Onko analyytikoilla pallo hukassa?

On kyllä nurinkurista hommaa. Minäkin eilen vaalipäivänä kevensin osakepainoa kun arvelin, että Trump saattaa sittenkin voittaa. Vielä aamulla olin hyvin tyytyväinen, että kerrankin oikein, kun Brexitiin menin täydellä osakepainolla. Hymy hyytyi nopeasti.

Ei tässä ole mitäön järkeä, mutta on tämä yllättänyt kaikki muutkin. Ostoksille ei ole kiire, vaan jatkoin keventelyä tänään sillä ajatuksella, että euforia jää lyhyeksi. Lieneekö tämäkin virhe. Kaikkea en sentään myynyt.

Momentum-moodiin kai tässä pitäisi siirtyä, hypätä nousuihin matkaan ja heti pois kun nousu katkeaa, mutta tuntuu typerältä johonkin Outokumpuun enää hypätä.

En ymmärrä. Pitää ihmetellä tavallista suuremman käteispainon kanssa.

kohtalotoveri- kirjoitti:

On kyllä nurinkurista hommaa. Minäkin eilen vaalipäivänä kevensin osakepainoa kun arvelin, että Trump saattaa sittenkin voittaa. Vielä aamulla olin hyvin tyytyväinen, että kerrankin oikein, kun Brexitiin menin täydellä osakepainolla. Hymy hyytyi nopeasti.

Ei tässä ole mitäön järkeä, mutta on tämä yllättänyt kaikki muutkin. Ostoksille ei ole kiire, vaan jatkoin keventelyä tänään sillä ajatuksella, että euforia jää lyhyeksi. Lieneekö tämäkin virhe. Kaikkea en sentään myynyt.

Momentum-moodiin kai tässä pitäisi siirtyä, hypätä nousuihin matkaan ja heti pois kun nousu katkeaa, mutta tuntuu typerältä johonkin Outokumpuun enää hypätä.

En ymmärrä. Pitää ihmetellä tavallista suuremman käteispainon kanssa.

Lue lisää

Itse laitoin all-in tuossa iltasella ja ihme kyllä vähän ehdin vielä saada jenkkipörssistä plussaa, siis murto-osan siitä mitä olisi tullut koko päivästä.

Momentum toimii ilmeisesti parhaiten laajojen indeksien kanssa, yksittäisien osakkeiden kanssa vähän kyseenalaisempaa. Tänään en tosin momentumia hirveästi kytännyt, kun aavistelin, että tämä pressanvaali olisi käänne, jos vanhat merkit pitävät kutinsa, niin perseelleen meni tämäkin ja huomenna taas rommataan, kun Trump on nukkunut yönsä huonosti tai jotain muuta kauheaa tapahtunut.

kohtalotoveri- kirjoitti:

On kyllä nurinkurista hommaa. Minäkin eilen vaalipäivänä kevensin osakepainoa kun arvelin, että Trump saattaa sittenkin voittaa. Vielä aamulla olin hyvin tyytyväinen, että kerrankin oikein, kun Brexitiin menin täydellä osakepainolla. Hymy hyytyi nopeasti.

Ei tässä ole mitäön järkeä, mutta on tämä yllättänyt kaikki muutkin. Ostoksille ei ole kiire, vaan jatkoin keventelyä tänään sillä ajatuksella, että euforia jää lyhyeksi. Lieneekö tämäkin virhe. Kaikkea en sentään myynyt.

Momentum-moodiin kai tässä pitäisi siirtyä, hypätä nousuihin matkaan ja heti pois kun nousu katkeaa, mutta tuntuu typerältä johonkin Outokumpuun enää hypätä.

En ymmärrä. Pitää ihmetellä tavallista suuremman käteispainon kanssa.

Lue lisää

Outokummusta vielä, että sen kyydissä olin viime vuoden kesästä tämän vuoden kevääseen, turskaa tuli, mutta olin tyytyväinen, kun oli kuitenkin noussut pohjalta jo jonkun 50% eli oli jossain 3€:ssa (mutu). Olisi siinä momentumissa kannattanut pysyä, mutta kun oli sijoitusstrategia muuttumassa, enkä itse asiassa tyhmänä ollut momentumista vielä kuullutkaan / en uskonut siihen keväällä.

Eli takkiin onnistuin silläkin saamaan, mutta en sentään aivan pohjalta myynyt..

omakas kirjoitti:

Outokummusta vielä, että sen kyydissä olin viime vuoden kesästä tämän vuoden kevääseen, turskaa tuli, mutta olin tyytyväinen, kun oli kuitenkin noussut pohjalta jo jonkun 50% eli oli jossain 3€:ssa (mutu). Olisi siinä momentumissa kannattanut pysyä, mutta kun oli sijoitusstrategia muuttumassa, enkä itse asiassa tyhmänä ollut momentumista vielä kuullutkaan / en uskonut siihen keväällä.

Eli takkiin onnistuin silläkin saamaan, mutta en sentään aivan pohjalta myynyt..

