Rotuoppia lisää

mä vaan kirjoitti:

Mä olen sitä mieltä, että mustalaiset ja suomalaiset ovat samaa kansaa.

Koska suomalais-ugrilaiset kielet oli jo löydetty, suomen sukulaisuus heprean kanssa oli helppo torjua. Siitä huolimatta fennofiilit ja rudbeckiläiset esittivät jatkuvasti esimerkkejä suomalaisten muka vanhoista tavoista, jotka muistuttaisivat juuta­laisuudesta (Tidningar utg. af et Sällskap i Åbo 1783:47):

Lauantain pyhittäminen lepopäiväksi ja juutalaisten sapatti
Rudbeck kertoo asiakirjasta, jossa Kustaa Vaasa määräsi suomalaiset viettä­mään sunnuntaita (sapattia) – siis siihen saakka suomalaiset olisivat, kuten juutalaiset, pyhittäneet lauantain. – Porthan lukee Kustaa Vaasan määräyksen tarkemmin ja huomaa, että siinä esitetään ihan päin­vastaista kuin Rudbeck väittää: muutamat harhaoppiset ovat ryhtyneet nyt juutalaisten tapaan viettämään lauantaita, ja heidät pitää palauttaa ruotuun.

Vuoden aloittaminen maaliskuusta
Vanhat suomalaiset olisivat kuten juutalaiset aloittaneet vuoden maaliskuun alusta. Tälle ei ole suomalaisten osalta mitään erityistä syytä, vaan Porthanin mukaan se on ollut varhaisille kansoille laajalti tavallista.

Suomalaisten sauna ja juutalaisten rituaalinen puhtaus
Peseytyminen on siis muualla tuntematonta, toteaa Porthan ironisesti, ja tunnetut saunan käyttäjät venäläiset ovat siis myös juutalaisia!

Happamaton leipä ja mämmi!
Suomalaiset syövät pääsiäisen aikaan happamatonta leipää, muulloin he syövät hapanta leipää. Porthan ihmettelee väitettä, mutta arvelee, että aiheen tähän on antanut lounaissuomalaisten ”mämmi”.

Suomalaisen mämmin maininta esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisuudessa Daniel Jusleniuksen teoksessa Aboa vetus et nova. Juslenius esittelee väriltään mustahkon mutta harvinaisen makean puuron, jota syödään pääsiäisenä happamattoman taikinan muistoksi. Jusleniuksen kuvauksen mukaan puuro paistettiin uunissa tuohisessa astiassa. Porthanin mielestä mämmissä ei ole mitään alkusuomalaista tai juutalaista. Mämmiä valmistettiin alun perin Etelä- ja Lounais-Suomessa ja sitä söi katolisen paaston aikaan niin suomen- kuin ruotsinkielinenkin väki, mutta se ei kuulunut sisäsuoma­laisten, savolaisten ja karjalaisten, perinteiseen ruokavalioon

Kevätkesän (helluntain) juhlistaminen puiden lehdillä
Tähän Porthan toteaa ironisesti, että monilla paikoin Suomessa puut eivät ole vielä edes lehdessä helluntaina. Juhannuksena taas on tapana koristaa taloja lehtipuilla, mutta se on enemmän ruotsalaisten kuin suomalaisten tapa.

Porthanin vastaukset tapoja koskeviin harhakuviin perustuvat siihen, että väitteet ovat vain sattumanvaraisia huomioita, ilman että tietoja olisi tarkasteltu kriittisesti. Hyvä esimerkki Porthanin menetelmästä on se, miten hän osoittaa vääräksi väitteen, että suomalaiset sairastuisivat muita herkemmin spitaaliin, ns. juutalaisten tautiin.

”Juutalaisten tauti”, lepra
Kun Rudbeck ei löytänyt vanhempaa eikä parempaa todistetta sille, että lepra on suomalaisten ikivanha kansallistauti — Porthan sanoo ironisesti —, hän viittaa kuningas Kustaa Aadolfin vuodelta 1619 olevaan kirjeeseen, jossa kehotetaan perustamaan Suomeen erityinen spitaalisten sairaala. Rudbeck ei siis tiennyt, että vastaavia laitoksia oli ollut jo kauan Ruotsin maassa. Porthan itse esittää todisteeksi dokumentin joka on lähes 200 vuotta varhaisempi, ja siitä käy selvästi ilmi, että spitaali oli yhtä hyvin, ellei enemmänkin muiden kuin suomalaisten ”kansallistauti”. — Porthanille oli kaksi asiaa erityisen tärkeitä: oikeat tiedot Suomesta ja suomalaisista, ja toiseksi menneisyyttä koskevien väitteiden tulee perustua huolelliseen aitojen ja mahdollisimman varhaisten dokumenttien tutkimiseen.


Kukaan ei pysty todistamaan mistä mustalaiset ja suomalaiset ovat todella kotoisin.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä