Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Viimeinen näky

    Kun alat lähestyä viimeistä pysäkkiä
    Tiedät että juna ei enää aja ohitsesi
    Näet oman loppusi saapuvan
    Hiljalleen se jarruttaa kohti asemaa

    Alat miettiä elämääsi
    Herkistellä menneitä kuin vanhus
    Kaikki uusi unohtuu
    ja katse kääntyy sisään

    Tajuat kuinka ajoit kaikki läheisesi pois
    Kaikki virheesi, rumat sanasi
    rikotut lupaukset, hukatut tilaisuudet
    Jopa ensirakkautesi, kaikki vanhat haavat aukeavat

    Kadut tekojasi, mutta hiljaa itseksesi
    Et pyytele anteeksi tai ano armoa
    Ei tämä muille kuulu,
    tämä on minun asiani

    Luulet muistavasi kaiken kokemasi
    Subjektiivisuus on kirous
    Mutta olet ylpeä, et anna periksi
    Ylpeys on kirous

    Lopulta
    Lukitset oven, vedät verhot ikkunaan
    Istut aloillasi, haulikko kädessäsi
    Ei kirjettä, ei mitään
    5206
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 5

    Vanhimmat

    Luin runosi.Mikä sai Sinut kirjoittamaan sen?
    Puhutko itsestäsi??
    Toivoisin näkeväsi nyt juuri silmäsi ja niiden kautta pienen palan sydäntäsi.

    Äänestä

    • päätti lähteä oman käden kautta. Tottakai sitä on miettinyt että miksi. Tämä oli sellaista ajatusten koontaa ja pohdintaa, tietenkin kärjistäen hieman.

      Äänestä

    Otan osa suruusi.Läheisen poismeno on aina kipeää, mutta omasta tahdosta tehty lähtö tekee surusta eri tavalla kipeän.Siinä syntyy paljon "miksi"- kysymyksiä, joihin ei ehkä
    koskaan saa vastusta.
    Voimia Sinulle.

    Kiitos, kun vastasit ensimmäiseen viestiini!

    Äänestä

    Ps. Runosi kosketti minua todella syvästi.

    Äänestä

    • ..kehuista. Toivon että runo kosketti osumatta liian lähelle omaa elämääsi. Runo on aina onnistunut jos se herättää tunteita, olkoonkin tässä tapauksessa ilkeitä.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    viimeinen kirjoitti:

    Kun alat lähestyä viimeistä pysäkkiä
    Tiedät että juna ei enää aja ohitsesi
    Näet oman loppusi saapuvan
    Hiljalleen se jarruttaa kohti asemaa

    Alat miettiä elämääsi
    Herkistellä menneitä kuin vanhus
    Kaikki uusi unohtuu
    ja katse kääntyy sisään

    Tajuat kuinka ajoit kaikki läheisesi pois
    Kaikki virheesi, rumat sanasi
    rikotut lupaukset, hukatut tilaisuudet
    Jopa ensirakkautesi, kaikki vanhat haavat aukeavat

    Kadut tekojasi, mutta hiljaa itseksesi
    Et pyytele anteeksi tai ano armoa
    Ei tämä muille kuulu,
    tämä on minun asiani

    Luulet muistavasi kaiken kokemasi
    Subjektiivisuus on kirous
    Mutta olet ylpeä, et anna periksi
    Ylpeys on kirous

    Lopulta
    Lukitset oven, vedät verhot ikkunaan
    Istut aloillasi, haulikko kädessäsi
    Ei kirjettä, ei mitään

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu