Onko tuttu tilanne, kun lähellä on Alzheimerin tautia sairastava?
Kts. artikkeli
http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000001939259.html
Kts. artikkeli
http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-2000001939259.html
elävän leski
hämeen_hiras
108289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 108
Vanhimmat
Kyllä siinä voi aiheesta etsiä jo uutta kumppania
hile.ma
HYIIIIIIII,,,,,,, MIKÄ NEUVO ,,,,
oletko yleinen jakorasia ???
sinulla ei varmasti ole ollu omaa puolisoa koskaan
ainakaa oikeassa merkityksessä,
etkä koskaan ole tajunuu mikä on oikein mikä väärin
ja mikä on uskollisutta, rehellisyyttä, toistensa kunnioittamista,
hyyyiiiiiiiiiii helekutti
Jäikö linkki lukematta vai eikä se mennyt jakeluun, "toi-on-..." ? Olet harvinaisen hölmö jos et ole hullu.
Kukin toimii tavallaan.
Vapaana naisena netissä seikkaillessani on kaksi kertaa osunut kohdalle mies, joka on ehdottanut tuollaista suhdetta. Toinen kaipasi enemmän hyväilyjä ja kosketuksia. Toinen piti itseään komeana ja seksi ja naisen hurmaaminen taisi olla mielessä, ehkä jopa useamman naisen.
En edes yhtä kertaa tapaamaan suostunut. En minä kykene olemaan parisuhteessa/seksisuhteessa miehen kanssa, jolla on vaimo elossa.
En itse voisi olla toisen miehen kanssa, vaikka oma mies olisi kuinka sairaana. Toivon myös, että mieheni jaksaa olla kunnes kuolema erottaa.
Alotukseen:
Omakohtainen kokemus asiasta, puolisoni sairastui alzhaimeriin
eli noin neljätoista vuotta diaknoosista,
en missään tapauksessa olisi alkanu uutta suhdetta, EI TULLU MIELEENKÄÄ,
hän oli koko elämäni tärkein ihminen,
puoliso, kumppani, lasten isä ja lastenlasten ukki,
surin hänen kohtaloaan,
suren vieläki hänen menetystään,
koko hänen sairautensa ajan suru painoi raskaana,
nyt hän on ollu taivaan kodissa noin neljävuotta,
puolisoni oli kaikkeni koko elämäni,
edelleenkään en osaisi haluta uutta suhdetta,
puolisoni elää aina mielessäni,
kuolema oli tosi paha, itku tulee vieläki ,
hänen poislähtö oli vaikeaa aikaa,
sain avohaavan omaan sieluni sydämeen, kipu tuntuu vieläki häntä muistellessa,
hänen suuren kärsimysksen tähden,
alzhaimer on koko perheen sairaus,
Jos on todella kova seksin tarve, se hoituu omim käsin ja välineillä. 70 vuotiailla ja vahemmilla ei ole muutenkaan aina mahdollisuutta seksiin, on sairauksia ja haluttomuuttakin. Kun puoliso on kelvannut hyvinä päivinä, ei pahoina päivinä pitäisi hylätä. Seksiä korostetaan ihan liikaa nykyisin, se luo suorastaan paineita lähteä pettämään. Moni voi paikata huonoa itsetuntoaan testaamalla , kelpaako jonkun panopuuksi.
Aloituksessa eikä linkissäkään puhuttu mitään seksistä. Etkö tunne minkään muun laista läheisyyttä kuin akti?
Jos sairas ei joudu kärsimään siitä, niin kuin ei joudu, että puolisolla on toinen kumppani, niin mikä on esteenä? Elämä eletään vain kerran, miksi pysähtyä paikalleen?
Tarjoutuvat mahdollisuudet on syytä käyttää hyväksi.
Hile.ma
Kanssasi ei voi olla samaa mieltä, sun ajatusmaailma on l i k a n e n niljakas, kylmäävä, hyyiiiiii,
vain ( huoran ) jakorasian mielipide voi olla tommonen,
tommoseen elämään ei kunnialliset rehelliset ihmiset kykene,
--- onko hileman elämä menny v a i n ja aina avioliittojen kolmantena pyöränä,
toisten naisten aviomiesten viihdykkeenä,
on ollu varnasti mielenkiintoinen elämä, hihiii,
puolisoni kuoli alzhaimeriin,
ei tullu mieleenkää etsiä uutta kumpania viihteeksi,
suru on vieläki suunaton hänen kärsimystensä tahden,
Kaiken tuon jälkeen kirjoittelet sitten tuollaisia puheenvuoroja. Tuntuu kuin jostakin olisit jäänyt vaille.
Kuinkaniin vaille,
yli viisikymmentä vuotta aviossa, oman rakkaan kanssa, lapsia litua maailmalla lapsenlapsineen, elämä on ollut täyttä elämää, kainen on saanu mitstä ikinä on haaveillukki,
taitaa hilema olla jääny jostain vaille,
jos ukkomiesten viihdykkeenä on elämänsä viettäny,
eipä ole kovinkaa arvoksa ollu hileman elämä,
Näissä kommenteissa on likainen mielikuvitus kaikilla muilla paitsi "Hilemalla" joka puhuu järjen äänellä. Muitten kommenteista kuultaa läpi likaisen mielikuvituksen lisäksi kyvyttömyys asettua toisten asemaan ja pelko siitä, mitä muut sanovat.
Niin juuri, se on hyväksi käyttöä. Sairaan avuttoman tilan hyväksikäyttöä. Varmaan lapsistakin tuntuu pahalta sairaan vanhempansa puolesta. Sitäpaitsi ei voi olla varma, mitä dementikko ymmärtää ja on varmaan välillä kirkkaita hetkiä.
Taisi jäädä linkki joko lukematta tai ymmärtämättä.
Tuollaisessa tilanteessa sairas ei joudu kärsimään siitä, että puolisolla on toinen kumppani. Pitäisikö toisen puolison kärsiä toisen sairaudesta?
Parasta on elää tätä elämää mahdollisimman täysillä kierroksilla, niin kauan kuin se kestää.
noin.pitää.tehdä
tuo on v a i n sinun mielipiteesi,
kenekään EI OLE PAKKO TEHDÄ vastoin omaa moraalia ,
EI varsinkaa SINUN KÄSKYSTÄSI,
ilmeisesti ET KOSKAAN OLE OLLU AVIOLIITOSSA,
ET KOSKAA OLE KUUNNELLU VIHKIVALAA papin edessä,
sinulla EI ilmeisesti toimi omatunto,
olet paatunu tuntemaan yhtään mitää sympatiaa empatiaa rakkaudesta puhumattakaa,
et kuunioita itseäsit et kunnioita myöskään silloin ketään muutakaan etkä kenekää avioliittoa,
olet röyhkein ihminen mitä elämän varrella ole koskaan kohdannu näin tekstisi perusteella,
ilmeisesti olet myös omassa elämässäsi just noin moraaliton kylmä piittaamaton ihminen toisista ihmisistä,
tommoseen ihmiseen hyiii pitäisin piiiiiiiiiiitkäääää välimatkaa
olet piittaamato r ö y h k e ä ilmeisesti jopa vaarallinen ihminen läheisillesi,
kukaan n o r m a a l i puolisoaan rakastava ihminen EI ikinä sairauden kohdattua hylkää puolisoaan
EIKÄ JUOKSE VIERAISSA seksielämää tyytdyttämässä,
jos noin tekee EI IKINÄ ole omaa puolisoaan edes rakastanu,
ON ehkä ollu vain kylmästi RAHAN takia avioliitossa,
tiesitkö yliseksuaalisuus on myös sairautta,
kannattaisi mennä neurologille ja mangneettikuvauttaa aivonsa,
Jaa huoraksi muuttuu jos ajatukset on toisenlaisia kun sinulla.
