Yksi vastaus on: kun puut ovat niin paljon fiksumpia, mukavampia ja sosiaalisempia kuin ihmiset.
Just äsken kävin ostamassa kirjan :Puitten salattu elämän. Olen sitä himoinnut jo jonkin aikaa, kun olen kuullut esittelypätkiä.
Tässä ensin kirjoitan vain pätkiä kirjan takakannesta ja esipuheesta. Sitten muutamaan viestiin makupaloja, että innostuisitte lukemaan opuksen.
Mielellään tähän ketjuun saisitte kijoitella omia näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta.
Takakannesta:
"Puut kommunikoivat keskenään, ne hoitavat jälkikasvuaan, puuvanhuksiaan ja jopa kaatuneita tovereitaan."
"Ihmisen on vaikea ymmärtää puita varsinkin siitä syystä, että ne ovat niin loputtoman hitaita," toteaa Wohlleben.
"Kukin eliö kokee maailman omalla tavallaan . Ihmiselle näkö, kuulo ja tunto ovat keskeisiä aisteja. Puiden kokemusmailmaa raamittavat valo ja pimeä, lämpö ja kylmyys, sade ja tuuli, keskustelu kemiallisten yhdisteiden välityksellä, taistelu ja toveruus. Puilla on erilaisia suhteita toisiinsa ja metsän muihin asukkaisiin, vihollisia ja liittolaisia.
"Metsänkulkijan käytännön kokemus on usein se, että puut ovat hyvin samankaltaisia kuin eläimet. Tuntemus perustuu vaistoihin ja mielleyhtymiin......Wohllebenin kirjassa puiden eläimellisyys" saa kuitenkin tieteellistä vahvistusta.
"Wohllebenin kirjassa puista ei tehdä henkiolentoja. Niistä tehdään eläviä.
Just äsken kävin ostamassa kirjan :Puitten salattu elämän. Olen sitä himoinnut jo jonkin aikaa, kun olen kuullut esittelypätkiä.
Tässä ensin kirjoitan vain pätkiä kirjan takakannesta ja esipuheesta. Sitten muutamaan viestiin makupaloja, että innostuisitte lukemaan opuksen.
Mielellään tähän ketjuun saisitte kijoitella omia näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta.
Takakannesta:
"Puut kommunikoivat keskenään, ne hoitavat jälkikasvuaan, puuvanhuksiaan ja jopa kaatuneita tovereitaan."
"Ihmisen on vaikea ymmärtää puita varsinkin siitä syystä, että ne ovat niin loputtoman hitaita," toteaa Wohlleben.
"Kukin eliö kokee maailman omalla tavallaan . Ihmiselle näkö, kuulo ja tunto ovat keskeisiä aisteja. Puiden kokemusmailmaa raamittavat valo ja pimeä, lämpö ja kylmyys, sade ja tuuli, keskustelu kemiallisten yhdisteiden välityksellä, taistelu ja toveruus. Puilla on erilaisia suhteita toisiinsa ja metsän muihin asukkaisiin, vihollisia ja liittolaisia.
"Metsänkulkijan käytännön kokemus on usein se, että puut ovat hyvin samankaltaisia kuin eläimet. Tuntemus perustuu vaistoihin ja mielleyhtymiin......Wohllebenin kirjassa puiden eläimellisyys" saa kuitenkin tieteellistä vahvistusta.
"Wohllebenin kirjassa puista ei tehdä henkiolentoja. Niistä tehdään eläviä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Eikä ne pökkelöt harrasta gangstalkingia eikä mikroaallotusta, ihkua!
Jatkan takakannesta:
PUIDEN SALATUSSA ELÄMÄSSÄ Peter Wohlleben kertoo kansantjuisesti ja lähestyttävästi uusimmista tieteellisistä löydöistä, jotka ovat suoran vaikttaneet hänen omaan tapaansa tehdä metsänhoitajan työtä. Kirjastasta huokuu metsässä aikaa viettävän miehen rakkaus luontoa, metsiä ja puita kohtaan.
