Katja ei meinannut uskoa puhelua sosiaalitoimistos

uytgfvfd kirjoitti:

Palkaton harjoittelu romutti yh-äidin talouden – Katja ei meinannut uskoa puhelua sosiaalitoimistosta


Nelikymppinen Katja erosi reilu vuosi sitten nuoremman lapsensa isästä. Opiskelu parempaan ammattiin yliopistossa oli kesken ja edessä oli neljän kuukauden palkaton harjoittelu.
– Jouduin ostamaan pakollista palkatonta harjoittelua varten auton, sillä kyseessä oli reissutyö. Hankin mahdollisimman halvan auton, se maksoi 400 euroa ja maksoin sen luottokortilla. Vaikka autohan ei tietysti koskaan ole halpa, se on tullut selväksi.

Palkattomasta harjoittelusta tuli Katjan autokulujen vuoksi miinusta joka kuukausi noin 400 euroa. Hän sai opintolainan lisäksi opintotuen, josta jäi käteen noin 650 euroa. Asumistuen jälkeen poikkeuksellisen edullisesta 500 euron vuokrasta jäi omavastuuta noin 100 euroa.

– Elin kahden lapseni kanssa noin 500 eurolla per kuukausi. Olin valmistumassa hyvään ammattiin, mutta raha ei riittänyt ruokaan.


KATJA sai aiemmin keliakia-avustusta 23,80 euroa kuukaudessa:

Hallitus lopetti tämän korvauksen. Keliakia on sairaus ja gluteenittomat tuotteet maksavat ainakin kolme kertaa enemmän kuin tavalliset. En voinut syödä enää leipää tai makaronia, enkä ostaa gluteenittomia jauhoja, josta aiemmin leivoin leivät.

– Aiemmin taloudellinen tilanteeni oli sellainen, että joskus laskut saattoivat myöhästyä vähän. Oli tiukkaa, ei tarvinnut käydä kampaajalla tai ostaa vaatteita, mutta en velkaantunut ylimääräistä. Opiskelujeni viimeiset puoli vuotta olivat katastrofia.

Katjan nelivuotiaan lapsen isä maksoi lapsestaan elatusmaksua, joka meni lähes kokonaan 136,36 euron suuruisen päiväkotimaksuun.

KATJA oli eron jälkeen joutunut muuttamaan toisen kunnan puolelle, koska samasta kunnasta ei löytynyt vuokra-asuntoa. Välimatkaan nuoremman lapsen päiväkotiin oli vain kuusi kilometriä.

– Lapsi voi eron vuoksi huonosti, ja psykologi oli kirjoittanut lausunnon, että olisi tärkeää, että hoitopaikka pysyisi samana. Päätin, että vaikka hoitopaikka uuden kunnan puolella olisi edullisempi, nukun vaikka jonkun lattialla, jotta saan sen maksettua. Katjan vanhempi yläasteikäinen lapsi asuu pääosin isällään koulusyistä.


TALOUDELLISEN tilanteen vuoksi Katja oli yhteydessä sosiaalitoimistoon saadakseen toimeentulotukea. Vaikka Katja lähetti 13-sivua liitteitä todistaakseen perheensä taloudellisen tilanteen, hän ei saanut euroakaan.

Katja ei ollut uskoa tilannetta. Joulun pelasti ystävän antamat 75 euroa, jotka hän päätti antaa Katjalle sen sijaan, että lähettäisi niillä joulukortteja.

– Se oli iso ele ja hieno juttu.


SAMAAN aikaan Eurooppaan ja Katjan kotikaupunkiinkin virtasi pakolaisia:

– Ajattelin paljon sitä, että minua ei auteta, vaikka olen suomalainen ja olen aina laskuni maksanut ja voin tehdä työtä. Siinä nousi aika katkeria tunteita. Mietin hyvin paljon sitä, että kuinka paljon meillä on täällä Suomessa ongelmia omien kansalaisten kanssa, mutta omia ei hoideta.

puolen vuoden tiliotteet todistivat, että rahaa ei ole. Lisäksi perustelin sitä, että ongelmani on väliaikainen ja tulen toimeen valmistuttuani. Pyysin sosiaalitoimistosta jopa lainaa, mutta sitäkään en saanut.

– Itku tuli monesti siinä kohtaa kun olin pistänyt lapset nukkumaan. Pelkäsin, että jos jotain vielä tapahtuu, niin se on sitten siinä.

Tiedän, että on paljon kaltaisiani ihmisiä, jotka hoitavat asiat tolkusti, mutta syystä tai toisesta jäävät ilman toimeentuloa eikä yhteiskunta auta. Siinä on niin kova paine, että tulee varmasti herkästi terveysongelmia tai mielenterveysongelmia.

Tänä vuonna Katja aikoo laittaa hyvän kiertämään ja laittaa saamansa 75 euroa jatkamaan matkaa jollekin todella sitä tarvitsevalle:

– Tulen tekemään näin joka ikinen joulu, jos vain taloudellinen tilanteeni sen sallii.

Onko sinulla kokemuksia elämisestä pienillä tuloilla? Miten se vaikuttaa arkeen? Millä keinoilla selviät? Kirjoita: [email protected]


http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001954026.html

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä