4 miltsii sinnetänne.

Ei syvennetä yhteistyötä Salpauksen tai urheiluopiston kanssa, ei - velkaannutaan mieluummin maksimaalisesti.
On selvää, että lukio olisi kilpailukyykyisempi, jos kaupunki ei jälleen osoittaisi yhteistyökyvyttömyyttään a) tuhlaamalla verovaroja ja b) toteuttamalla hankkeen typeryyttä osoittaen yksin.

Sivistyslautakunta päätti odotetusti, että valitaan kallein vaihtoehto ja (hylätään laajemmat yhteistyövaihtoehdot), olemmehan Heinolassa.

Onko lautakunta tietoinen, että lukion oppilasmäärä laskee vuosi vuodelta? Ja siitäkin huolimatta on tarpeen rakentaa yli 10 miljoonan euron lukio, vaikka yhteistyöllä olisi säästetty miljoonia euroja.

Kaupungin päättäjien kompetenssin puute yllättää aina! Vastuu ei näy painavan, kun veronmaksajien rahat käytetään ylihintaisiin ja kannattamattomiin hankkeisiin.

Not oikein pölhökustaat vauhdissa, haisee persuksille.
Te ette enää lukiota tarvi, riittää kulkijan terassi, siellä
olette parhaimmillanne. Lukio tulee oikealle paikalle.
Keskikaupunki elävöityy.

Ei kaupunginjohtaja voi asioille mitään. Yritti siirtää tekonurmikkoa budjetissa eteenpäin sekä yritti pienentää valtuutettujen määrää ja hävisi molemmat skabat. Voi olla motivaatiot koetuksella

Heinolan virkahenkilöiden pätevyys alkaa epäilyttää. Milloin he omatoimisesti selvittävät asioita ja päätyvät päätösesitykseen, luottamushenkilöt lähes säännönmukaan kaatavat esitykset Heimo huiman termein "valtuuston valtaenemmistön äänillä". Lukion sijoituspaikan pohdintaan on ollut syytä palkata konsultti ( millä hinnalla? ) ilmeisesti siksi, että viranhaltijat voivat vetäytyä selvityksen taakse, eikä tarvitse tahrata omia käsiä kalleimman ja huonoimmin toisen asteen koulutuksen kehittämistä tukevan ratkaisun esittämiseen. Tosin esittelijä toki on PH.

Jos viranhaltijat tai luottamushenkilöt myönnä luottamuspulaa, jommalta kummalta puuttuu sekä näkemys että rohkeus. Tai jopa molemmilta.

Toinen merkittävä seikka on järkevän, koko koulutusjärjestelmää koskevan suunnnitelman puute. Kouluverkkovatulointi on tästä hyvä esimerkki. Oliko siinäkin ongelmana "oikean" konsultin puute. Miten kouluverkkoselvitys otti kantaa lukion sijoittumiseen? Nyt esittelyssä tuodaan esiin lukion ja muiden koulumuotojen yhteistoiminta perusteltaessa lukion sijoitusta. Nyt vasta, eikä kouluverkkoselvityksessä?

Kolmas pointti, joka tulee muistaa on se, että vaikka kolujen yhteistyöhön voidaan vaikuttaa sijainnilla, se ei ole ainoa tie rakentaa uudenlaisia koulutuskokonaisuuksia. Etäisyydet Heinolassa ovat kuitenkin niin pieniä, että siirtymät jopa koulupäivän aikana ovat kaikissa vaihtoehdoissa mahdollisia. Lukion sijaintiratakaisu ei saa estää/hidastaa/vaikeutaa yhteistyön nopeaa kehittämistä Vierumäki mukaanlukien.
Itse uskon, että Heinolan lukiolle ei ilman ulkoista liittolaista muodostu vetovoimaa, joka estäisi opiskelijapakoa lahtelaisiin opinahjoihin.

Heinolassa on syytä olla kiinnostuneita myöskin Salpauksen vetovoimasta ja säilymisestä tai paremminkin kehittymisestä kaupungissa. Hallinnon muurien murtamiseen oppilaitosten sijainnilla on merkitystä. Oma toisenasteen kampus voisi olla vetovoimatekijä siinä kuin Maaherrankadun lukiokin. Konsultin selvityksestä tällaiset näkemykset puuttuvat - tarkoituksellisestiko? Selvityksessä mainitut heijastusvaikutusten heikkoudet jäävät perustelematta. Jos nillä tarkoitetaan monikäyttötiloja keskustaan, ei mainita sitä, että ne voidaan toteuttaa keskustaan rakennettavan muun koulun yhteyteen.

Lukion rakentamisesta päätettäessä tulee tutkia kaikki vaihtoehdot alkaen elinkaaresta ja päättyen muunneltaviin elementteihin. Heinolan väestörakenteen muutos, tulo- ja menokehitys tai mikään muukaan syy ei puolla yhdenkään ylihintaisen monumentaalirakennuksen pystyttämistä kaupunkiin. Heinolassa tarvitaan nykyisen ajattelun ylittävää näkemystä, rohkeutta nostaa esiin uudenlaisia ratkaisuja sisällön, sijainnin ja rakentamisen osalta. Tähän tarvitaan ensiksi työhön kykenevää virkakoneistoa ja sitten ennakkoluulotonta päätöksentekoa. Onko meillä näitä edellytyksiä?

Tässä on jälleen esimerkki siitä, että kaupungissa ei kyetä kuin heikkoa yhteistyökykyä ja uudistuskyvyttömyyttä osoittaviin päätöksiin. Lukion vetovoiman kannalta nyt ollaan etenemässä kaikkein kivisintä tietä, joka on vieläpä kustannuksiltaan vailla järkeä. Tällainen ei kaupungin vetovoimaa kohenna, se ainoastaan kohentaa velkamäärän kasvua.

Taannoin ess:n artikkelissa korjausrakentamisen asiantuntija totesi, että muuttotappiokunnissa rakennukset pitäisi toteuttaa siirrettävinä ja siten, että niiden käyttötarkoitusta voidaan muuttaa. Heinola on hyvä esimerkki kunnasta, joka supistuu siinä määrin, ettei suunniteltuja miljoonainvestointeja tulisi toteuttaa esitetyn mukaisesti, vaan edullisemmin ja muunneltavine tilaratkaisuineen.

Ongelmaksi muodostuu menneisyyden ja vallanhimon vankina toimiva kuntapäättäjä, jonka kompetenssi ei riitä uudistamaan ja sopeuttamaan kunnan toimintaa vastaamaan vallitsevia olosuhteita. Tämä käy valitettavan kalliiksi.

Muistan itsekin, että sivistystoimenjohtaja esitti vielä taannoin lukion toteutusta Salpauksen yhteyteen. Siitä syntyi kuva yhteistyöhalusta ja järkevästä taloudenpidosta. Mitä nyt on tapahtuntu? Painostivatko kenties poliitikot tähän ratkaisuun?
Nyt olisi ollut tuhannen taalan paikka luoda uutta ja kilpailukykyä kasvattavaa. Pitääkö sekin Heinolassa munata?

Milla Magia rules...