Puiden salattu elämä on ollut kirjasensaatio kotimaassaan Saksassa. Sitä myytiin vuodessa lähes puoli miljoonaa kappaletta.
Sellua ei tarvita enää niin paljoo. Liito-oravat sun muut riksun isorotat saa vähän enemmän elintilaa.
Puiden salattu elämä:
otteita Ystävyyssuhteita:
PW sattui suojelumetsässä valtavan, ikivanhan kannon kohdalle. Keskusta oli lahonnut ajat sitten, mutta reunoissa oli eloa. Puu oli kaadettu 400 - 500 vuotta sitten. Miten tämä oli mahdollista. ........
" Tutkijat saivat Harz-vuoristossa selville, että toisiinsa punoutuneet juuret kuuluvat suurempaan järjestelmään, joka yhdistää useimpia saman lajin ja puuryhmän yksilöitä. Ravinteiden vaihto ja naapurin auttaminen hädässä näyttävät olevan pikemmin sääntö kuin poikkeus. Tutkimustulosten perusteella saattoi päätellä, että metsät ovat superorganismeja samaan tapaan kuin esimerkiksi muurahaispesä.
Mikä saa puut käyttäytymään sosiaalisesti? Miksi ne jakavat ravinnon lajitovereiden kanssa kasvattavat siinä sivussa itselleen kilpailijoita.Syyt ovat samat kuin ihmisyhteisössä: yhdessä kaikki sujuu paremmin". -- Kirjasta voi lukea, mikä kaikki sujuu paremmin puilla.
"Puiden välisiä ystävyyssuhteita tai vanhojen kantojen ruokkimisia voi yleensä havaita vain luonnontilaisissa metsissä. ----Istutus tuhoaa puiden juuria pysyvästi, verkostojen luominen tuottaa niille vaikeuksia."
Hali ja pusi vaan kaikille puille.
Meijän Tammi perkele sais jo pudottaa lehtensä, mutta kun ei vaan. Pitäiskö ilmoittaa viranomaisille?
Etkö ole jo oppinut, että tammi pudottaa lehtensä myöhemmin kuin muut , usein lumi sataa päälle. Haravoi sitten keväällä.
Meillä tammi tiputtelee pitkin kesää ja nyt on kaikki tullut alas.
Lähivuosina se joutuu polttopuiksi.
kyllä muinaiset kansat mm. Suomalaiset tiesivät metsän voiman ja kunnioittivat puita.
Vasta saatana joka on siionistien palvonnan kohde sokaisi ihniset palvomaan taloutta ja tuhoamaan sekä alistamaan elinympäristönsä. Saatanan pikkupalvelija Björn Wahlroos ehdotti että kaikki metsänomistajat pakotetaan ottamaan metsänsä teollisuuskäyttöön verotuksen avulla. Itselläni on metsä omistuksessa jossa käyn saamassa voimaa ja rauhaa. Tämä alue on täysin luonnontilassa.
Sinähän kirjoitat kuin Pentti Linkola. Toisaalta Linkolalla ei kuulemma ole tietsikkaa... Jäljet johtaa pieneen radanvarsi kaupunkiin.
Täytyy jakaa seuraava juttu useaan viestiin, ettei päästä teemään enää samaa: olin pitkän viestin lopulla, hups. lensin pois suoli24Stä ja viesti hävisi.
