sia tekemään sitä ja tätä.
Tämä Rosan juttu sopii hyvin noihin ex-valtaajien " verovapaisiin rälsseihin"!
Elämä & Hyvinvointi
Pekka Töpöhännän ystävät opettavat, kuinka ihmisen vaientamiseen pitää suhtautua
Mielivallan lempikeino on kaksoisstrategia: teet niin tai näin, aina menee väärin päin ja lopputuloksena on syyllistäminen.
ELÄMÄ 7.11.2016 16:25
Rosa Meriläinen
KOLUMNI
Rosa Meriläinen
Kirjoittaja on tamperelainen vapaa kirjoittaja.
" HARVOIN sitä eteen tulee niin pläkkiselvää tilannetta, että samalla kun kouritaan tisseistä, komennetaan keittämään kahvia. Jos näin kävisi, voisi ohjekirjan mukaisesti sanoittaa, mitä tapahtuu: ”nyt sun kädet on mun tisseillä ja sä pyydät mua suorittamaan tehtävää, jonka voisit itsekin tehdä”, ja jatkaa päätelmään: ”Tämä ei ole oikein ja sun pitää lopettaa.”
Yleensä silloin kun tekisi mieli lopettaa kommunikointi ja vetäytyä sikiöasennossa peiton alle, tilanteet ovat olleet ilkeämpiä. Sellaista vaikeasti sormella osoitettavaa, johon on hankala yksin tarttua, jos kukaan ei komppaa.
NUORUUTENI ei sittenkään mennyt hukkaan kokoushuoneissa. Olen nähnyt niissä monta erilaista ja toimivaa temppua, joilla tehdään ihmiselle, esimerkiksi nuorelle ja uudelle ryhmän jäsenelle, epävarma olo: nuoren tutkijan puheenvuoro onkin tupakkatauon paikka, ja tämän puhuessa on ihan ok vain räplätä kännykkää.
Tiedon salaaminen on tietysti aivan klassinen kiusaamisen keino. Teinin annetaan ymmärtää, että jossakin on olemassa se Whatsapp-ryhmä, jossa kaikki muut ovat. Kollega tajuaa kesken kokouksen, että jossakin on jo jotain päätetty ja rinnan alla tykyttää – onko se oma moka, ettei nyt tiedä kaikkea.
JOS ihminen joutuu yksin, ilman yhteisön tukea, puuttumaan itseensä kohdistuvaan nimittelyyn, vähättelyyn tai pelotteluun, sitä voi joutua tilanteeseen, jossa syyllistetään uhriutumisesta ja kiistetään kokemus – ”nyt kyllä kuvittelet itse kaiken” – tai nauretaan päin naamaa. Olen nähnyt paljon naurua, jonka tarkoitus on vain kiusata. Ilmeisiin on vaikeampi puuttua kuin sanoihin.
Pelon ilmapiirin luominen on tietysti ihan oma taitonsa, jossa joskus pelkkä uhkaava läsnäolo eli kyttääminen riittää. Pelon ilmapiiriä on helppo luoda mielivallalla, johon on hyvä mahdollisuus esimerkiksi kehnosti vedetyissä yt-neuvotteluissa.
Mielivallan lempikeino on kaksoisstrategia: teet niin tai näin, aina menee väärin päin ja lopputuloksena on syyllistäminen. Kun siihen lisää tahallisen väärinymmärtämisen, on kasassa myös avioliiton rauniot.
LAPSENKASVATTAMISEEN panostavat tietävät, että jos ylipäänsä aikoo lasta uhkailla, pitää olla täsmällinen. Esimerkiksi voi sanoa, että jos et nyt istu rattaisiin, et saa jätskiä. Vaientamiskeino, jolla pieni ihminen lytätään jo lähtötelineisiin on sen sijaan uhkailla, että ”saat kyllä tuta” ja ”minä sitten näytän” ja ”saat sitten tuntea seuraukset”. Epämääräinen uhkailu aiheuttaa epämääräistä epävarmuutta, josta kumpuaa se perihäpeän ja sosiaalisen impotenssin kokemus, joka monen suomalaisen elämää varjostaa ja rajoittaa.
Luen parhaillaan lapselleni toista kertaa Pekka Töpöhäntä -kirjoja. Pekka joutuu toistuvasti joukolla kiusatuksi, eikä usein osaa tehdä muuta kuin kallella kypärin odottaa, että inhottava tilanne loppuisi. Onneksi löytyy aina Tuomiokirkontornin vanha Maija tai suloinen Arkadian Ulla, jotka pistävät pelin poikki ja kertovat, miksi tilanne on epäreilu ja että ilkiöiden pitää lopettaa. Otetaan heistä mallia.
KOLUMNIT
Haluatko seurata tätä aihetta?Seuraa
Aiheet
KOLUMNIT
ROSA MERILÄISEN KOLUMNIT
Tämä aihe on kiinnostava.
Et silleen
16:35
Hyvä Rosa! Kirjoituksesi on todella osuva pintaraapaisu siihen miten kanssaihmisiä voidaan kyykyttää, paikoin oikein huomaamattomastikin. Aiheessa olisi paljonkin penkomista!
...
Rosa, olet arvokas! Kiitos että tartut kerta toisensa jälkeen tärkeisiin ja vaiettuihin aiheisiin.