Kyökkipsykologi vauhdissa.
Kipeä se on eikä minkään lainen "psykologi".
Ajatelkaa itseänne sen sairastuneen tilalle. Varmasti kärsitte, kyllä se puolison sydänkin on sitten muualla. Dementiassa on tosiaa selviää hetkiä ja voi muistaa esim. vanhoja aikoja. Hirveää itsekästä ajattelumallia ajetaan vanhustenkin päähän. Ikäänkuin seksi olisi jotain jonka takia pitää vuosikymmenten yhteiselämä ja rakkaus pyyhkiä pois. käänkuin ihinen ei olisi enä arvokas sairastuneena. Voihan vaikka maksullisissa käydä, muttei pitää yllä mitään sivusuhdetta. Tuskin tulee se seksikumppani hoitamaan tai antaa mitään arvoa ,jos itse sairastut dementiaan tai tulet kykenemättömäksi seksiin.
Itsekästä ajattelua on sellainen, että puolisonkin on sairastettava mukana, jos ymmärtävää läheisyyttä ei enää ole. Elettävä eilispäivän muistoja.
Luonnolla on kiertokulkunsa ja sen ymmärtäminen tekee meistä kaikista arvokkaita. Eikä se tarkoita poispyyhkimistä.
Ei ole siitä kyse, että puoliso sairastaa sairaan kanssa. , vaan tukee ja kunnioittaa loppuun asti. Ihmisiä hoidetaan loppuun saakka, ei olla luonnon armoilla sentään. Hirveää että voi joutua jopa 50 vuoden jälkeen seksin puutteen takia hylätyksi ja puolisonsa armoille.
Luitko tuon avauksen linkin? Siinä sairastuneen puoliso kertoo tyhjyydestä, joka täytti elämän. Ei tuossa jutussa ketään jätetty heitteille, vaan sairastunutta kohdeltiin arvokkaasti.
Terve puoliso tarvitsee jaksaakseen myös vastavuoroisuutta - tukea, kehuja, kosketusta ja läsnäoloa. Seksiäkin, kyllä (vaikka se provosoivasti täällä nostetaankin framille).
Tukea ja läheisyyttä saa omilta lapsiltaan, muilta sukulaisiltaan, yhteisiltä ystäviltä, omilta olemassaolevilta ystäviltään, ammattiauttajilta. On tekosyy lähteä pettämään tuen saannin takia.
Emme me voi päättää minkälainen viettienergia ihmisellä saa olla. Vielä vähemmän voimme sitä arvostella. Jos sinulla on alhainen elämänvietti, saatat tyytyä mainitsemaasi tukeen. Kaikilla ei ole ja sekin tulisi ymmärtää. Puolisona oleminen on kuitenkin miehenä tai naisena olemista.
Avioliitto on kahden ihmisen välinen. Vihille ei voi uutta viedä, ellei ota avioeroa entisestä. Se on aviorikos ja pettämistä, jos on uuden kanssa, kun aviopuoliso on sairas.
Puolisona oleminen ei ole miehenä tai naisena olemista. Aviopuolisona oleminen on sitoutumista kunnes kuolema erottaa.
Ei auta seliselit, että eläimelliset vietit vie eikä jarruja löydä.
Näin se nyt vaan on.
Kunnes tulee uudet avioliittosäädökset.
Ihminen sentään voi viettejään säännellä, emme ole elämiä joilla on kiima-aika määrätyin välein. Se on ihmisyyden perusasioita. Saamme arvostella näitä viettiensä orjia, jotka jättää taakseen hylättyjä puolisoita ja lapsia. On muitakin tilanteita, joissa seksi ei onnistu, jopa nuorilla. Syöpäsairaudetkin voivat hoitoineen estää sen monia vuosia. Syöpä tulee minkä ikäiselle vain, eikä paranemista varmasti edistä , jos puolisoo hakee muualta "vieteilleen " tyydytystä. Ihmetellä pitää, mistä löytyy tuollaisia miehiä/naisia, jotka alentuvat oelmaan viettien tyydyttäjiä, ovat mukana petoksessa ja nöyryyttämisessä. Kyllä henkisen siteen luulisi olevan onnellisessa avioliitossa tärkeämpi kuin suvunjatkamisvietti, varsinkin jos lapset on jo tehty. Yhteiskunta sitten tukee rahallisesti ja hoitamalla muutenkin näitä hylättyjä.
Kyllä meidän tulee päivittää avioliiton moraalikäsityksiä lääketieteen kehityksen myötä sen sijaan, että korotamme itsemme teennäisellä oikeamielisyydellä. Arvokkuutta on myös ymmärtää tyhjyyteen jäänyttä sairastuneen puolisoa.
En ajattele niin, että rakkaus päättyy vakavaan sairauteen. Elämä vain jatkuu toisenlaisena.
Kiima sitä kiima tätä. Argumentointi näyttää pyörivän tällä radalla.
Ihminen on luonnostaan fyysistä läheisyyttä tarvitseva. Se kaipuu on muutakin kuin seksiä. Terve ihminen kaipaa vastavuoroisuutta myös henkisesti. Ongelmahan vakavan sairauden kohdatessa on juuri se toisen ihmisen läsnäolo arjessa.
Teepäs aloite, että päivittävät. Siihen päivitykseen saakka kirjoittamani on faktaa eikä mitään teennäistä oikeamielisyyttä.