PUIDEN KIELI
" Onko ajateltavissa , että puutkin pystyvät ilmaisemaan itseään....Niillä on kuitenkin toinen tapa herättää huomiota: hajuaineet.Hajuaineiden rooli viestinnässä ei ole outoa ihmisellekään. Yksilöllinen haju puhuttelee toisten ihmisten tietoisuutta ja alitajuntaa...hien feromonit vaikuttavat tutkijoiden mukaan jopa ratkaisevasti partnerin valintaan..... Ihmiset näyttävätviestivän keskenään salaperäisellä hajukielellä, samaan pystyvät puutkin.Ilmiö tunnetaan Afrikan Savanneilta jo 40 vuoden takaa......" seuraa tosi mielekiintoisia asioita m. " Puut käyttävät hajua vaaran ilmoittamiseen muille".....Toukan iskettyä hampaansa puuhun alkaa puremakohdan kudoksessa tapahtua muutoksia. Lisäksi siitälähtee signaaleja...Hitaudesta huolimatta puun ei osat eivät suinkaan toimi toisistaan riippumatta.....Puun kyky tunnistaa ainakin osa tuholaisista auttaa sitä seuraavana päivänä puolustautumaan hyökkääjiä vastaan.Jokaisen lajin sylki on erilaista......Syljen tunnistamista...sen perusteella puilla täytyy olla myös makuaisti.
jatkoa puiden kieleen
"Puut eivät jätä koko tiedotustaan ilman varaan,.....Ne lähettävät viestinsä varmuuden vuoksi myös juuriin, jotka muodostavat säästä riippumattoman verkoston kaikkien ykilöiden välille....On siis johdonmukaista, että ne kohtaavat maan alla naapuruston juuria, joiden kanssa ne myös kasvavat yhteen. Kaikki puut eivät ole yhteydessä toisiinsa....uutisten nopea leviäminen taataan useimmiten ottamalla sienet avuksi.Sienirihmastot toimivat internetin valokuitukaapelien tapaan. Ohuet rihmat tunkeutuvat maahan ja muodostavat uskomaattoman tiheitä kudelmia. Yhdessä teelusikallisessa metsämaata on useita kilometrejä sienirihmastoa.....Metsien poikki kulkevasta verkostosta onkin tutkijapiireissä alettu käyttää nimitystä Wood Wide Web.
Vielä pari näkökulmaa
"Kuulumisia vaihtavat metsän eliöyhteisöt muutkin kuin puut. Myös pensaat ja ruohot, mahdollisesti kaikki metsän kasvilajit ovat mukana kommunikaatiossa."
Puun ja hyönteisten välinen viestintä ei aina liity tautien tai tuholaisten torjuntaan"
Pölyttäjiä houkutellaan, senhän jo tiedämme.
"Tähän menessä on selvinnyt, että puut kommunikoivat hajun, optiikan ja sähköisen viestinnän eli eräänlaisten hermosolujen avulla, jotka sijaitsevat juurien kärjissä. Entä äänimaailma, pystyvätkö puut puhumaan ja kuulemaan."
Tutkimus vasta aluillaan, mutta mielenkiintoisia havaintoja on tehty220 Hertzin alueella.
Kävin äsken lenkillä Vahteristossa, Kiistaveikkojen majalta kaupunkiin päin. Vasemmalla puolella tulee vastaan nuori koivikko. Oli esteettisesti pysäyttävä näky. Kaikki suoria, kauniita ,terveen ja "elämänhaluisen"näköisiä. Oli hyvin tiheä koivikko.
Olin lukenut Wohllebenin kirjasta luvun Puiden sosiaalinen elämä ja ymmärsin, enemmän kuin ennen. -Lukekaa tekin.
Ensin tulee vastaan oikealla puolella, meni puolet sekaisin, kun ihastelin sitä vielä paluumatkallakin.
TALVILEPO,
mielenkiintoista, värikkään eloisaa tekstiä monta sivua. Lukekaa. Sen jälkeen huomaa puut ihan uudella tavalla, kun tietää, mitä kaikkea ovat joutuneet tekemään.
Lepäisit sinäkin, talvella.
https://youtu.be/cMWn3obDa5o Näin on marjat !
Myös havupuut. Eikä ole kyse vain lehtivihreän talteenoosta. Kesällä jo alkavat, monimutkainen, hienosäätöinen, kokonaisvaltainen homma.
Meijän kompostiin toivottavasti tulee talvehtijoita. Riksun mamma; welcome.
Ostin syksyllä yhden purkkisypressin. Kastelin sitä, kunnes pakkaset tulivat. Jotenkin ei näyttänyt hyvin voivalle.
Luin sitten kirjaa Puitten salattu elämä ja noin ihmiselämästä lainatuin sanoin määrittelin, että se kauhuissaan .Monien kuljetus vaiheiden jälkeen on ihan yksin jossakin oudossa paikassa.
Ajattelin, että käynpä ostamassa pari kaveria sille. Ostin kaksi mahdollisimman suorarunkoista , sileän suippoa yksilöä. Olivat vähän pidempiä kuin alkuperäinen.
Vasemmalle, vähän alemmalle alustalle yksi uusi, vähän korkeammalle keskelle alkuperäinen ja toinen uusi. Jätin pienen raon niiden väliin.
Sitten kiinnitin huomiota. Harmi, etten ottanut kuvaa alkutilanteesta.En kerro välihuomioita, vaikka mielenkiintoisia mielestäni ovatkin.
Nykytilanne:
- Vasemmanpuolisen uuden kaverin latva ( useampi pieni haara ), on taipunut poikittain keskimmäisen suuntaan, osin päälle. Samoin oikeanpuoleisen latvat ovat kääntyneet keskisuuntaan.
-Keskimmäisen latva on jakautunut kahtia, koko ajan enemmän. Kun kummallakin puolella on kaveri.
- Vasemmanpuoleisen ja keskimmäisen välinen rako on mennyt kiinni, kun kumpikin sypressi on kääntänyt neulasoksia kaverin suuntaan.
- Alapuolella on homma meneillään, näkyy, että neulasoksia käännetään limittäin vuorotellen toistensa päälle. Olen seurannut, miten muuttuu kokoajan tiheämmäksi.
- Sotkin asiaa oikeanpuoleisen kaverin kanssa. Ihmettelin,että mites nämä nyt on ihan kiinni toisissaan ja vedin uutta kaveria kauemmaksi.
- Huomasin, että tuli mokattua ja palautin uuden kaverin kapean välin päähän. Se on nyt aivan ummessa.
- Keskimmäisen ruukun reuna ulottuu vasemman kaverin runkoa n.30 sentin korkeuteen. Siihen asti vasemman kaverin runko on suora. Sen jälkeen sulavasti kääntyy vinoon keskimmäistä kohden.
- Keskimmäisen ja oikeanpuoleisen ruukut ovat samlla tasolla. Oikeanpuoleinen on ihan vinossa keskimmäistä kohden.
Pysyittekö mukana. Jos, ette niin ensi syksynä älkää ostako yhtä sypressiä, vaan mieluumin kolme. Asettakaa ne sen verran lähekkäin, että pystyvät kaveeraamaan.
Rivarin asukkaille tiedoksi: en tiiraile teitä sypressien takaa, vaan seuraan, miten kaveruus edistyy.
Stalkkaat ja sädetät perkeleen syntinen. Tervetuloa joukkoon.
Eilen tuli mieleen, että kun minulla tässä on voima ja valta, niin työnnämpä purkkeja vähemmän lähemmäksi toisiaan. Ei tarvitse käyttää energiaa oksien taivuttamiseen vaakatasoon, että ylettyisi naapuriin. Eli panin vieri viereen.
Se mitä tänään olen nähnyt, menee jo niin herkäksi ( tai epätoivoiseksi), etten viitsi jakaa räävittäväksi.
Sen päätin, että ensi syksynä en osta muovipurkkisypressejä, jotka on tuotu kuolemaan Suomen talvessa.
Tässä linkki artikkeliin, joka on parhaillaan Iltalehdessä, mutta lainattu sinne Aamulehdestä:
http://www.aamulehti.fi/kulttuuri/joulukuusi-karsii-janoa-ja-ikavaa-kaipaa-tovereitaan-tovereitaan-ja-saa-huonekasvit-huolestumaan-24157129
(jos meni kerralla oikein, on jo ihme)
Wollebenin kirjaan tietenkin pohjautuu.
