasana vain päässä ja avaimet, yleensä hukassa. Kerran jouduin hakemaan uudet avaimet, kun koira repi avainlistan. Mutta ei tuosta isoa vahinkoa syntyisi vaikka kaikki joku epärehellinen saisi haltuunsa.