Sairauslomalaiset turkissa

No jo on nyt kerrankin asiaa tälläkin palstalla. Syvä huolesi tuosta ongelmasta on aivan aiheellista. Olen kuullut, että sinne matkustaa myös suomalaisia naisia, joilla on mielialalääkitys. Minusta heidän pitäisi potea huonoa mielialaansa ihan vain kotosalla ja käydä ulkonakin vain vähäsen.

En todellakaan ole sitä mieltä, että sairauslomalaisen kuuluu matkustaa! Mutta viimeksi kun olin estynyt tekemään työtäni = sairauslomalla nelisen viikkoa, olisin vallan mainiosti kyennyt matkustamaan vaikka minne. Käsi kokonaisuudessaan kipeä, olkapäästä sormiin, mutta ei se olisi estänyt lentokoneessa istumista eikä sitä mitä lomillani muutenkin teen. Matkalaukunkin olisin toisella kädellä saanut kuljetettua. Toki ruokailujen suhteen olisin tarvinnut apua, tai sitten valinnut sellaiset ruuat kuin kotonakin, 'yhden käden ruuat'.

Mutta itse koen sairauslomat niin ikäviksi, että ei houkuta silloin reissut tai muut riennot, vaan parantelen itseäni parhaani mukaan.

minäkin olin kolme viikkoa liiton rahoilla alanyassa, kun uusi työpaikka kyllä oli, mutta sanoin, että aloitan työt palattuani lomalta joten palataan asiaan, sitten kun palaan alanyasta, eli kolme viikkoa köllöttelin biitsillä, ja liitto maksoi..

liiton korvaushakemuksia täyttelin hotellihuoneessa, ja naureskelin, että kyllä työttömänä on mukava olla..

Olin itse Alanyassa käsilastassa sormet murtuneena keväällä ja samaan aikaan keuhkot keuhkokuumeen jäljiltä siinä kunnossa, että pakkasilman hengittäminen oli todella tuskaista. Koska asun yksin, en saanut itse päälleni sukkia, rintaliivejä, housuja, joissa oli nappi tai vetoketju jne. Ruoan laitto oli ihan mahdotonta eikä minusta ollut päivittäni kävelemään 8 km lähimpään kauppaa tai ravintolaan. Autoa ei voinut lastan kanssa ajaa. Kaverini houkutteli minut Alanyaa, pakkasi kamani ja haki minut. Helsingistä emme voineet lentää, koska en olisi jaksanut lentoasemalle kävelyä, siis lensimme Tampereelta - ihan helppoa. Saimme vielä Alanyassa huoneiston huoneen sijaan eli erilliset makuuhuoneet. Hän auttoi joka aamu pukemisessa. Hän myös pilkkoi ruoan vasemmalla kädellä syötäväksi ja auttoin kerran tai pari päivässä minut bikineihin. Sitten makoilinkin auringossa, varjossa tai meressä selälläni lasta vedenpinnalla - meri oli todella tyyni. Lääkäri kehui minun keuhkojen parantuneen hämmästyttävän nopeasti ja ihmetteli kalpeuden vaihtumista rusketukseen. Halvemmaksi minulle tuli maksaa kaverille ruoat Turkissa - matkansa hän maksoi itse, kun maksaa kunnan kotiavulle monta käyntiä päivässä.