Sinusta tulee vahva vaikutelma huorasta,
olet ilmeisesti huora,
valtaosa suomen kansasta on on saanu sivistyneen kasvatuksen jo kolussa,
valtaosa kansata on rehellisiä lakia kunnioittavia ,
avion rikkominen on rikos, petos omaa puolisoa ja omaa perhettä kohtaan,
myös yhteiskuntaa kohtaan,
opetettiin myös, tulee kunnioittaa toisten perheitä aviopuolisoa
" älä tee huorin " oli yksi käsky,
"älä himoitse lähimmäisesi omaisuutta, puolisoa äläkä mitään mikä toisen oma on"
valtaosalla suomen kansasta ON moraali kohdallaan,
mutta sinulla näyttää olevan pahasti hukassa,
sinulla on varmasti vaikeeta elämässä,
kun elät noin niljakasta elämää ,
varmaan salaa itsekki inhoat itseäsi,
jaaa, nonkohan on, OHOH ,
täysin toista mieltä
puolisoni sairasti alzhaimeria toistakymmentä vuotta,
kyllä MEILLÄ OLI LÄHEISYTTÄÄ ja lämpöä jopa enenmän kuin työelämän aikana ehdittiinkää,
EI tullu mieleenkää josta vieraissa,
ei ikinä olisi semmosta LOUKKAUSTA OMALLE PUOLISOLLE VOINU TEHDÄ,
vaikka sanot ettei se tiedä eikä ymmärrä,
MUTTA ITSE KUN TIETÄÄ niin ei voi tehdä rikoksiakaan ei minkäänlaista rikosta,
taidat olla rikollinen muutenki kuin vain huoraavaa elämää viettämällä,
et taida piitata omasta perheestä muutenkaa ,
etkä lastesi loukaamisesta,
tiesitkö, huoraa häpeää omat lapsekki,
puhumattakaa muusta ympäristöstä,
olet naispuolinen sika ilmeisesti
mies huorista yleensä sanotaan , olet sika,
on sinulle tärkeintä, heh, salli mun nauraa
-
Toivottavasti joku avustaa sinun miestäsi tekemään testamentin
ette saa penniäkää
kun olet noin piittaamaton hänen sairaudestaan,
vieraat vaan mielessä, hihiii
olet kylmäverin miehesi riistäjä ilmeisesti ollu koko avioliittosia ajan,
muutoin ei noin hulluja puhuisi,
sulle nauraa jo viron susiki,
kiiman tyydyttäminen tärkeempää kuin oma puoliso ja perhe,
jo on aikoihin eletty,
sinulla ei näillänäkymin ole ollenkaa oikeutta perheeseen
eikä varsinkaa peheen tarvi sinua elättää,
et ole ansainnu perheeläkettä kunniallisella tavalla,
On jokaisen henkilökohtainen asia päivittää käsityksiänsä. Ihminen on jumalan kuva, jonka luontoon on moraalikäsitys sisäänrakennettu – käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Se on aina itsenäistä eikä kenenkään kirjoittamaa faktaa.
Vai niin.
Sinä olet tuota mieltä.
Jaa. vai niin, kerro tuo satusi tuomarille, kun varastat ja tapat tai muuta sellaista teet. Koska tietenkin koskee kaikkea sinun kirjoittamasi "Ihminen on jumalan kuva, jonka luontoon on moraalikäsitys sisäänrakennettu – käsitys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Se on aina itsenäistä eikä kenenkään kirjoittamaa faktaa."
Sekoitat nyt käsitteet "moraali" ja "laki" keskenään. En jatka tuosta enempää, sillä tulin tänne keskustelemaan asiallisesti aiheesta elävän leski.
Ite sekoitat!
Venytät moraalia miten sattuu haluttamaan.
Avioliittolaki
https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenoikeudetjavelvollisuudetavioliitossa.html
Jos alotuksen tekijä on mies,
voi olla että miehelle on tarpeelisempaa seksielämä kuin naisille,
eräässä lääkäri-ohjelmassa väitettiin että miehillä sperma tulee luonnostaan virtsan mukana pois jos ei ole seksielämää,
ettei miesten tarvitse pakotteelisesti harrastaa seksielämää,
vanhoille naisille on luonnollista unohtaa seksi,
varsinki jos puoliso sairastuu ja kyky katoaa,
mutta jos ihme tapahtuu ja kohtalo tuo yllättäin rakkaus-suhteen,
niin vanhaki nainen on siitä merkillinen kapistua,
hänen sekuaalinen elämä toimii aina, toisin kuin miehillä,
on hyvin luonnollista että vanhetessa ihmisiltä loppuu seksielämä,
eikä sitä tarvi enää pitää väkisin keinotekoisesti yllä ,
mielestäni se on tyhmää,
Mies voi aina tumputtaa ja omi käsin onneen pääsee nainenkin. Turha siihen on hankkia mitään ihmissuhdesotkuja vielä sairauden lisäksi rasittamaan. Seksilelut on kivoja, ei loukkaa ketään, varma orgasmi naiselle.
Samaa mieltä,
toisten aviopuolisoon sekaantuminen ei ole hyväksyttävää missää tilanteessa,
Täysin eri mieltä,nimim. ei-vanha-kykene-enää.
On aika päästä eroon vanhanaikaisesta luutuneista moraalikäsitteistä, jotka eivät sovi lainkaan nykyaikaan myös tuossa asiassa.
Vanhahan kykenee ja tekee. Vauhdikasta menoa!
Näin juuri! Maailmalla jo ymmärretään, ettei ikääntyneiden seksuaalisuus ole tabu, vaan osa hyvinvointia. Hyvä asenne elämään perusterveyden ohella ratkaisee.
Kamala jo ajatuksenakin, että ihmissuhteet olisivat rasite, joita on turha hankkia.
MITÄ HORISET,
ole sinä vaan huorana,
siihen ei kaikista ole, eikä kaikki pysty, sinulla on moraali h u k a s s a ,
joillaki on maraali tallella,
ja ymmärrys siitä mikä on oikein ja mikä väärin, ja mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä loukkaamatta muita ja itseään,
Mutta sulla ymmärrystä oikeasta ja väärästä ei ole, "houru".
Geriatri Sirkka-Liisa Kivelä ottaa kantaa asiaan.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016103122540772_uu.shtml
Hän pitää ongelmallisena jo sanontaa elävän leski. Kauhealta se kuulostaakin, kuin sairastunut olisi kuollut, mistään mitään tajuamaton, epämiellyttävä raato, pois muitten parista joutava.
Miksi alzheimeriin sairastunut niin nopeasti menee huonoon kuntoon ? Kivelän mielestä psyyken lääkkeitten liian runsas käyttö vaikuttaa asiaan. Potilas ehkä halutaan lääkitä "pois pelistä".
Yleinen asenne ja tietämättömyys aiheuttaa pelkoa, syrjintää, huonoa ja väärää hoitoa. Kontaktin saa ymmärtämällä sairastunutta. Parhaiten sen saa tietenkin puoliso, ainakin piräisi saada vuosikymmenten liiton jälkeen. . Laitoshoidossa potilaan tila romahtaa dramaattisesti.
Tietysti omaishoitajan taakkaa pitää keventää, mutta kyseessä ei ole hoitosuhde jonka voi väsyessään irtisanoa ja vierittää puolisonsa hoidon yhteiskunnalla, vaan rakkaudesta solmittu avioliitto, yhteinen koti ja perhe. Alzheimer potilas voi olla fyysisesti hyvin voiva, pystyisi ulkoilemaan, laitoksessa se ei ole mahdollista. On järkyttävää, että toinen puoliso lääkiään zombiksi sairaalan sänkyyn, että toinen puoliso voi etsiä uutta ulkoilu- ja hauskanpitoseuraa.
Lisätään vielä tämä saksittu pätkä edelliseen lainaukseen:
"Kivelä sanoo, että toki on tilanteita, joissa sairastunut tarvitsee hoivakodin palveluita.
- Silloin pitää tehdä ratkaisu, että toinen menee. Ja sillä joka jää yksin kotiin, pitää olla normaali elämä. Ja myös omaishoitajalla pitää olla oikeus suhteellisen normaaliin elämään."
"Asenteetkuntoon" on tietysti hoitanut vaikeasti dementoitunutta Alzheimer- tai muuta muistisairasta vuosikausia kun hän voi noin vakaumuksen syvällä rintaäänellä lässyttää asiasta.
Geriatri Kiveläkin puhuu melko varmasti alkuvaiheen tilanteista sairaudessa, silloin kun on vielä "fyysisesti hyvin voiva". Sellaiset eivät vielä edes pääse laitokseen, sinne aukeaa ovi vasta sitten kun "tila romahtaa dramaattisesti".
On aika ymmärrettävää, ettei kukaan tule tänne tunnustamaan sitä, ettei onnistunut l saamaan aikaan uutta suhdetta.
Kun ei onnistunut, tekeytyy pyhimykseksi ja teeskentelee, ettei ole halunnutkaan sellaista.
Puhutaan kahden ihmisen rakkaudesta . Ei rakkaus minnekkään kuole - Ja ei avioliittoa voi pitää enään sillon molemmille tarkoitettuna kun Ei sitä toista Olekkaan . Jos ei tunne kumppania jonka kanssa on tehnyt Avioliittolupauksen --miksi terve puolisko , en sano puoliso --koska sitä ei enään ole .On vain toisissa maailmoissa elävä sairas ihminen .Jolla ei ole toivoa paranamisesta
Ensirakkauskin on muistossa aina
Onhan sellaisia jotka kiintyvät luonnon lakien mukaan --ihminen tarvitsee toista ihmistä--elämävaan on sellanen
Eikä ihmisten tekemien sääntöjen säilyttämisen vuoksi pidä jättää normaalia
kanssakäymistä , ja mikä parempaa terapiaa on " elävänleskelle " tämä kumppanuus -- siittä vaan --- elämää ei saa hukata hänenkään ,
"Ei rakkaus minnekään kuole", toteaa edellä nimim. vanhuudenhöppänä.
Näin epäilemättä on. Rakkaushan pystyy päivittymään ja suuntautumaan uusiin kohteisiin. Sellaisesta tilanteesta tässäkin on kyse. Antaa mennä!
Tommoseen pystyy vain i t s e k ä s kylmä narsisti luonteinen ihminen, jolla EI koskaan olekkaa ollu rehellistä rakkautta elätäjäänsä / puolisoaan kohtaan,
avioliitto on OLLUKKI VAIN kylmää HYVÄKSIKÄYTTÖÄ,
tommoseen ei pysty terve rehellinen omantunnon-omaava
omaapuolisoa rakastava ihminen i k i n ä , EI IKINÄ,
olet jo kuten itsekki ilmaiset nikissäsi, vanhuudenhöperö,
Jos sen sairaan puolison vuoteen vieressä aina nyhjää, niin höperöksihän siinä itsekin tulee. Olisiko se muka oikea ratkaisu.
Onhan se lapsillekin parempi, että edes toinen vanhemmista on selväjärkinen kuin että molemmat ovat pöpejä.
Salli mun nauraa , sun jutut on alta vähimmäis-sivistystason,
meinaatko että huoran elämä ja petollinen käytös omaa puolisoa kohtaan on oikeeta elämää, hah hah haaaaaaaa,
sääli sinun puolisoasi kohtaan,
ompa ukko / akka erehtyny ottamaan h u o r a n puolisokseen,
Mutku sinuun verraten "huora" on oikea, tervehenkinen ja aito ihminen.
Olen jäänyt leskeksi 38 vuotiaana ja elin 5v sydänsairaanmiehenkanssa . Oli helppo rakastaa --hän oli kumppanini loppuunsaakka Nukkui viereeni 41vuotiaana .
Kun heräsin aamulla oli hän poistunut ,näin oli hyvä .
Elin hänen Vaimonaan .
Kysyin Patologilta ,mikä oli lopullisesti kuolin syy , sanoi lääkäri "ettekö te hyvä Rouva tiennyt kuinka sairas teidän mies oli."
Ajattelin että olisiko hän itse halunnut lopettaa päivänsä .
Tässä olisi paljon lisättävää --vein mieheni sairaalaan ampulasilla ,koska en tiennyt kuinka asia oli .Työkaverit hakivat .
Mieheni sairaudesta en paljoa saanut tietää muutakun
että Tampereenkeskussairaalassa hän oli useasti .
Tehtiin kokeita Ja Sydämmeen kaikki siihenaikaa mahdolliset toimenpiteet , V 1972 ei sydän sairauksiin vielä osattu juurikaan muuta kun lääkehoitoa antaa -
Kun itse olen saanut elää näin kauan --katson ikäihmisiä kuinka he saavat olla tukena vanhoillapäivillä , On vaan kovin raskasta jos ei saa hekistä tukea tämä terveosapuoli--ja näinhän tässä on kirjoitettu ,kuinka voi toinen hiipua pois -- , tervepuoliso on vailla jopa, minkäänlaista apua jaksaa seurata vieressä kun nykyään pidetään näitä " vihanneksia petipotilaan monia vuosia .
Lääkkeillä on siihen keinot ,ja lääketeollisuus pitää kyllä huolen, että näitä makuutetaan
U.M.
Ikiaikainenhan se rakkaus
Juuu. Ja tässä ketjussa sitä 'tosi'rakkautta on esillä pitkinä pötköinä. Oikea rakkaus osaa luovuttaa kun on luopumisen aika. Täällä 'rakastajat' pitävät kynsin hampain sairaat ihmiset elossa - itsensä takia.
Kannattaa lukea aloituksen linkki kokonaan. Varsinkin lopussa oli mielipidelainauksia Ilta-Sanomien lukijoilta. Ne valaisivat hyvin tuota vaikeaa tilannetta. Jokainen parisuhde on omanlaisensa ja he elävät tällaisen tilanteen kanssa jokainen omalla tavallaan. Apua ja tukeakin tarvitsevat.
En lähtisi tuosta asiasta palstalla riitelemään ja ketään huoraksi haukkumaan. Mutta valitettavasti tämmöinen tyyli on palstalla niin ominaista ja luotaantyöntävää.
