Elieli... Olen 35v. biologisesti mies.
Jo nuoruudesta/lapsesta asti olen kokenut olevani erilainen kuin muut.
Tunnen vetoa eniten miehiin, seksuaalisesti, mutta hengellisesti naisiin...
Ja seksin osaltakin onkin enemmän kokemusta miehistä kuin naisista, ja pidänkin siitä myös...
Mut niin, jotenkin tuntuu että on vaikeeta olla itsensä kanssa aika-ajoin.
Ns. ulkopuolinen olo.
Mitähän tässä pitäisi tehdä?
En haluasi lokeroida tai mitään, koska se olisi leimaavaa, ja kyllä, tuttava/perhe tietävät että en ole ainakaan täysi-hetero.
Kirjoitan vain ajatuksia tässä. eipä muuta.
Moi.
Jo nuoruudesta/lapsesta asti olen kokenut olevani erilainen kuin muut.
Tunnen vetoa eniten miehiin, seksuaalisesti, mutta hengellisesti naisiin...
Ja seksin osaltakin onkin enemmän kokemusta miehistä kuin naisista, ja pidänkin siitä myös...
Mut niin, jotenkin tuntuu että on vaikeeta olla itsensä kanssa aika-ajoin.
Ns. ulkopuolinen olo.
Mitähän tässä pitäisi tehdä?
En haluasi lokeroida tai mitään, koska se olisi leimaavaa, ja kyllä, tuttava/perhe tietävät että en ole ainakaan täysi-hetero.
Kirjoitan vain ajatuksia tässä. eipä muuta.
Moi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No. Eikös sitä kärjistetysti sanota, että heteromiehet kiihottuvat naisen ulkonäöstä ja heteronaiset "tunnepuolesta" eli henkisestä yhteydestä? Eli ehkä olet bi, joka kokee vetoa kumpiinkin ominaisuuksiin?
Hei, osuipa tämä ketju vasta nyt silmiini. Itse olen 25-v nainen, mutta minulla on sama kokemus sukupuolten puoleensavetävyydestä. Eli seksuaalisuuden suhteen olen fyysisesti kiinnostunut miehistä, henkisesti naisista. Omaa vuodatustani löytyy ketjusta "Kuka olen? Auttakaa!". Kurkkaa jos jaksat lukea ;)
Minä olen 27v. kundi ja tunnen ihan samoin, kuin sinäkin. Naisten kanssa on useimmiten helpointa ystävystyä ja samaistua heidän tunteisiinsa. Miehen kanssa puolestaa haluaisin romanttisen ja seksuaalisen suhteen. Välillä itsestäni tuntuu, että olen hetero nainen miehen kehossa.