Lue lisää

No niin, nyt on sitten momentum-mielessä ostettu SSAB A, SSAB B, Outokumpu ja Nokia sellaisilla panoksilla, joka on omassa budjetissani jo tuntuva. Lähtevät jo tänään myyntiin, jos eivät nouse iltaa kohti.

Sijoitus ei ole tyylini mukainen, mutta eipä pörssin käytöstäkään voi luonnehtia tavalliseksi. Jos tämä veto ei onnistu, myönnän nöyrästi, ettei osakesijoittaminen ainakaan tällaisina aikoina ole minun lajini, ja suunnilleen all-cash seuraavaan isompaan dippiin asti.

kohtalotoveri-- kirjoitti:

No niin, nyt on sitten momentum-mielessä ostettu SSAB A, SSAB B, Outokumpu ja Nokia sellaisilla panoksilla, joka on omassa budjetissani jo tuntuva. Lähtevät jo tänään myyntiin, jos eivät nouse iltaa kohti.

Sijoitus ei ole tyylini mukainen, mutta eipä pörssin käytöstäkään voi luonnehtia tavalliseksi. Jos tämä veto ei onnistu, myönnän nöyrästi, ettei osakesijoittaminen ainakaan tällaisina aikoina ole minun lajini, ja suunnilleen all-cash seuraavaan isompaan dippiin asti.

Lue lisää

Onnea matkaan. Mutta ihan yhden päivän perusteella en ehkä lähtisi tekemään ratkaisuja.
Stop-lossit on kyllä joissain tutkimuksissa nähty kannattaviksi, mutta yleensä puhutaan 5-25% tappioista ennen stoppia. Tosin päiväkauppiailla paljon pienemmät toleranssit ja voittoa jotkut heistäkin tekevät.

omakas kirjoitti:

Onnea matkaan. Mutta ihan yhden päivän perusteella en ehkä lähtisi tekemään ratkaisuja.
Stop-lossit on kyllä joissain tutkimuksissa nähty kannattaviksi, mutta yleensä puhutaan 5-25% tappioista ennen stoppia. Tosin päiväkauppiailla paljon pienemmät toleranssit ja voittoa jotkut heistäkin tekevät.

Lue lisää

Tästä tulikin lyhyt kokeilu :) Hermo petti jo iltapäivällä, kun SSAB:n nousu hyytyi ja käyrä kääntyi laskusuuntaan. Myin teräsyhtiöt, Nokian jätin. Olisin Outokummun pikku nousun ansiosta pärjännyt hieman ilman kaupankäyntikuluja, vaikka SSAB vähän ehtikin laskea, mutta kulujen kanssa siis miinukselle. Välittäjä kiittää ahkeraa asiakasta.

Pitää tuota all-cash -suunnitelmaa ottaa sen verran takaisin, etten ihan pelkässä käteisessä aio olla, koska on siellä ihan asiallista holdattavaakin pitkään salkkuun, aiemmin mainittu Nokia esimerkiksi. Mutta tavallista isommalla käteispainolla kyllä ja parempia ostosaumoja odotellen. On tämä hullunmyllyä.

Onpahan kerran elämässä tullut päivänsisäistä kauppaa kokeiltua. Toista kertaa ei tule, ellei sitten jotain dramaattisia uutisia juuri kun on ostanut/myynyt jotain osaketta, mutta silloinkin pitää tarkasti harkita. Tämän kokeilun taustalla oli tuohtumus omista vääristä sijoituspäätöksistä viime päivinä, mutta eiväthän virheet sillä korjaannut, että tekee uusia virheitä jatkoksi. Nöyrästi vaan niellä pettymyksensä ja jatkaa uusia pettymyksiä kohti, aiempaa ihan vähän viisaampana, ja etenkin paksunahkaisempana.

Itse en pelkän riskin takia hyppäisi kyydistä, sieltähän tullee n.50% tai vähän ylikin todennäköisyydellä nostetta kurssiin ja myynti aiheuttaa kuitenkin kuluja ja pitää rahan poissa keskimäärin tuottavalta markkinalta.
Sen sijaan yksi näkemys on, että kurssin liike ennen osavuosikatsausta ennakoi katsauksessa kerrottavaa, syynä ainakin sisäpiiritieto. Näin ollen kannattaisi myydä ennen katsausta laskussa olevansa ja pitää kiinni / ostaa nousevia.
Mitään akateemista tutkimusnäyttöä tästä viime mainitusta minulla ei ole, mutta esimerkiksi Aki Pyysing esitti tällaisen väitteen.

Kun mikään ei onnistu, käänteinen tyyli alkaa tuntua loogiselta: valitsen huonoimmat sijoituskohteet, ne mihin ei ainakaan kannata missään tapauksessa vahingossakaan sijoittaa - ja juuri niihin all-in. Kieltämättä tällainen ajatus on mielessä käynyt, niin absurdia pörssin käytös on ollut.

Tuskin sekään silti toimisi. Jos sijoittaisi käänteisesti, sillä kertaa pörssi sitten käyttäytyisikin rationaalisesti. Arvaahan tuon.