"
Tämä Rosan juttu sopii hyvin noihin ex-valtaajien " verovapaisiin rälsseihin"!
Elämä & Hyvinvointi
Pekka Töpöhännän ystävät opettavat, kuinka ihmisen vaientamiseen pitää suhtautua
Mielivallan lempikeino on kaksoisstrategia: teet niin tai näin, aina menee väärin päin ja lopputuloksena on syyllistäminen.
ELÄMÄ 7.11.2016 16:25
Rosa Meriläinen
KOLUMNI
Rosa Meriläinen
Kirjoittaja on tamperelainen vapaa kirjoittaja.
" HARVOIN sitä eteen tulee niin pläkkiselvää tilannetta, että samalla kun kouritaan tisseistä, komennetaan keittämään kahvia. Jos näin kävisi, voisi ohjekirjan mukaisesti sanoittaa, mitä tapahtuu: ”nyt sun kädet on mun tisseillä ja sä pyydät mua suorittamaan tehtävää, jonka voisit itsekin tehdä”, ja jatkaa päätelmään: ”Tämä ei ole oikein ja sun pitää lopettaa.”
Yleensä silloin kun tekisi mieli lopettaa kommunikointi ja vetäytyä sikiöasennossa peiton alle, tilanteet ovat olleet ilkeämpiä. Sellaista vaikeasti sormella osoitettavaa, johon on hankala yksin tarttua, jos kukaan ei komppaa.
NUORUUTENI ei sittenkään mennyt hukkaan kokoushuoneissa. Olen nähnyt niissä monta erilaista ja toimivaa temppua, joilla tehdään ihmiselle, esimerkiksi nuorelle ja uudelle ryhmän jäsenelle, epävarma olo: nuoren tutkijan puheenvuoro onkin tupakkatauon paikka, ja tämän puhuessa on ihan ok vain räplätä kännykkää.
Tiedon salaaminen on tietysti aivan klassinen kiusaamisen keino. Teinin annetaan ymmärtää, että jossakin on olemassa se Whatsapp-ryhmä, jossa kaikki muut ovat. Kollega tajuaa kesken kokouksen, että jossakin on jo jotain päätetty ja rinnan alla tykyttää – onko se oma moka, ettei nyt tiedä kaikkea.
JOS ihminen joutuu yksin, ilman yhteisön tukea, puuttumaan itseensä kohdistuvaan nimittelyyn, vähättelyyn tai pelotteluun, sitä voi joutua tilanteeseen, jossa syyllistetään uhriutumisesta ja kiistetään kokemus – ”nyt kyllä kuvittelet itse kaiken” – tai nauretaan päin naamaa. Olen nähnyt paljon naurua, jonka tarkoitus on vain kiusata. Ilmeisiin on vaikeampi puuttua kuin sanoihin.
Pelon ilmapiirin luominen on tietysti ihan oma taitonsa, jossa joskus pelkkä uhkaava läsnäolo eli kyttääminen riittää. Pelon ilmapiiriä on helppo luoda mielivallalla, johon on hyvä mahdollisuus esimerkiksi kehnosti vedetyissä yt-neuvotteluissa.
Mielivallan lempikeino on kaksoisstrategia: teet niin tai näin, aina menee väärin päin ja lopputuloksena on syyllistäminen. Kun siihen lisää tahallisen väärinymmärtämisen, on kasassa myös avioliiton rauniot.
LAPSENKASVATTAMISEEN panostavat tietävät, että jos ylipäänsä aikoo lasta uhkailla, pitää olla täsmällinen. Esimerkiksi voi sanoa, että jos et nyt istu rattaisiin, et saa jätskiä. Vaientamiskeino, jolla pieni ihminen lytätään jo lähtötelineisiin on sen sijaan uhkailla, että ”saat kyllä tuta” ja ”minä sitten näytän” ja ”saat sitten tuntea seuraukset”. Epämääräinen uhkailu aiheuttaa epämääräistä epävarmuutta, josta kumpuaa se perihäpeän ja sosiaalisen impotenssin kokemus, joka monen suomalaisen elämää varjostaa ja rajoittaa.
Luen parhaillaan lapselleni toista kertaa Pekka Töpöhäntä -kirjoja. Pekka joutuu toistuvasti joukolla kiusatuksi, eikä usein osaa tehdä muuta kuin kallella kypärin odottaa, että inhottava tilanne loppuisi. Onneksi löytyy aina Tuomiokirkontornin vanha Maija tai suloinen Arkadian Ulla, jotka pistävät pelin poikki ja kertovat, miksi tilanne on epäreilu ja että ilkiöiden pitää lopettaa. Otetaan heistä mallia.
KOLUMNIT
Haluatko seurata tätä aihetta?Seuraa
Aiheet
KOLUMNIT
ROSA MERILÄISEN KOLUMNIT
Tämä aihe on kiinnostava.
Et silleen
16:35
Hyvä Rosa! Kirjoituksesi on todella osuva pintaraapaisu siihen miten kanssaihmisiä voidaan kyykyttää, paikoin oikein huomaamattomastikin. Aiheessa olisi paljonkin penkomista!
...
Rosa, olet arvokas! Kiitos että tartut kerta toisensa jälkeen tärkeisiin ja vaiettuihin aiheisiin.
"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.