Amerikkaan vaihtoon!

Vai "Onko siellä sellaista kuin sanotaan?"

Ei ole. Suomessa kerrotaan niin paljon paskaa Amerikasta ja haukutaan minkä ehtii.

Maa on paratiisi Suomeen verrattuna. Asuin siellä 7v ja suurin moka oli muuttaa takaisiin Suomen kylmyyteen (henkiseen) ja kateuteen. Menossa takaisin olen taas. Pysyvästi. Otan perheeni mukaan. En halua kasvattaa jälkikasvuni Suomen melankooliseen ankeuteen.

Toivottavasti hankit sieltä opiskelupaikan tai sulhasen, jotta voit jäädä sinne. Suosittelen.

Hyvä! Sinne ehdottomasti!
Vaikka nykyään on muotia olla Amerikan vastainen niin on se paikka ihan jotain muuta mitä tämä aneeminen Suomi. Eroa on niin kuin yöllä ja päivällä.
Pitempiä aikoja oleskellessa iskee jossain vaiheessa jonkinmoinen koti-ikävä mutta se menee ohi kun pääsee sinuiksi ihmisten ja tapojen kanssa. Tämäkin riippuu henkilästä itsestään. Viimeistään koti-ikävä menee ohi silloin kun käy parin viikon lomalla täällä ja näkee taas tämän köyhyyden ja kurjuuden.
Tee se!

paremmin kuin kotona.
En tosin kovinkaan kauaa taalla ole ollut, mutta kulttuurishokki on jo nahty ja koettu ja nyt nakee asiat ns. oikealla ja realistisella tavalla.
Muutama asia on huonommin taalla kuin kotona;

opiskelun kustannukset (college saattaa maksaa jopa 35 000 dollaria vuodessa, kotonahan se on lahes ilmaista, silti valitetaan Kelan pienista tuista)

Liikenne; auto on taalla kaiken a ja o liikkumiseen. Suurimmissa kaupungeissa kylla bussit ja metrot kulkevat (huom. itsellani kokemusta vain Nykista) ja junat nyt kulkevat ihan hyvink oko maassa. Mutta pienemmilla seuduilla on turha edes harkita linja-autolla kulkemista (esim. Long Islandilla lahimmalle bussipysakille saattaa olla jopa mailin verran matkaa). Tuo on tuskaa Entiselle Tamperelaiselle, jossa pysakkeja loytyy kymmenen metrin valein. Liikenne tosin on muutenkin vahan sekopaisempaa ja hektisempaa kuin kotona. Kaikilla on kiire kaikkialle, joten lujaa mennaan. Mutta tilaa taalla ainakin saa (edelleenkin se Tampere, kokeilkaa piruuttanne menna sinne ajamaan neljan ruuhkaan ja yrittakaapas vaihtaa kaistaa, ei sitten onnistu millaan..ainakaan jos ystavallisesti yrittaa, eli ei muuta kuin torvi pohjaan ja toisen kylkeen jos tahtoo menna).

Ihmiset ovat ystavallisempia kuin kotopuolessa, mutta siina on se miinuspuolensakin, ystavyys ja hyvinkin usein pintapuoliseksi (tata en sano omasta kokemuksestani).

Tipin jattaminen on usein hankalaa. Aluksi en muistanut koko asiaa ja siksi sain pahoja katseita suuntaani.
Kaupassa kaynti tuottaa hieman ongelmia jos taytyy laskea pennit hyvin tarkkaan, koska taalla tulee loppusumman paalle viela myyntivero (osavaltiokohtainen).

Turvallisuudesta en edes viitsi alkaa puhumaan, siita loydan hyvin paljon kerrottavaa. Sen vain sanon, etta ota etukateen selville ne vaaralliset alueet tulevalla asuinpaikkakunnallasi ja valta naita! Kannattaa aina uskoa jos jossain sanotaan etta ala mene sinne!

Tsemppia joka tapauksessa!
Tulet kylla viihtymaan taalla!

Tässä muutamia vinkkejä...

Koulussa eivät yleensä tunne ketään Suomesta.

Voi olla etteivät tiedä, missä edes Suomi sijaitsee.

Voi olla että toisilla on ennakkoluuloja ?

Voi olla että olet ensimmäistä kertaa " ulkomailla ".

etsi työnantaja, joka on valmis palkkaamaan sut koulun jälkeen tai avioidu, koska tää on sun elämäsi mahdollisuus parempaan. Myöhemmin pistät firman pystyyn ja ei muutakuin rahoiksi. Mahdollisuudet ovat uskomattomat Suomeen verrattuna. Toivottavasti et päädy jonnekkin USAn Taka-Hikiälle.
Asiat on keskimmäärin kymmenen kertaa paremmin täällä kuin Suomessa. Aina kun tulee Suomi ikävä, niin matkusta Suomeen viikoksi, johan tulee ikävä takaisin jenkkilään.

Mihin osavaltioon ?