Alotukseen eräs näkökulma,
alottajan kokema ongelma on varmasti nyky vanhuksille hyvin konkreettista elämää tälläkihetkellä monelle ,
Itse tilanteessa eläneenä, kokeneena,
olin suuresti hämmästyny,
kun minulle vihjailtiin jotain tuontyylistä , kun puolisoni sairasti alzhaimeria,
vei meikäläisen sanattomaksi,
en missän tapauksessa olisi lähteny hakemaan uutta sudetta,
enkä lähteny, mutta en osanu juurikaa edes puolustautua siihen aikaan asiasta,
joten taisin jäädä hiljaisena komentoimatta yhtää mitään,
-- tietenki pidin huolen omasta hyvin voinnistani,
joten niinä vapaina päivinä jolloin puolisoni oli laitoshoidossa
sain myös itselleni vapaata jaksaaksen yötä päivää avustaa sairasta puolisoa omaishoitajana,
ulkoilin, tein jopa kymmenen kilometrin lenkkejä kävellen,
uimassa kävin
johonki aikaan harrastin kuntosalilla käyntiä,
tietenki myös lepoa,
väitän ,
harva aviopuoliso pystyy hakemaa uutta suhdetta kun oma puoliso on kuoleman sairas,
en ainakaa minä,
nyt kun noita hulluja mielipiteitä lukee,
tuntisin itseni hyvin hyvin hyvin likaseksi ihmiseksi
jos olisin tehny jotain tuommosta
kuten täällä jotkut noin vain heti olisivat valmiita uuteen ihmissuhteeseen,
mielestäni vanhan ihmisen kiima ei ole niin polttava
että siinä pitää hankkia uusi ihmis-suhde,
se olisi ollu suuri loukkaus itselle ja puolisolle,
omat yhteiset lapsetki olisi LOUKKAANTUNU
jos noin hullua olisin alkanu touhuamaan,
liian kevyesti ihmisiä kehotettaan ulkopuolisiin suhteisiin
ajattelematta sen seurauksia
ja moraalia ympäristössä,
sillä jokaikisellä ihmisellä on myös r a j a t
mitä voi tehdä
ja mitä ei voi tehdä
loukkaamatta itseä ja muita ympäristössä,
tämä on tosi tarina,
koettu naisnäkökulma asiasta naisena
suuri suru ja menetys,
puolisoni on nukkunu jo muutaman vuoden nurmenalla,
ikä on varmaan tehny tehtävänsä,
en edes haaveile uudesta suhteesta,
tajuan senverran jo ikäni seuraukset
että olen vahvasti itsekki matkalla jo tuonpuoleiseen,
en ole enään nuori enkä kevytkenkäinen,
voimat pikkuhiljaa hiipuvat, vaikka liikunnalla koitan pitää edelleen itseni kunnossa,
miesten näkökulma voi olla erilainen,
mä en tiedä sitä kun en ole mies,
siitä voisi kirjoitta joku miespuolinen omaishoitaja,
kuinka hän kokee sairaan puolison hoidon vaikuttavan omaan persoonalisuuteensa, ja hyvin vointiinsa,
Suhteessa on kaksi osapuolta. Moni ymmärtää paremmin miestä joka lähtee uutta suhdetta etsimään. Mutta minkälainen nainen suostuu kumppaniksi , kun tietää että mies on vakavasti sairaan kanssa naimisissa ? Odottavatko he että puoliso kuolee ja sitten saa olla julkipari ja kenties avioitua ! Luulisi että häpeä , salailu ja syyllisyys rasittaa enemmän kuon antaa. Ei ihmisen tarvitse kaikkea saada . Ainakaan sairaan aviopuolison kustannuksella . On muutakin virkistystä omaishoitajalle.
Siinä onki hyvä kysymys,
moraali sitoo vielä täysissä järjissään olevia suomalaisia vaikka vanhoja ovatki,
liian kepeästi annetaan neuvoja ajattelematta ihmisten tunteita,
Siinä onkin kysymys, joka osoittaa että ihmiset ihan yleisesti katselevat maailman ja elämän asioita hyvin ahtaasta ja kapeasta karsinasta, omasta navastaan lähtöisin. Käsittämättä että kaikki ihmiset eivät pyöri pienessä piirissä itsensä ympärillä.
"Sairaan aviopuolison kustannuksella." Mistä sairas jää paitsi ja ilman, jos siippa elää omaakin elämäänsä välillä? Miksi molempien pitäisi sairastaa ja potea toisen tautia? Miksi toisenkin pitää lakata elämästä ja lopettaa kontaktit muihin ihmisiin?
Puoliso ei ole omaisuutta joka vapautuu vasta kun kuolema erottaa. Puoliso on erillinen yksilö, oma persoonansa joka saa ja voi tehdä juuri niin kuin itse tahtoo. Kaikissa elämäntilanteissa.
Miksi tässä keskustelussa ole huomattu erästä hyvin selkeää ratkaisua?
Jos toinen puoliso ei enää tunnista toista ja pitää häntä vieraana, niin mitä syytä on pitää tällaista avioliittoa yllä?
Eikö yksinkertaisinta ole silloin erota? Silloin toinen puoliso on vapaa etsimään itselleen sopivia ratkaisuja ilman moraalin ongelmia. Voihan hän siitä huolimatta kantaa huolta sairaasta puolisosta. Toisaalta sairasta puolisoa ero tässä vaiheessa tuskin paljoa liikuttaisi.
Kertoisitko viekä ikäsi. Koulutuskin olisi mielenkiintoista tietää. Sivistystaso käy selville kommentistasi. Elämänkokemuksen ja -näkemyksen on ilmeisesti tynnyri estänyt.
On paljon muitakin sairauksia, joissa puoliso muuttuu "hyödyttömäksi", esim. pahat onnettomuudet, halvaus ja pitkälle edennyt syöpä. Mikä tekee Alzheimer-potilaasta niin arvottoman hylkiön, että hänet voi sivuuttaa ? Loppuuko rakkaus ja huolenpito jonkun perheenjäsenen sairauteen ? Jos muisti ei toimi, se ei tarkoita että tunteetkin kuolisivat, voi olla päinvastoin.Juuri sairaana ihminen tarvitsee eniten tukea ja rakkautta. Emme ole edes ihmisiä, jos oma seksuaalinen tyydytys jyrää kaiken alleen. Yleensä on kyse jopa 50-60 vuotta avoliitossa olleet puolisot, joilla rakkaus on jo ajat sitten muuttunut seksuallisviritteisestä enemmän kumppanuudeksi . Onko oikein odotettu tällaista tilaisuutta, että saisi kokeilla , josko vaikka nuoremman kanssa alkaisi seksi toimia ja kiinnostaa ?Muistakaa että alzheimer voi iskeä myös teihin, miltä tuntuu kun tulette hylätyiksi laitokseen puolison lähtiessä etsimään uutta viihdykettä. Varmaan nämä hyenat laskee myös että ero ratkaisee laitoshoidon maksut, sysää ne yhteiskunnalle.