Kuusesta ei voi enää nauttia, kun tietää sen kärsivän joka hetki. Juuriltaan revitty kuusi kaipaa ystäviään, tietää kuolevansa ja tuntee joka hetki järkyttävää janoa.
Entä jos joulukuusia olisi kaksi. Olisivatko onnellisempia? Luontokartoittaja Kytömäki: Valitettavasti luulen, että ei. Kasvit reagoivat vaurioitumiseen, siten että viesti välittyy lähistön muille kasveille-----voi johtaa siihen, että neulaset erittävät hajuaineita.
Voisimmeko jotenkin lievittää jo kuolemaan tuomitun kuusen viime päivienkärsimstä? Ainakin antamalla sen nukkua. -Sammuttakaa säälimättömät sähkökynttilät edes yöksi.
Ensin tuli hupsis, ei löydy. Kuitenkin tätä kohtaa seurasi luettelo, jossa oli ja klikkaamalla sai esille.
Käykää lekemassa joulukuusen hoito-ohjeet, sen sielunelämäkin huomioiden.
Sydämestä riipaisee kun näkee aukkohakatun metsän. Lohduttaudun sillä että niillä rahoilla köyhä maajussi saa esim. vaihdettua autonsa uuteen tuliterään mersuun tai traktorinsa uusimpaan malliin.
Niin ja kun sinne aukkohakatun keskelle on jätetty yksi puu. -Ihmsten sukupuutto olisi tämän pallon pelastus.
Mitäs puille nyt kuuluu, kun kevät tulee jo kohinalla?
Minulla metsän korvike on ollut Kalevankadun viereinen puisto. Siellä on tosi isoja puita. Kuinkahan vanhoja?
Tänään taas höperön maineeni vahvistui. Olin panemassa ruipeloksi talipötköjen talipötköjen tilalle uusia. -Ripustamisessa oli vähän hankaluuksia ja minä siinä jupisin. Nuori mies kulki ohi ja kysyi, eivätkö meinaa pysyä. ja minä: tää puu ei tykkää näistä.- Taisi vähän pudistaa päätään. -Ja kuitenkin puhuin kokemuksesta.
Toisessa puussa on oksa. johon olen ripustanut. Kun olen ottanut verkkoputken pois, niin sillä välin, kun olen pannut siihen uuden pötkön, oksa on noussut niin ylös, etten enää ylety siihen. -Jokakerta. - On pitänyt ripustaa viereiseen puuhun. -Seuraavalla kerralla toisinpäin.
Nyt jouduin ottamaan toisesta puusta uuden oksan käyttöön. Siitä piti katkaista pari pientä sivuhaaraa. Ja siitä lähti kemiallinen viesti: vaurio,vaara. Kun panin talipötkön siihen roikkumaan ja irrotin käden, oksa pongahti niin ylös, etten edes sormenpäällä ulottunut siihen.
Pitäisikö vähän kerrata ja lukea sitä kirjaa, että mitä keväällä tapahtuukaan.
Repertuaari sen kun laajenee. Missä on ihmismielen raja?
Ihan löytyy taustat ja selitykset ilmiöille Wollebenin kirjasta Puiden salattu elämä.- Bestseller Saksassa. --Suomessa on yritetty tehdä jonkinlainen jäljitelmä kirjasta, helppolukuisempi, isommat kuvat, hienompi paperi.
Minun henkinen liikkuma-alueeni on laaja verrattuna siihen, mitä Riksussa tulee vastaan.
Stalkkerit varmaan toivovat, että miettisin vaan, mitä ovat tehneet ja miten ja pelkäisin, mitä seuraavaksi. -Opiskelisin elektromagnetiikan uusinta kehitystä.