Perhepolitiikan esteitä

Kun puhumme perhepolitiikasta, niin mikä on esteenä sen ymmärtämiselle.?

Yleensä ihannoidaan puhdasta ratiota, logiikkaa, mitä mies käy. Kyllä mies osaa olla työläs ajattelussa. M. Heidegger sanoi, että ajattelu on työtä.
Naiseus ei ole ajatustyön tekemistä, mutta tuntemista. Samaa tunneälyä harjoittavat Buddistit. Meditaatio ei ole ajattelua vaan ajattelun loppumista.

Esteitä:

1) Sukupuoli.
Se on ja jää. Ei ole miestä ymmärtää naista. Ei kannata, koska kaikki on turhaa. Moni mies miellyttää naista olemalla naisen kaltainen. Nainen tuntee helposti, että valehteleeko mies. Kaikki mitä miehellä on jäljellä, puhua vain totta tai olla puhumatta yhtään mitään. Se on miehen tie. Rapuna kallistun jopa ilotyttöjen puoleen, koska kun pettää naisia vain seksin takia, niin tuhoaa monia tyttöjä, mutta kun maksaa seksistä, niin asia on reilu, varsinkin kun ON OLEMASSA NAISIA, JOTKA TAHTOVAT SEKSIAMMATTIA, ajattelen. (Horoskoopillisestikin on alapään chakra ihmisiä ja ilotyttö ammattina on ikivanha). Mies ei voi olla naista ovelampi koska Luonto Äiti ei ole tehnyt niin. Kyse jälleen kerran, ei ole paremmuudesta, mutta luonnollisesta tehtäväjaosta.

2) Ikä.
Ikääntyessä voi elämäkokemusta kertyä, mutta se on aina yksilöllistä ja missä menee yksilöllisen kokemuksen raja ja missä se yhtyy yleiseen, niin se ei ole selvää jopa todella vanhoille ihmisille. Yksilö on myös poikkeus ja ajoittain joku hoksaa kullanmuruja yhtälöstä. Yleensä vanhat ihmiset eivät enää ymmärrä nuoren naisen elämästä. Huomasin, että nuori nainen ei mielellään ole vanhan ihmisen lähettyvillä, koska vanha ihminen mielestäni voi syödä nuoren naisen nuoruuden lähteestä. Parhaimmassa tapauksessa vanha ihminen voi asettaa nuoren ihmisen häilyvän luonteen takaisin ruotuun oikeiden asioiden pariin. Vanha ihminen, joka ei ole enää seksuaalisesti aktiivi, liukuu pois maanpäällisestä, eikä hänellä ole lapsille, nuorelle perheelle sopivia arvoja, koska vanhus ei arvosta samoja asioita, mitä nuoret arvostavat. Toisaalta pienillä lapsilla, toisilla, voi olla suurtakin tarvetta vanhusten kokeneiden läsnäololle. Asiaa voi nähdä luonnollisenakin, että isovanhemmat hoitavat lapsia, mitä ihmisen kulttuuriasta seuraamme. Toisaalta ajattelen, että emme enää osaa elää yhdessä koko suku. Sitä eivät edes isovanhemmat tahdo, eivätkä arvosta.

3) Rotu
Onko pohjoinen erilaisempi kuin etelä, jossa ihmisen iho tummuu, kundaliini kasvaa ja kiintymys perinteeseen. Onhan ihminen lähtöisin biologien mukaan Afrikasta, jossa on ihmisen alkukoti, siis se kotiarvo, joka on kaikkien ihmisten koti. Voimmeko siis palata Afrikkaan ja saada eheytystä siellä taas siihen, ketkä me olemme ihmisinä. Emme ole älyä, vaan rakkautta, tunnetta ja perhettä, yhdessäoloa. Etälämailla on mielestäni kertoa perhepolitiikasta enemmän kuin pohjoisella. Toisaalta yhteiskunnan kehitys voi kulkea omia polkuja, joita kannattaa tutkia kuten teknologinen kehitys. Köyhimmät etelämaat/kehitysmaat tutkivat samoja asioita koulutuksessa - matematiikka-fysiikka-kemia-ym. mitä Länsimaat ovat opiskelleet ahkerasti. Ja mitä korkeakoulutus tuo mukanaan perheen hoitoon ja perhearvoihin, että emme enää hoida itse omia lapsia!! Ja muuuuuta.


4) Yhteiskuntaasema
Onko rikkailla etuoikeus toisen lapsiin, köyhien elämään, kohtaloon?
Ovatko rikkaudet, yhteiskunna etuoikeudet heidän omia saavutuksiaan tai perittyjä?
Onko heillä velvoitteita jumalaa kohtaan, äiti maata kohtaa ja toisia eläviä olentoja kohtaan tai tekevätkö rahat heistä jumalaakin suurempia? Ovatko he karma lakien alaisia?
Kuka tekee raha kenelläkin?
Saavatko köyhät ihmisoikeudellista perusturvaa elämässä perustarpeisiin, mihin perheen tarpeitakin luemme.
Estääkö korkea yhteiskunta asema perheen perustamista?
Onko meillä riittävä ymmärrys perheen politiikasta korkeassa yhteiskunta asemassa olevien ja köyhien välillä, että jako menee tasapainoon, tyytyväisyyden puolelle molempien osalta?

-----------------

kirjoita lisää...