Sen mitä tästä Trump-yllätyksestä olen oppinut ovat ainakin nämä:
- Älä arvaile pörssin suuntaa. Vaikka pystyisit arvaamaan politiikan tai firman tuloskunnon suunnan (ei huolta, harvemmin pystyt), tällä ei ole välttämättä pörssiin sitä vaikutusta mitä voisi luulla. Vaikutus voi olla täysin päinvastainen, tai sitten juuri sitä mitä odottaisikin, tai jotain muuta. Pörssin suuntaa ei voi ennustaa.
- Pidä riittävä käteispaino hyvien ostosten varalta ja huolehdi tästä jatkuvasti, pitkällä tähtäimellä. Älä tee nopeita viime hetken myyntejä sumealta tuntuvan tapahtuman (esim. vaalit) edellä, koska se kuitenkin menee pieleen, ja käteisen tarpeessa myyty "surkimusfirma" on juuri se, joka raketoi pitkän kyntämisen jälkeen.
- Luota omiin arvioihin yrityksiä koskien, mutta älä siis arvaile kurssikehitystä. Jos yritys on toimialansa sisällä kilpailukykyinen, eikä toimiala ole häviämässä, yrityksen kanssa ei ole hätää. Kunhan katsoo, ettei ostaessa maksa liikaa, eikä myy paniikissa tai pitkään kyntämiseen turhautuneena. Kurssi tulee aikanaan perässä, mutta tämä voi vaatia lähes yli-inhimillistä kärsivällisyyttä.
- Suosi osingonmaksajia, juurikin yllättävän voimakkaan ja pitkäkestoisen, mutta epäreilun kurssimatalapaineen varalta. Kurssin korjaamista todelliseen arvoon odotellessa saa edes balsamia haavoille kerran keväässä.

kohtalotoveri-- kirjoitti:

Kun mikään ei onnistu, käänteinen tyyli alkaa tuntua loogiselta: valitsen huonoimmat sijoituskohteet, ne mihin ei ainakaan kannata missään tapauksessa vahingossakaan sijoittaa - ja juuri niihin all-in. Kieltämättä tällainen ajatus on mielessä käynyt, niin absurdia pörssin käytös on ollut.

Tuskin sekään silti toimisi. Jos sijoittaisi käänteisesti, sillä kertaa pörssi sitten käyttäytyisikin rationaalisesti. Arvaahan tuon.

Sen mitä tästä Trump-yllätyksestä olen oppinut ovat ainakin nämä:
- Älä arvaile pörssin suuntaa. Vaikka pystyisit arvaamaan politiikan tai firman tuloskunnon suunnan (ei huolta, harvemmin pystyt), tällä ei ole välttämättä pörssiin sitä vaikutusta mitä voisi luulla. Vaikutus voi olla täysin päinvastainen, tai sitten juuri sitä mitä odottaisikin, tai jotain muuta. Pörssin suuntaa ei voi ennustaa.
- Pidä riittävä käteispaino hyvien ostosten varalta ja huolehdi tästä jatkuvasti, pitkällä tähtäimellä. Älä tee nopeita viime hetken myyntejä sumealta tuntuvan tapahtuman (esim. vaalit) edellä, koska se kuitenkin menee pieleen, ja käteisen tarpeessa myyty "surkimusfirma" on juuri se, joka raketoi pitkän kyntämisen jälkeen.
- Luota omiin arvioihin yrityksiä koskien, mutta älä siis arvaile kurssikehitystä. Jos yritys on toimialansa sisällä kilpailukykyinen, eikä toimiala ole häviämässä, yrityksen kanssa ei ole hätää. Kunhan katsoo, ettei ostaessa maksa liikaa, eikä myy paniikissa tai pitkään kyntämiseen turhautuneena. Kurssi tulee aikanaan perässä, mutta tämä voi vaatia lähes yli-inhimillistä kärsivällisyyttä.
- Suosi osingonmaksajia, juurikin yllättävän voimakkaan ja pitkäkestoisen, mutta epäreilun kurssimatalapaineen varalta. Kurssin korjaamista todelliseen arvoon odotellessa saa edes balsamia haavoille kerran keväässä.

Lue lisää

"- Luota omiin arvioihin yrityksiä koskien, mutta älä siis arvaile kurssikehitystä. Jos yritys on toimialansa sisällä kilpailukykyinen, eikä toimiala ole häviämässä, yrityksen kanssa ei ole hätää. Kunhan katsoo, ettei ostaessa maksa liikaa, eikä myy paniikissa tai pitkään kyntämiseen turhautuneena. Kurssi tulee aikanaan perässä, mutta tämä voi vaatia lähes yli-inhimillistä kärsivällisyyttä."