Kiitos viisaasta komentista,
samoin tuntien
järkyttyneenä olen lukenu muutaman " kymäverisen " tyypin juttuja,
heti vaan vieraisiin jos oma puoliso on kuoleman sairas, huh huh,
vieläki sydän syrjällään tunnen tuskaa oman puolison suuren kärsimyksen tähden,
hän sairasti alzhaimeria vuosia hyvän hoidon ansiosta,
muutama vuosi sitten hän poistu keskuudestamme,
avio oli koko elämän mittainen nuoruuden rakkauteni,
olisin pettäny jopa itseni jos olisin alkanu juosta uutta suhdetta etsimisessä,
ei kertakaikkiaan olisi ollu mun persoonalle mahdollista, soveliasta,
olisin loukannu itseäni ja omia rakkaita läheisiäni huonolla käytöksellä,
olinhan luvannu rakastaa puolisoani hyvinä ja huonoina päivinä
kunnes kuolema erottaa,
vihkivalan otin aikoinaan tosissaan,
me tarkoitimme mitä olimme toisillemme luvanneet,
olimme kehityskelpoinen pariskunta,
elämän kaikissa vaiheissa pysyimme yhdessä arjen tuomista vaikeuksista huolimatta,
olimme maailman tärkeimmät ihmiset toisillemme,
nyky ihmiset ovat henkisesti vajaasti kehittyneitä,
jotkut muutamat ihmiset ei kehity aikuisuuteen, ihmisyyteen,
eivät tunne inhimillisä tunteita edes omia läheisiään kohtaan,
heti vaikeuksien ilmaannuttua arkeen ollaan juoksemassa vieraisiin
" lohtua " muka hakemassa ,heh
ilmeisesti tommosessa liitossa ei ole ollukkaa niinsanottua rakkautta,
on ollu vain kylmästi toisen ihmisen ja rahan hyväksikäyttöä,
ei haluta, ei rakasteta, ei ole pitkäjänniteisyyttä ymmärtää toista ihmistä,
sitä ihmistä jolle on vannonu rakkautta, luottamusta uskollisuutta,
ei halutakaa olla lupaustensa arvoisia,
on petetty OMA ihminen,
petetään heti helposti OMA PUOLISO,
MIKSI NÄIN,
kuinka näin voi muka tervejärkinen ihminen tehdä,
sitä voi vain ihmetellä,
ilmeisesti tämmönen ihminen EI olekkaa tervejärkinen,
vaan jotenki sairas , jotenki vajaa,
kuten esm. vammaset on jotenki vajaita,
halutaan vain itselle heti viettien hetken nautintoa,
ajattelematta mitä tuskaa ja kärsimystä se tuottaa muille läheisille ja ympäristölle,
on erittäin ikävä todeta kuinka ihmiset on unohtanu rakkuauden merkityksen,
kylmyys, röyhkeys, hyväksikäyttö, jopa rikollisuus on astunu rakauden tilalle,
Miksi kaikki seksipelkoiset tyypit kirjoittavat omasta likaisesta mielikuvituksestaan kilometritolkulla?
Varsin sairasta on tuo heidän vuodatuksensa. Tavallaan aika pelottavaakin. Lienee parasta vain jättää siihen.
Se on totta, ei maksaisi vaivaa. Mutta kun oikeassa elämässä on pakko olla hiljaa tuollaisia kohdatessa, niin täällä täytyy vähän purkautua asiasta Käyrä lähtee nousukiitoon välittömästi tuollaisesta itsekeskeisestä typeryydestä ja oman navan kaivelusta.
kalikka kalahtaa,
--
Mitä likasta tuossa oli, ei yhtää mitään,
taitaa sinulla itsellä olla likanen mielikuvitus
olet tainnu itse tehdä jotain likasta, kun tuosta semmosta löysit, ,
Likaista tai ei, sangen sairasta kuitenkin. Hänhän ei puhu omista asioistaan vaan toisten, vieraiden ihmisten joita ei edes tunne.
" – Silloin sanon, että entä jos asia olisi toisin päin: jos olisit itse laitoksessa, antaisitko toisen kuitenkin jatkaa elämäänsä? Harva sanoo että ei, hänen pitää pysyä rinnallani. "
"Harva sanoo" -asiantuntijamielipiteeseen viitaten tässä ketjussa ei siis ole ainoatakaan jolla olisi olemassa Alzheimer- tai muu muistisairas dementoitunut läheinen omainen. Siksi kommentit ovat pipipäisiä, kipeitä ja vailla minkäänlaista otetta oikeasta realistisesta elämästä sairaan ihmisen kanssa.
"kasvakaajakehittykää "
MITÄ HOURAAT,
kerroin tuolla jo oman kokemuksen,
puolisoni sairasti toistakymmentä vuotta alzhaimeria
kuolema oli todella paha kokemus,
hänen poislähtö oli vaikeaa, hirvittävää,
minullekki joku vinkkasi että mun pitää jatkaa elämää,
mutta EI TULLU MIELEENKÄÄ mennä vieraisiin,
kuolemasta on nyt muutama vuosi,
suru on aina läsnä, kylläki jotenki muuttunu etäisemmäksi,
mutta vieläki sydäntä riippii kun muistelee hänen loppuvaihettaan laitoksessa,
SE OLI PAHA erittäin paha juttu meille omaisille,
täytyy olla meko kylmäverinen tunteeton ihminen
omaa puolisoa kohtaan
jos PYSTYY mennä vierisiin kun oma puoliso on kuoleman sairas,
MÄ EN PYTYNY, enkä osaa vieläkää edes hakutua tilanteisiin joissa voisi kohdata jonkun kohtalotoverin,
kasva itse ihmisyyteen vaikutat kylmäveriseltä tappajalat juttusi perusteella,
Jos puoliso "sairasti toistakymmentä vuotta" Alzheimeria, niin hän itse odotti jo poispääsyä suurimman osan sairastamisajastaan. Miksi halusit hänen kärsivän ja elävän elämätöntä elämää? Siksi että et tahtonut luopua? Sinä olet tyhmä, omahyväinen oman napasi ympärillä pyörivä päätön kana.
Ihan jo senkin perusteella, että eihän kukaan käske kenenkään mennä vieraisiin sillä tavalla kuin sinä likaisella päättömällä mielikuvituksellasi tarkoitat. Ihmisten kanssa voi seurustella ja olla tekemisissä muutenkin.
Kyllähän kuka tahansa voi kuvitella sellaisen tilanteen.
Yksi tosin täällä toitottaa olleensa puolisonsa rinnalla tämän poimenoon saakka. Kirjoituksista voi päätellä, miten pöpiksi ihminen voi tulla tuolla tavoin.
Me ikäihmiset ei olla kaikki Fysiikaltamme samanliasia -- Itse olen onneksi kaikinpuolin terve . Kaikki jopa seksuaalinen tarve on pysynyt jotakuinkin kunnossa -- Se kumppanin löytäminen ei vaan ole niin helppoa kun ennen . Tämä Tai sanonko nämä -Puolisot joillekka riittää se kunsaa istua vakavasti pitkäaikaisen Potilaan vieressä --ei minkäänlaista kommunikointia --luulisin tämän nimenomaisen Alzeimintauti -- tämä tauli on aivosairaus -
Lääkityksellä nykyään saadaan potilaalle pitkä ikä petipotilaana .
On se kova koettelemus Terveelle puolisolle - Jos "moraali " kieltää tutustumasta ja ystävystymästä jopa normaaliin kiinymiseen asti .
