Asumisoikeuden evääminen testamentilla

"Leski saa aina käyttöoikeuden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. A:n lapset voivat vaatia pesänjakoa, mutta se ei johda B:n poismuuttoon"

Kiitos! Jatkuu: B haluaa jatkaa asumista kodissaan A:n kuoltua. A:n lapset vaativat pesänjakoa. Joutuuko B maksamaan A:n lapsille elinaikanaan vaiko meneekö koti ja irtaimisto jakoon vasta B:nkin kuoltua? Tällöin A:n nimissä ollut talo menee A:n lapsille ja B:n omaisuus B:n perillisille (ei lapsia niin suvulle)??

Asukki kirjoitti:

"Leski saa aina käyttöoikeuden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. A:n lapset voivat vaatia pesänjakoa, mutta se ei johda B:n poismuuttoon"

Kiitos! Jatkuu: B haluaa jatkaa asumista kodissaan A:n kuoltua. A:n lapset vaativat pesänjakoa. Joutuuko B maksamaan A:n lapsille elinaikanaan vaiko meneekö koti ja irtaimisto jakoon vasta B:nkin kuoltua? Tällöin A:n nimissä ollut talo menee A:n lapsille ja B:n omaisuus B:n perillisille (ei lapsia niin suvulle)??

B ei joudu maksamaan A:n lapsille. Koti ja irtaimisto menee jakoon milloin halutaan, mutta B saa käyttää kotia, joten A:n lapset eivät omaisuuttaan realisoida.

A:n nimissä ollut talo menee A:n lapsille vain, jos puolisoilla on ollut avioehto. Ellei avioehtoa ollut niin talo pistetään puoliksi riippumatta siitä, että se on A:n nimissä.

Jurristi kirjoitti:

B ei joudu maksamaan A:n lapsille. Koti ja irtaimisto menee jakoon milloin halutaan, mutta B saa käyttää kotia, joten A:n lapset eivät omaisuuttaan realisoida.

A:n nimissä ollut talo menee A:n lapsille vain, jos puolisoilla on ollut avioehto. Ellei avioehtoa ollut niin talo pistetään puoliksi riippumatta siitä, että se on A:n nimissä.

"A:n nimissä ollut talo menee A:n lapsille vain, jos puolisoilla on ollut avioehto. Ellei avioehtoa ollut niin talo pistetään puoliksi riippumatta siitä, että se on A:n nimissä."

Jos avioehto on aikanaan tehty, kumoaako se B:ltä asumisoikeuden? Entä avioehdon jälkeen hankittu yhteinen omaisuus ja sen jako A:n perillisten kanssa? 50/50?

Asukki kirjoitti:

"A:n nimissä ollut talo menee A:n lapsille vain, jos puolisoilla on ollut avioehto. Ellei avioehtoa ollut niin talo pistetään puoliksi riippumatta siitä, että se on A:n nimissä."

Jos avioehto on aikanaan tehty, kumoaako se B:ltä asumisoikeuden? Entä avioehdon jälkeen hankittu yhteinen omaisuus ja sen jako A:n perillisten kanssa? 50/50?

Avioehto ei kumoa B:ltä asumisoikeutta.

Avioehdon tekemisen ajankohdalla ei ole merkitystä, vaan sen sisällöllä.

Lesken ja vainajan omaisuudelle tehdään ositus. Leski pitää oman omaisuutensa ja mikäli se on pienempi kuin kuolinpesän omasuus niin kuolinpesä maksaa leskelle tasinkoa kuolinpesän omaisuudesta siten että leski saa 50 %. Avioehdon alaiselle omaisuudelle ei tehdä ositusta.

Jurristi kirjoitti:

B ei joudu maksamaan A:n lapsille. Koti ja irtaimisto menee jakoon milloin halutaan, mutta B saa käyttää kotia, joten A:n lapset eivät omaisuuttaan realisoida.

A:n nimissä ollut talo menee A:n lapsille vain, jos puolisoilla on ollut avioehto. Ellei avioehtoa ollut niin talo pistetään puoliksi riippumatta siitä, että se on A:n nimissä.

Ei ihan näin.
Senverran täytyy korjata että talo joka on yksin ollut A:n nimissä ei taloa todellakaan automaattisesti pistetä puoliksi kuten sanot. B saa A:n kuoltua avio-oikeuden nojalla 0-50% A:n omaisuudesta riippuen kuinka varakas B on. 50% A:n omaisuudesta avioehdon nojalla B saa vain silloin jos on ollut varaton. Jos taasen B:llä ja A:lla on yhtä paljon omaisuutta niin B ei saa yhtään A:n omaisuutta avio-oikeuden nojalla tämän kuoltua. (Jos B on varakkaampi kuin A niin silloinkaan B ei saa mitään. Hänen ei myöskään tarvitse maksaa A:n perillisille mitään sillä leski on vapautettu tasinkgon maksusta) A:n perilliset saava muistaakseni itse päättää millä tavalla tasingon maksavat eli jos vainajalla on omaisuutta tarpeeksi voivat perillisiet maksaa mahdollisen tasingon rahana jolloin koko talon omistusoikeus jää A:n perillisille. Tämä ei kuitenkaan vaikuta mitenkään B:n oikeuteen jäädä asumaan taloon eliniäkseen. Muuten olet selostanut tapausta ihan oikein.

Asukki kirjoitti:

"A:n nimissä ollut talo menee A:n lapsille vain, jos puolisoilla on ollut avioehto. Ellei avioehtoa ollut niin talo pistetään puoliksi riippumatta siitä, että se on A:n nimissä."

Jos avioehto on aikanaan tehty, kumoaako se B:ltä asumisoikeuden? Entä avioehdon jälkeen hankittu yhteinen omaisuus ja sen jako A:n perillisten kanssa? 50/50?

Mies oli 68, kun avioitui lesken kanssa, joka omisti yksin äidiltään perimänsä omakotitalon tontteineen.
Kuummallakin on aikuisia lapsia.
Tarkoittaako edellinen viesti, että jos mies jää leskeksi tästä avioliitosta, hän voi asua talossa kuolemaansa saakka, jonka jälkeen hänen lapsensa saavat isänsä jälkeen perinnön "äitipuolensa" lapsuuden kodista?
Entä jos vaimo jää leskeksi omaan lapsuudenkotiinsa?