Tuo fundamenttisijoittaminen on itsellä vielä ollut aika vähissä, siis että ihan perusteellisesti kävisin yrityksen ja toimialan läpi. En ole tähän lähtenyt kahdesta syystä, joista toinen juontuu toisesta:
- Täydellisien markkinoiden hypoteesi eli ei pitäisi olla mahdollista saada ylituottoja julkisesti saatavissa olevalla tiedolla, eikä pörssiyhtiöihin pitäisi muutakaan tietoa liittyä.
- Laiskuus. Varsinkin koska edellisen kohdan takia ei pitäisi olla mitään takeita strategian toimivuudesta, niin en ole jaksanut nähdä vaivaakaan.
- Hajauttaminen. Olen alkanut harrastaa lähinnä etf:iä, jolloin pahimpien romahdusten ei pitäisi olla niin suuria kuin harvemmista osakkeista koostuvissa salkuissa.

Mutta kai tuotakin täytyy vielä yrittää. Kyllähän siinä toiset ovat onnistuneet.

"- Suosi osingonmaksajia, juurikin yllättävän voimakkaan ja pitkäkestoisen, mutta epäreilun kurssimatalapaineen varalta. Kurssin korjaamista todelliseen arvoon odotellessa saa edes balsamia haavoille kerran keväässä."

En minä niistä osingoista, mutta on jonkun verran näyttöä, että osingonmaksajat tuottavat kokonaisuutena paremmin kuin muut ja ehkä jopa pienemmällä volatiliteetilla. Osingot itsessään tosin taitavat olla verotuksen ja kulujen takia epäedullisia verrattuna kurssinousuun.

omakas kirjoitti:

"- Luota omiin arvioihin yrityksiä koskien, mutta älä siis arvaile kurssikehitystä. Jos yritys on toimialansa sisällä kilpailukykyinen, eikä toimiala ole häviämässä, yrityksen kanssa ei ole hätää. Kunhan katsoo, ettei ostaessa maksa liikaa, eikä myy paniikissa tai pitkään kyntämiseen turhautuneena. Kurssi tulee aikanaan perässä, mutta tämä voi vaatia lähes yli-inhimillistä kärsivällisyyttä."

Tuo fundamenttisijoittaminen on itsellä vielä ollut aika vähissä, siis että ihan perusteellisesti kävisin yrityksen ja toimialan läpi. En ole tähän lähtenyt kahdesta syystä, joista toinen juontuu toisesta:
- Täydellisien markkinoiden hypoteesi eli ei pitäisi olla mahdollista saada ylituottoja julkisesti saatavissa olevalla tiedolla, eikä pörssiyhtiöihin pitäisi muutakaan tietoa liittyä.
- Laiskuus. Varsinkin koska edellisen kohdan takia ei pitäisi olla mitään takeita strategian toimivuudesta, niin en ole jaksanut nähdä vaivaakaan.
- Hajauttaminen. Olen alkanut harrastaa lähinnä etf:iä, jolloin pahimpien romahdusten ei pitäisi olla niin suuria kuin harvemmista osakkeista koostuvissa salkuissa.

Mutta kai tuotakin täytyy vielä yrittää. Kyllähän siinä toiset ovat onnistuneet.

"- Suosi osingonmaksajia, juurikin yllättävän voimakkaan ja pitkäkestoisen, mutta epäreilun kurssimatalapaineen varalta. Kurssin korjaamista todelliseen arvoon odotellessa saa edes balsamia haavoille kerran keväässä."

En minä niistä osingoista, mutta on jonkun verran näyttöä, että osingonmaksajat tuottavat kokonaisuutena paremmin kuin muut ja ehkä jopa pienemmällä volatiliteetilla. Osingot itsessään tosin taitavat olla verotuksen ja kulujen takia epäedullisia verrattuna kurssinousuun.

Lue lisää

Jos joku vielä Trump-shown jälkeen uskoo täydellisiin markkinoihin, missä lienee viettänyt viime päivät :)

Toisaalta ei markkinoiden osaamista pidä vähätelläkään, paljonhan siellä on tietoa, kokemusta ja ammattilaisia. Kurssin polkemiselle on aina _jokin_ syy, eivät rahastonhoitajat sitä tyhmyyttään tai huvikseen tee, mutta syy voi olla joskus rahaston sisäinenkin (pakkomyynti, strateginen painopisteen muutos tms.) eikä aina tarkoita sitä, että kysenen firma olisi kaikille muillekin huono sijoitus, etenkään pidemmällä aikavälillä. Etenkin pienessä pörssissä yksittäinen iso rahasto voi heilauttaa firman kurssia huomattavastikin ja parhaassa tapauksessa robottikauppa kärjistää muutosta vielä entisestään.

ETF:t ovat käyneet itsellänikin mielessä, myös veroedun takia. Toisaalta siinä ollaan sitten koko indeksissä mukana, tai mihin ETF keskittyykin. ETF:t ja osakkeet eivät toki ole joko-tai, vaan molempia voi olla. Itse en ETF:iä kuitenkaan tällä yleisindeksin tasolla osta, vaan nyt on mielestäni osakepoimijan markkinat.

