Olen 19-vuotias lukiosta keväällä valmistunut mies. Tällä hetkellä suoritan siviilipalvelustani koulussa, ja keväällä pitäisi tietää minne hakea! En vain osaa päättää hakukohdetta. Kyse ei ole osaamisen tai motivaation puutteesta. Lukiossa vahvimpia aineita olivat reealiaineet(kirjoitin kolme eximiaa: aineina psykologia, historia ja terveystieto). Äidinkielestä, ruotsista ja englannista sain magnat.
Akateeminen opiskelu kiinnostaa ja oppilaitoksena yliopisto. Keväällä ja nyt syksyllä mielessä on käynyt uskontotiede. Aihe on äärimmäisen kiinnostava, mutta ateistinen lähestymistapa kaikkeen ärsyttää. Vakaumuksellisena ei kristittynä ei kiinnostaisi käydä miljoonia evolutiivisia selityksiä uskolleni, mutta islamin tutkimus kiinnostaa. Osaako joku kyseisessä tiedekunnassa opiskellut sanoa, minkälaista opiskelu olisi kaltaiseni yksilön näkövinkkelistä?
Jos päädyn vaihtamaan suunnitelmaa , mikä tiedekunta/tutkinto yliopistossa sopisi yo-menestykseni perusteella? En pidä amk:ta poissuljettuna vaihtoehtona, mutta lähtökohtaisesti yliopisto kiinnostaa enemmän. Omista kiinnostuksen kohteista sanottakoon, että pidän erityisesti kirjoittamisesta, mutta vihaan erityisesti matematiikkaa ja liian kaavamaisia luonnontieteitä(fysiikka ja kemia).
Kiitos etukäteen avusta!:-)
Akateeminen opiskelu kiinnostaa ja oppilaitoksena yliopisto. Keväällä ja nyt syksyllä mielessä on käynyt uskontotiede. Aihe on äärimmäisen kiinnostava, mutta ateistinen lähestymistapa kaikkeen ärsyttää. Vakaumuksellisena ei kristittynä ei kiinnostaisi käydä miljoonia evolutiivisia selityksiä uskolleni, mutta islamin tutkimus kiinnostaa. Osaako joku kyseisessä tiedekunnassa opiskellut sanoa, minkälaista opiskelu olisi kaltaiseni yksilön näkövinkkelistä?
Jos päädyn vaihtamaan suunnitelmaa , mikä tiedekunta/tutkinto yliopistossa sopisi yo-menestykseni perusteella? En pidä amk:ta poissuljettuna vaihtoehtona, mutta lähtökohtaisesti yliopisto kiinnostaa enemmän. Omista kiinnostuksen kohteista sanottakoon, että pidän erityisesti kirjoittamisesta, mutta vihaan erityisesti matematiikkaa ja liian kaavamaisia luonnontieteitä(fysiikka ja kemia).
Kiitos etukäteen avusta!:-)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Uskontotiede on yleensä humanistisen tiedekunnan oppiaine. Uskontotiede ei pyri osoittamaan mitään uskontoa tai uskonnottomuutta toista oikeammaksi. Uskontotiede ei ole ateistista sen enempää kuin kristillistäkään. Uskontotiede on kiinnostunut uskonnoista kulttuurina ja siinä suhteessa kaikki maailmankatsomukset ovat tasavertaisessa asemassa.
Jos olet kiinnostunut islamista, Lähi-idän tutkimus voi tarjota sopivaa opiskeltavaa. Tämä on tarjolla vain Helsingin yliopistossa.
Uskontotieteen ja Lähi-idän tutkimuksen voi yhdistää samaan tutkintoon.
Täydennän vielä edelliseen, että Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on tällä hetkellä olemassa oppiaine nimeltään Arabian kielen ja islamin tutkimus, jossa voi perehtyä islamilaiseen kulttuuriin ja uskontoon kulttuurin osana. Arabian kieli on välttämätön islamin tutkimuksessa. HY:n WebOdista voit itse tutustua eri oppiaineisiin ja niiden sisältöihin.
Helsingin yliopistossa tulee ensi vuonna suuria muutoksia hakemiseen ja opiskeluun. Kandin tutkinto kootaan eri tavalla kuin nykyään. Pääaineita ei enää ole, vaan tutkinto kootaan sieltä sun täältä koulutusohjelmissa. Seuraa tilannetta.
Kun sinusta ei ole tiukasti loogisten aineiden, kunten matematiikan, luonnontieteiden tai tekniikan opiskelijaksi, niin humanistiset haikailut ja kaiken kuoliaaksi selittäminen ovat varmaan ominta alaasi.
Tosin työllistyminen noilta aloilta on vaikeaa ja edellyttää, että olet ryhmäsi parhaiden joukossa, jos aiot esimerkiksi alasi tutkijaksi tai yleensä hankkia toimeentuloasi alalta, joissa opinnoistasi on hyötyä.
Oho! Onpas nimimerkillä Huomautan_vain ahdasmielinen ja takapajuinen kuvitelma humanistisista tieteistä.
Matematiikan loogisilla raiteilla tiukasti pysyttelevälle tai muuten vain jäykistyneelle ajattelulle voisi maailmankuvan avartaminen väljemmille vesille olla mullistava kokemus.
Edelleen olen sitä mieltä, että jos aiotaan tehdä tiedettä, niin logiikan raiteilla on syytä pysyä, mikä pätee myös humanisteihin. Taide on sitten toinen asia.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että epälooginen tiede olisikin mullistava kokemus.