Hän ajattelee sillon mitä muut siittä hänen seurustelusta tykkää -
Onko täsä nyt mitään järkee .
Onneksi olen ollut vapaa tämän ajan kun olen ollut Oikea leski .
Enkä piittaa muiden mielipiteistä ,joka koskee omaa elämääni .Saman vapauden toivon kaikille ihmisille - Ei se ole mikään aviorikos jos ei sentään ala tekemään perillisiä Vihityllemiehelleen vieraankanssa
.Onneksi se ei ole mahdollistakaan .
U.M
Noin puhuu löysällä moraalilla varustettu ihmisraukka,
Ulla riepu on varmaan antanu ukkomieillekki laatikkoa puuteessaan,
sitäpaitsi Ullalle tiedoksi, ei ole ollu kysymyskään ystävistä ja harrastuksista,
ainaki meikällä on ollu monipuolisia harrastuksia puolison sairaudesta huolimatta aivan riittävästi, kunnon ylläpitämistä matkailua
MUTTA seksiharrastusta uuden kumppamin kanssa siitähän alottaja kyselee,
mikällä ei ole tullu mieleenkään lähteä vieraisiin,
se olisi ollu suuri loukkaus omaa puolisoakohtaan,
petos, jopa itseäänki kohtaan,
ulla ei ota huomioon mitä on vihkivalassa paille nuorena luvattu,
ilmeisesti Ulla ei ole piitannu vihkivalasta tuon taivaallista,
eikä ole pohtinu mitä TULI LUVATTUA,
Ulla on siis hunsvotti noin aateltuna,
kaikki ei noin vapaaseen käytökseen pysty,
joillaki ihmisillä ku on rajat mitä voi tehdä ja mitä ei
toisia ja itseä loukkaamatta,
kaikista ei tule edes rikollisia eikä varkaita , ku tietää mikä on oikein ja mikä on väärin,
ihmisellä kun on terve oikeuden taju tallella
tietää mikä on oikein ja mikä väärin,
ketjussa on ollu alunperinki kyssymys seksuaalisista suhteista avioliiton ulkopuolisen kanssa,
vaikka oma puoliso on elossa,
kun puoliso on kuolettavasti sairastunu,
sori Ulla
moraali ei näytä olevan samanlainen,
ilmankos Ulla on eronnu usein , eikä miehet ole pysyny kelkassa
ilmeisesti Ulla on myös tuottanu itkua ja ahaamsten kiristystä monelle vapaalla seksuaalisella elämällään,
ku on ollu useita seksisuhteita jos kenen kanssa tahansa,
kaikki ei tommoseen elämään pysty moraalisyistä,
Moraalista on turha höpistä jos järki on noinkin pahasti karkuteillä. Jos ihmisellä on likainen mielikuvitus luulisi olemattomankin moraalin käskevän pitämään sen vain omana tietonaan eikä esittävän ilmoille kilometrin sössötyksellä.
Tuskin on edes ollutkaan puolisoa noin rumalla mielellä. Pitkä liitto kasvattaisi arvostusta lähimmäisiin, luulisin.
se koira älähtää johon kalikka kalahtaa,
heh,
kävikö noin kippesti
turha kaunistella kun totuus on ruma,
toi on y l e i s e n naisen mielipide,
totuus näköjään tekee kipeää,
onko jakorasia katellinen pitkään avioliitossa eläneille pariskunnille,
on sentään vielä kunnollisiaki ihmisiä olemassa,
ei vielä koko yhteiskunta ole rappiotilassa,
vaikka pahalta alkaa näyttämään muutaman löysäperseen kohdalla,
Yhteiskunta on no. "rappiotilassa" jos sen kaikki yksilöt kuulostavat siltä miltä te kuulostatte.
Pieni selvitys --jos hän tarkoittaa minua Ulla,na , Olenhan kirjoitellut paljon tänne ja moni on varmaankin jo tutustunutkin kirjoituksiini .
Mutta tähän Kyseiseen , että tulee selville ,juuri minun ajatukseni Hänelle "elävänleski"
Tiedän vaikka en itse ole kokenut samaa , en ole kun kerran Luvannut uskollisuutta joka olikin ensirakkauteni . Siittä syntyi kaksi lasta --mikä oli suurin-onni .
20 vuotta se kesti ..mieheni kuoli --ja jäin suremaan häntä nuorena olin 38v Olin Kaksi vuotta vaan kotona ja lapset koittivat saada minuun jonkinlaista eloa - jossa onnistuivatkin -
Seurustelin 5v miehenkanssa --asuimme erillään . mutta ei tullut meistä paria
Senjälkeenkin olen ihan omasta "halustani" löytänyt mukavia oikeita miehiä --onneksi en ole Lespo -
Nyt on sanoisinko Leinon SANOIN LAULANUT HILJAKSEEN -- NÄITÄ MUISTOJA -- Kuitenkin olen saanut elää ihanan elämän !!!
Mottoni on ; Elän niinkauan kun hengitän -- !!!!
U,M
Siinä kuulitte mikä on aviorikos ! Ihan Oikea leski tuli ja sanoi mikä on moraalista ja oikein, nyt pulinat pois kun itse UM on puhunut!
En oikeastaan kuulu tälle palstalle, sillä olen 30 vuotta elämänkumppaniani nuorempi. Hän on 75-vuotias. Aihe on kuitenkin ajankohtainen siksi, että hän on asiaa halunnut käsitellä. Itselleni se on ollut arempi.
Toivomuksenaan olisi siis avaukseen linkitetyn artikkelin mukainen ratkaisu - se, että hyvä elämä jatkuisi kaikkien läheisten osalta.
Hassua lukea noita "ei vanha kykene"- kommentteja. Todellakin! En vaihtaisi lenkkikaveriani nuorempaan.
Kyllähän vanha kykenee ja haluaa. Tarvitaan vain tilaisuus siihen.
Kyllä tämä ketju varmasti rohkaisee ns. eläviä leskiä ottamaan elämästä irti se, mikä siitä on saatavissa.
Huomaa että naiset tuossa asiassa kinastelevat keskenään. Syytellään toisia asiattomasti käyttäen keskustelukumppaneista loukkaavia nimityksiä.
Miehet ovatkin tuollaisissa tilanteissa paljon suvaitsevampia, onneksi.
Enpä tiedä voiko vielä yleistää, jos yksi täällä solvaa ja toinen paheksuu. Yhtälailla suvaitsevaisuuden rajaa voisi vetää maantieteellisesti – umpiperä versus taajama.