Osinko on vähän kaksipiippuinen juttu, verotuksellisesti ei kovin edullinen, eikä firmaa muutenkaan pidä liian kuiviin lypsää. Toisaalta firmalla voi luontevastikin olla se tilanne, ettei kasvaa erityisemmin tarvitse eikä ole järkevää laajentua esim. uusille maantieteellisille alueille, joten miksipä ei osinkoja silloin maksaisi, jos tulosta tulee. Lisäksi kestävä osinko luo ainakin jonkinlaisen pohjan myös kurssitasolle ja ennen kaikkea jo tieto osingosta lämmittää mieltä, jos kurssi on kovasti pakkasella.

kohtalotoveri-- kirjoitti:

Jos joku vielä Trump-shown jälkeen uskoo täydellisiin markkinoihin, missä lienee viettänyt viime päivät :)

Toisaalta ei markkinoiden osaamista pidä vähätelläkään, paljonhan siellä on tietoa, kokemusta ja ammattilaisia. Kurssin polkemiselle on aina _jokin_ syy, eivät rahastonhoitajat sitä tyhmyyttään tai huvikseen tee, mutta syy voi olla joskus rahaston sisäinenkin (pakkomyynti, strateginen painopisteen muutos tms.) eikä aina tarkoita sitä, että kysenen firma olisi kaikille muillekin huono sijoitus, etenkään pidemmällä aikavälillä. Etenkin pienessä pörssissä yksittäinen iso rahasto voi heilauttaa firman kurssia huomattavastikin ja parhaassa tapauksessa robottikauppa kärjistää muutosta vielä entisestään.

ETF:t ovat käyneet itsellänikin mielessä, myös veroedun takia. Toisaalta siinä ollaan sitten koko indeksissä mukana, tai mihin ETF keskittyykin. ETF:t ja osakkeet eivät toki ole joko-tai, vaan molempia voi olla. Itse en ETF:iä kuitenkaan tällä yleisindeksin tasolla osta, vaan nyt on mielestäni osakepoimijan markkinat.

Osinko on vähän kaksipiippuinen juttu, verotuksellisesti ei kovin edullinen, eikä firmaa muutenkaan pidä liian kuiviin lypsää. Toisaalta firmalla voi luontevastikin olla se tilanne, ettei kasvaa erityisemmin tarvitse eikä ole järkevää laajentua esim. uusille maantieteellisille alueille, joten miksipä ei osinkoja silloin maksaisi, jos tulosta tulee. Lisäksi kestävä osinko luo ainakin jonkinlaisen pohjan myös kurssitasolle ja ennen kaikkea jo tieto osingosta lämmittää mieltä, jos kurssi on kovasti pakkasella.

Lue lisää

Niin, osinkojen periaatteessa pitäisi olla koko sijoittamisen ydinasian, mutta verotus ja kaupankäyntikulut muuttavat yhtälöä niin, että mieluummin antaisin yrityksen ostaa omia osakkeitaan. Mieluummin kuitenkin vaikka maksaa osinkoja kuin hautoo rahaa holveissaan tyhjänpanttina tai kasvattaa tuottamattomia rönsyjä organisaatioonsa.

Varsinkin jälkeenpäin on aina selvää, etteivät markkinat olleet siinä tai tuossa tehokkaat, mutta etukäteen sen tietäminen, että missä milloinkin markkinat erehtyvät on vaikeaa, ja vaikka osuisikin oikeaan, kuten nyt Trumpissa, niin joku takapotku sieltä vittuillessaan vielä tulee kuitenkin ja vie voitot.

omakas kirjoitti:

Niin, osinkojen periaatteessa pitäisi olla koko sijoittamisen ydinasian, mutta verotus ja kaupankäyntikulut muuttavat yhtälöä niin, että mieluummin antaisin yrityksen ostaa omia osakkeitaan. Mieluummin kuitenkin vaikka maksaa osinkoja kuin hautoo rahaa holveissaan tyhjänpanttina tai kasvattaa tuottamattomia rönsyjä organisaatioonsa.

Varsinkin jälkeenpäin on aina selvää, etteivät markkinat olleet siinä tai tuossa tehokkaat, mutta etukäteen sen tietäminen, että missä milloinkin markkinat erehtyvät on vaikeaa, ja vaikka osuisikin oikeaan, kuten nyt Trumpissa, niin joku takapotku sieltä vittuillessaan vielä tulee kuitenkin ja vie voitot.

Lue lisää

Osingossa ei mielestäni ole muuta vikaa kuin verotus. Osinko, nimenomaan kestävä ja mielellään kasvavakin, muodostaa kurssille helposti hahmotettavan ankkuritason, jonka alapuolelle kurssi ei hevin laske ainakaan pitkäksi aikaa. Vakavassa markkinahäiriössä voi tietysti tapahtua jonkin aikaa mitä vain, kun sijoittajat ja robotit tulevat hulluksi. Omien osto on sekin voitonjakoa ja tukee kurssia, mutta ei yhtä suoraan. Verojen kanssakin otan mieluummin voitot osinkona ulos, mutta tämä on varmaankin makuasia.

Markkinoilla oikeassa olemisessa kyse on myös aikavälistä. Markkinat kärsimättöminä usein hylkivät sellaisia firmoja, joiden lähiaikojen näkymät ovat haasteelliset, vaikka yhtiö olisi perustaltaan terve ja toimiala sellainen, jolla tulevaisuudessakin voinee pärjätä. Hyvät ja huonot asiat kärjistyvät talousuutisissa. Klik, klik, klik => € € €. Apinaa koijataan.

kohtalotoveri-- kirjoitti:

Osingossa ei mielestäni ole muuta vikaa kuin verotus. Osinko, nimenomaan kestävä ja mielellään kasvavakin, muodostaa kurssille helposti hahmotettavan ankkuritason, jonka alapuolelle kurssi ei hevin laske ainakaan pitkäksi aikaa. Vakavassa markkinahäiriössä voi tietysti tapahtua jonkin aikaa mitä vain, kun sijoittajat ja robotit tulevat hulluksi. Omien osto on sekin voitonjakoa ja tukee kurssia, mutta ei yhtä suoraan. Verojen kanssakin otan mieluummin voitot osinkona ulos, mutta tämä on varmaankin makuasia.

Markkinoilla oikeassa olemisessa kyse on myös aikavälistä. Markkinat kärsimättöminä usein hylkivät sellaisia firmoja, joiden lähiaikojen näkymät ovat haasteelliset, vaikka yhtiö olisi perustaltaan terve ja toimiala sellainen, jolla tulevaisuudessakin voinee pärjätä. Hyvät ja huonot asiat kärjistyvät talousuutisissa. Klik, klik, klik => € € €. Apinaa koijataan.

Lue lisää

En olisi aivan varma tuosta hylkimisestä. Siis kiistattahan sitä aina välillä tapahtuu, mutta että voisiko siitä ottaa ohjenuoraa tulevaisuuden varalle? Tuntuu aika usein käyvän päinvastoinkin, että se hyljitty jatkaa alamäkeään, kuten nyt vaikka Talvivaara. Tässä tietty voi vedota siihen, ettei Talvivaaran perusta ollutkaan terve, mutta tuskin sieltä hyljeksityistä sellaisia firmoja löytyy, joilla kaikki kunnossa, muutenhan niiden arvot nousisivat heti, jos markkinat edes puolitehokkaat.
Momentum perustuu juuri siihen, että hyljeksittyihin ei kosketa, ei ainakaan ennen kuin niiden kurssi on alkanut nousemaan. Momentum on yleensä toiminut. Toisaalta taas arvosijoittaminen perustuu matalasti arvostettujen yritysten ostamiseen eli usein juuri hyljeksittyjen, ja sekin on useimpina ajanjaksoina toiminut. Kontraaminen taas perustuu viime aikoina eniten laskeneiden ostamiseen ja senkin ovat jotkut saaneet tuottamaan, mutta se taitaa vaatia sen odottamista, että romahdus on jo loppunut, ettei suoraan putoavaan puukkoon tartu. Jossain tutkimuksessa esitettiin, että kannattaa ostaa eniten pudonneita puolisen vuotta romahduksen loputtua, silloin ne useimmiten aloittavat nousunsa takaisin.

omakas kirjoitti:

En olisi aivan varma tuosta hylkimisestä. Siis kiistattahan sitä aina välillä tapahtuu, mutta että voisiko siitä ottaa ohjenuoraa tulevaisuuden varalle? Tuntuu aika usein käyvän päinvastoinkin, että se hyljitty jatkaa alamäkeään, kuten nyt vaikka Talvivaara. Tässä tietty voi vedota siihen, ettei Talvivaaran perusta ollutkaan terve, mutta tuskin sieltä hyljeksityistä sellaisia firmoja löytyy, joilla kaikki kunnossa, muutenhan niiden arvot nousisivat heti, jos markkinat edes puolitehokkaat.
Momentum perustuu juuri siihen, että hyljeksittyihin ei kosketa, ei ainakaan ennen kuin niiden kurssi on alkanut nousemaan. Momentum on yleensä toiminut. Toisaalta taas arvosijoittaminen perustuu matalasti arvostettujen yritysten ostamiseen eli usein juuri hyljeksittyjen, ja sekin on useimpina ajanjaksoina toiminut. Kontraaminen taas perustuu viime aikoina eniten laskeneiden ostamiseen ja senkin ovat jotkut saaneet tuottamaan, mutta se taitaa vaatia sen odottamista, että romahdus on jo loppunut, ettei suoraan putoavaan puukkoon tartu. Jossain tutkimuksessa esitettiin, että kannattaa ostaa eniten pudonneita puolisen vuotta romahduksen loputtua, silloin ne useimmiten aloittavat nousunsa takaisin.

Lue lisää

Putoavaan puukkoon ei periaatteessa kannata tarttua. Käytännössä homman tekee vaikeaksi se, että vasta jälkeenpäin näkee, missä käänne tapahtui jos tapahtui ollenkaan. Laskutrendissä pitkään ollut osake voi tehdä valenousun eli nousta pidemmänkin aikaa ja painua sitten taas entistäkin alemmas. Mitään pomminvarmaa keinoa ajoittamiseen ei ole, ei edes "käänteen" odottaminen. Tuloskäännekään ei välttämättä auta, koska markkinat voivat pettyä ja hinnoitella kurssin laskuun silti. Toisaalta ajoituksen ei tarvitse osua nappiin, jos se osuu edes kohtalaisesti. Sekin voi olla kannattavaa sijoittamista.

