Mieheni kuolema

Vaimoni sairastui v 2014 sappitiehyen syöpään. Hän sai hoitoja puolivuotta. Sitten ilmoitettiin , etteivä hoidot ole tehonneet. Hänet siirrettiin pallatiivisen hoidon piiriin. Hoidin hänet loppuun asti . Hän kuoli 30.09.16 kotona.

Ikäviä tilanteita. Vaihtelevia kohtaloita.
Valtaosalla 60 tuttavistani on hankaluuksia eturauhasen kanssa.
Eräs menehtyi pari kuukautta vakavampien oireiden ilmaantumisen jälkeen.
Kolmella tutullani on putkea hoonattu väljemmäksi ja yksi heistä joutui verenvuodon vuoksi sairaalaan. Ajoissa.
On leikattuja "pussimiehiä".
On homonihoidossa olevia ja on muutama joilla syöpä oli todettu mutta minulla ei ole havaintoa muutamaan vuoteen.

Oma eturauhaseni alkoi oikkuilla jo ollessani alle 60v. Popsin sekä rentouttavaa, että supistavaa lääkettä.
Peräsuolen syövän leikkausvalmisteluissa syöpääni sädetettiin 5 kertaa. Kasvain oli niin lähellä loppupäätä, että eturauhaseni sai samalla oman annoksensa ja oireet heikkenivät likimain olemattomiin. Tuuria?
Mieskuntoon se ei vaikuta mutta siemensyöksystä ei voi puhua. Muuten ovat tuntemukset aikaisempaa voimakkaampia.
Viimeeksi eilen kävin sekä syövän CEA, että eturauhasen PSA kokeessa.

Vaimoni verisyövän eliniän maksimiennuste oli 12 vuotta. Nainen elää ja toimii oireettomana, jos pientä hiustenlähtöä ei lasketa, 18:sta vuotta.
Labrat ja sytostaatin säätö tarvittaessa kerran kuukaudessa.

Erään kaverini toisen munuaisen syöpä leikattiin ja kaikki piti olla kunnossa. 2kk myöhemmin henki pois.

Tapauksia on siis laidasta toiseen.
Mihin ei itse voi vaikuttaa niin on yritettävä keskittyä niihin asioihin joille voi tehdä jotain. Me yritämme elää täysillä. Nautimme yhteisistä päivistä niin pitkälle kuin niitä riittää.
Lapsenlapsemme ovat eräs ilomme lähde.
Matkustelemme, kuntoilemme, harrastamme mutta emme enää suunnittele tekemisiämme vuodenkaan tähtäyksellä ja valmistelujemmekin aikajänne on puolisen vuotta.