Täällä tuntuu olevan aika monta Jeesuksen morsianta, valmiita hylkäämään seksuaalisuuden omassakin avioliitossa, muuten en tajua näiden hyvää tarkoittavien neuvojen mielekkyyttä. Lähdetään tämän elävän lesken kohtalosta, kumpi on mielestänne enemmän aviorikkoja hänen tilanteessaan. Ehkä sanoina liian jyrkkä, mutta jos mies ei kaikkina hetkinä tunne edes vaimoaan, voi sanoa hyvällä syyllä miehen olevan "huonoilla teillä" Myös ikääntyvillä naisilla on on vietti, joka määrää huomattavalta osin heidän käyttäytymistään. Maailma muuttuu Eskoseni, sodassa kaatuneiden leskiä kohtelliin yleisesti yli-ikäisinä, joiden odotettiin kulkevan loppuikänsä mustiin pukeutuneina virsikirjan sivuja kääntelevinä zombeina. Sitten huomattiin, ettei asia ole ihan näin. Sanoihan Jeesuskin ristillä: - Nainen, katso miehesi.- Siksi toivon, että sen ensimmäisen kiven heittäjä miettii hetken enne kuin nostaa sen kiven maasta,
älä naurata,
mene höpertämään vanhainkotiin,
siellä muutki höperöt jo asustaa
siellä saat vapaata homeelle haisevaa piirakkaa
voithan ainaki yrittää haroa paskasilla sormillasi piirakkaa jos joku sua sitää ja antaa,
Mitäs ,jos sairas henkilö on puolisosi ja olette 5-60 vuotiaita. Päteekö neuvosi yhä?
Taitaapa olla kirjoittajalle (mihin-mennään-...) tuttua puuhaa. Muita tuollainen ei kiinnosta.
Aina ei ole sairaspaikaa tai potilaan katsotaan selviöbvön kotihoidossa, Mitä, jos hoitajan täytyy hoitaa itseään jaksaakseen hoitaa sairasta. Onko kaksi sairasta se parempi vaihtoehto?
sori selviytyvän
Suurin ongelma tässä ei ole sairas puoliso vaan hurskasteleva ympäristö, joka niin helpolla tuomitsee sen, joka haluaa kulkea säilyttää elämänsä elämisen arvoisena.
Sinä se jaksat naurattaa,
kuinka kehtaat,
ku oma puolisosi on vakavasti sairas,
Jos se on sairas, niin minkäs sille toinen voi? Sairaita varten on sairaaloita.
Ihmisillä vain taitaa olla taipumusta paheksua muiden elämää ja luoda kireitä standardeja sellaisista asioista, joiden kanssa ei ole sovussa itse. Korkeaa moraalia se ei kuitenkaan osoita. Hurskastelevalla elävän leskellä saattaa olla asia käsittelemättä itsensä kanssa.
Omaisten kannalta pahin vaihtoehto lienee uhriutuminen ja katkeroituminen – juuttuminen menneisyyteen. Vaikka selviytymismekanismi sekin on. Siihen vajonnutta on vain vaikea ymmärtää tai auttaa.
Sinä olet luonnevikanen,
omaa näkemystäsi väen väkisin väännät ja kaikkien olisi p a k k o
sinun mielestä juosta heti vieraisiin kun oma puoliso on saira,
olet tosi törkeä,
sääli sinun miestäsi tai entistämiestäsi,
varmaan avusti hänen kuolemaaki että pääsisi vieraisiin, hyii,
oletko löytäny edes uutta kumppania
onko sua kukaan huolinu,
on tainnu käydä niin että kaikki ukot on huomannu sun luonnevikaisuutesi
eivätkä ala sun kaa millekkää,
kierävät sut kaukaa mahdollisena murhaajan,
olisiko syytä tutkia sun puolison kuoleman syytä
tilasitko ambulannsia ajoissa vai odotiko että henki menee ennkuin tilasit ambulanssin,
jätitkö ukkosi heitteille,
ku oli kipee ja kuoleman sairas, ja juoksit vaan itse vieraisiin,
hyiii ku puistattaa kaikki sun mielipiteesi
heti vaan vieraissa käynnistä ku oma on sairas, hyiiii,
oleko samanlainen kuin aure joka ilmeisesti tappoi ukkonsa
eikä pytytty todistamaan,
akka on kymä kuin jää
kaikissa tilanteissa,
siitä voi uskoa aivan mitä tahansa,
olet ilmeisesti samanlainen,
vailla inhimillisä tunteita ja vastuun tunnetta, olet imeisesti narsisti tyyppi, sadisti,
lopeta jo noi hörö juttusi vieraissa käynnistä,
se ku ei ikinä onnistu muilta kuin sinun tyypppiseltä kylmäveriseltä hörhöltä,
Otteita omperäiseltä runoilijalta:
"akka on kymä kuin jää
kaikissa tilanteissa,
siitä voi uskoa aivan mitä tahansa, "
"lopeta jo noi hörö juttusi vieraissa käynnistä,
se ku ei ikinä onnistu muilta kuin sinun tyypppiseltä kylmäveriseltä hörhöltä"
Voi kamalaa... Olen suorastaan kauhuissani luettuani ketjun. Miten joku, joka itse käyttää noin alatyylistä ilmaisua, voi tuomita toisia ihmisiä, jopa nimitellä ties miten. Eikö jokainen ihminen vastaa itse tekemisistään? Kysymyksiin voi vastata asiallisesti ja oman mielipiteensä kertomalla, mutta tuollainen ei ole hyväksyttävää käytöstä.
Mitä tyrkytät kaikille väkisin tyhmää mielipiteitäsi,
siitä saat ansaitusti moralittomuudesta vastauksia,
lopeta jo hörhö puheet,
mieti onko sinussa mitään inhimillisiä tunteita
otatko vastuuta yleensäkkää mistää,
Tähän täälä saa tottua --jotkut vaan kirjottaa tähänkin ketjuubn ,lukematta edes aloitusta --näitä sattuu --ei lannistuta . Täälä on myös sanavvapaus -- mutta rajansa kaikilla -- ein välitä minäkään Vihapuheista --
Jos tuo vastaus oli minulle tarkoitettu niin kerron, että otin kantaa tällä palstalla ensimmäistä kertaa. Näin ollen tuskin minun inhimillisyyttäni, tai vastuullisuuttani täällä pystyy kukaan arvioimaan, mutta ainakaan en tule nimittelemään ketään, enkä myöskään käytä alatyylisiä ilmaisuja.
Itsekin ensikertalaisena olen täällä kirjoittanut ja lienee parasta olla vain vastaamatta. Seuraava solvaus ylittänee kuitenkin jo omankin ymmärrykseni ja laitan nuo eteenpäin talteen verkkopoliisille.
Ensikertalaiselle voi sanoa, että täällä esitetyt "solvaukset" on esitetty itse kuinkin luomille nikkihahmoille, ei todellisille henkilöille.
On sama kuin solvaisi aidanseivästä.
Ei kannata ottaa itseensä, jos ei ole aidanseiväs..
Tässä ketjussa on havaittu, mihin ahdasmielisyys johtaa: toisten ihmisten aiheettomaan tuomitsemiseen.
Paha on mieli tuomitsijallakin.
Tässä käsitellyllä alalla on tässä iässä jo kaikki sellainen sallittua, mitä laki ei kiellä, kunhan ei rikota hyviä tapoja. Siitähän edellä ei ole kyse.
Piristystä elämään!