Puhdas kontraaminen eli eniten laskeneiden ostaminen kuuluu samaan sarjaan kuin nousevan momentumin mukaan hyppääminen, eli peruste kaupankäynnille tulee kurssimuutoksesta eikä niinkään firman bisneksen ja hinnan suhteesta. Kontraaminen ja positiiviseen momentumiin sijoittaminen voivat käytännössä toimia, mutta ovat enemmän pelaamista kuin sijoittamista. Pelaaminen ei ole sinänsä väärin, mutta ainakin itse miellän sijoittamisen niin, että tutkitaan firmaa ja ymmärretään toimialaa ja taloutta laajemminkin, pyritään määrittämään firman "todellinen" arvo suhteessa markkina-arvoon, ja sen mukaisesti sitten toimitaan: ostetaan, myydään, pidetään tai pysytään ulkona. Valitettavasti olen viime aikoina enemmän pelannut kuin sijoittanut. On vain niin pirun turhauttavaa, kun omasta mielestä hyvin tutkittu ja perusteltu sijoituspäätös ei realisoidu kurssinousuksi sitten millään, vaan kyntää pohjamutia kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen, mutta vierestä viedään ja jokin toinen firma (jossa tietenkään ei ole itse mukana) nousee omasta mielestä paljon heppoisemmin perustein. No, markkinat ovat oikeassa. Tai ainakaan markkinoiden päätöksestä ei voi valittaa minnekään.

Talvivaara on oma tarinansa, jossa on paljon huonoa tuuriakin mukana. Velka on vaarallista - velkaantunut kasvuvaiheessa oleva yhtiö ei kestä juurikaan virheitä tai vastoinkäymisiä. Varakas vanha yhtiö taas kestää jonkin aikaa töppäilyä ja huonoja suhdanteita ja yllättäviäkin vastoinkäymisiä, vaikka rajansa silläkin tietysti on. Tämän hetken vähän suotta hyljeksittyjä, pitkän tähtäimen potentiaalia mielestäni omaavia firmoja ovat esim. verkkopuolen huonossa suhdanteessa tarpova Nokia ja idänsotkujaan selvittelevä Telia. Nordean vaikeuksiakin Euroopan pankkisektorin ongelmien ja matalan korkotason keskellä on ehkä liioiteltu, tosin kurssikin on korjannut viime aikoina ja alkaa olla jo lähellä firman "oikeaa" arvoa mielestäni, ehkä parinkymmen prosentin nousupotentiaalin vielä omaten. Vaikea tietysti sanoa ja hyvin varovainen pitää kaikenlaisten arvioiden kanssa olla.

kohtalotoveri-- kirjoitti:

Putoavaan puukkoon ei periaatteessa kannata tarttua. Käytännössä homman tekee vaikeaksi se, että vasta jälkeenpäin näkee, missä käänne tapahtui jos tapahtui ollenkaan. Laskutrendissä pitkään ollut osake voi tehdä valenousun eli nousta pidemmänkin aikaa ja painua sitten taas entistäkin alemmas. Mitään pomminvarmaa keinoa ajoittamiseen ei ole, ei edes "käänteen" odottaminen. Tuloskäännekään ei välttämättä auta, koska markkinat voivat pettyä ja hinnoitella kurssin laskuun silti. Toisaalta ajoituksen ei tarvitse osua nappiin, jos se osuu edes kohtalaisesti. Sekin voi olla kannattavaa sijoittamista.

Puhdas kontraaminen eli eniten laskeneiden ostaminen kuuluu samaan sarjaan kuin nousevan momentumin mukaan hyppääminen, eli peruste kaupankäynnille tulee kurssimuutoksesta eikä niinkään firman bisneksen ja hinnan suhteesta. Kontraaminen ja positiiviseen momentumiin sijoittaminen voivat käytännössä toimia, mutta ovat enemmän pelaamista kuin sijoittamista. Pelaaminen ei ole sinänsä väärin, mutta ainakin itse miellän sijoittamisen niin, että tutkitaan firmaa ja ymmärretään toimialaa ja taloutta laajemminkin, pyritään määrittämään firman "todellinen" arvo suhteessa markkina-arvoon, ja sen mukaisesti sitten toimitaan: ostetaan, myydään, pidetään tai pysytään ulkona. Valitettavasti olen viime aikoina enemmän pelannut kuin sijoittanut. On vain niin pirun turhauttavaa, kun omasta mielestä hyvin tutkittu ja perusteltu sijoituspäätös ei realisoidu kurssinousuksi sitten millään, vaan kyntää pohjamutia kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen, mutta vierestä viedään ja jokin toinen firma (jossa tietenkään ei ole itse mukana) nousee omasta mielestä paljon heppoisemmin perustein. No, markkinat ovat oikeassa. Tai ainakaan markkinoiden päätöksestä ei voi valittaa minnekään.

Talvivaara on oma tarinansa, jossa on paljon huonoa tuuriakin mukana. Velka on vaarallista - velkaantunut kasvuvaiheessa oleva yhtiö ei kestä juurikaan virheitä tai vastoinkäymisiä. Varakas vanha yhtiö taas kestää jonkin aikaa töppäilyä ja huonoja suhdanteita ja yllättäviäkin vastoinkäymisiä, vaikka rajansa silläkin tietysti on. Tämän hetken vähän suotta hyljeksittyjä, pitkän tähtäimen potentiaalia mielestäni omaavia firmoja ovat esim. verkkopuolen huonossa suhdanteessa tarpova Nokia ja idänsotkujaan selvittelevä Telia. Nordean vaikeuksiakin Euroopan pankkisektorin ongelmien ja matalan korkotason keskellä on ehkä liioiteltu, tosin kurssikin on korjannut viime aikoina ja alkaa olla jo lähellä firman "oikeaa" arvoa mielestäni, ehkä parinkymmen prosentin nousupotentiaalin vielä omaten. Vaikea tietysti sanoa ja hyvin varovainen pitää kaikenlaisten arvioiden kanssa olla.

Lue lisää

Täydellisesti käänteisiin ei tosiaan ole mitään muuta keinoa osua kuin toimimalla tasan päinvastoin kuin mitä minä teen. No ei sekään 100%:sti osu, mutta ehkä jopa 50%.
Kyse on siis todennäköisyyksistä, jos tietyllä tavalla kontraaminen toimii useammin kuin ei toimi ja tuottaa paremmin kuin osta-ja-unohda, niin silloin kyseessä on toimiva strategia.
Putoavaankin puukkoon voi tosiaan osua juuri oikeassa kohdassa, mutta tutkimusten mukaan vaikuttaisi siltä, että se onnistuu niin harvoin, että ei kannata yrittää. Tai ainakaan taviksen ei kannata, jos omaat jotain erityisnäkemystä kyseisestä firmasta ja uskot analyysiisi, niin siitä vaan.

Määritelmäsi mukainen sijoittaminenhan se periaatteessa olisi sitä palkitsevinta, jos vaivalle saisi palkan, mutta kuten mainitsitkin, ei sitä välttämättä saa. Oma tulkintani tehokkaiden markkinoiden hypoteesin ja yritysten tutkimisen välillä on sellainen, että kannattaa luottaa omaan näkemykseen siltä osin kuin se eroaa markkinoiden yleisestä näkemyksestä. Jos vain oppikirjamaisesti metsästät niitä samoja tunnuslukuja kuin kaikki muutkin kirjansa lukeneet, niin on vaikea voittaa markkinoita. Mutta jos uskot itse löytäneesi jonkun menestystekijän, jota markkinat eivät arvosta yhtä kovaa kuin sinä, niin saatat saada tuottoja ja vieläpä suhteellisen vähällä vaivalla, sillä tällaisen yksittäisen menestystekijän seulominen ei ole niin työlästä kuin yrityksen kaikkien tunnuslukujen ja toimialan tilanteen selvittäminen. Esimerkiksi itse uskoisin hyvän henkilöstöjohtamisen sekä aidosti älykkään johdon tuovan tuottoja, no uskovathan markkinatkin näihin, mutta eivät ehkä ihan niin vahvasti kuin minä. Joten jos löydän toimitusjohtajan, joka tunnetaan sekä hyvästä henkilöstöjohtamisesta, että älykkyydestään, niin voisin sijoittaa. En kyllä toistaiseksi ole tällä perusteella sijoittanut. Eikä tälle siis kummoisia akateemisia perusteita, vaan omaa pohdintaani.

Nordeastakin hyppäsin eroon viime viikon Trump-paniikissa, melkein viikon pohjalukuihin meni luulavasti. Ja tänään vasta opin, että korkojen noustessa odotetaan pankkien parantavan. Ai niin, nytpä muistinkin: törmäsinhän minä tähän väitteeseen aiemminkin, minkä jälkeen tutkin korko- ja kurssihistorioita, enkä oikeastaan löytänyt perusteita väitteelle. Nyt kuitenkin Trumpin voitettua pankit ovat voittaneet eniten ja korot ovat nousussa. Tänään ostin sitten financials-etf:ää, se tuli muuten utilities etf:n tilalle, mitä olin ostanut, kun Trumpin infrahankkeiden piti muka nostaa noiden kursseja, mutta koronnousut saivatkin utilitiesin laskemaan huimasti.
Nordealla on mielestäni ihanteellinen momentum meneillään ja jos nyt tällä kertaa sitten koronnousu sataisi pankkien laariin, niin Nordeasta kannattanee pitää kiinni. Itse tuskin ostan takaisin, kun tarkoitus on pitää sijoitukset poissa Suomesta hajautuksenkin takia.