Yhteiskuntaluokat Suomessa

Kas tässä yhteiskuntaluokat ja niiden tunnusmerkit Suomessa:
Ylempään yläluokkaan kuuluvat perheenjäsenineen erittäin varakkaat henkilöt, jotka käyttävät merkittävää taloudellista valtaa yhteiskunnassa. Heihin kuuluvat suuryritysten omistajasuvut, kuten Herlinit ja Ernhrootit. Myös Björn Wahlroos kuuluu suomalaiseen ylempään yläluokkaan. Ylempään yläluokkaan kuuluvien omaisuus vaihtelee miljardista eurosta satoihin miljooniin euroihin. Tähän yhteiskuntaluokkaan kuuluvat perheenjäsenineen ovat väkisinkin taloudellisia vallankäyttäjiä. Ylempään yläluokkaan kuuluvien joukossa suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina, joskaan eivät enää enemmistönä. Tähän luokkaan kuuluvat varjelevat Suomessa erittäin tarkoin yksityisyyttään. Suomessa heidän tapansa, makunsa ja koko habituksensa kokonaisuudessaan pysyvät tavallisilta kansalaisilta piilossa. Tämä ryhmä ei pyri Suomessa erottautumaan alemmista yhteiskuntaluokista millään tavalla. Se pyrkii olemaan mahdollisimman huomaamaton.
Alempaan yläluokkaan kuuluu selvästi ylempää keskiluokkaa varakkaampia henkilöitä, jotka voivat olla menestyneitä yrittäjiä tai esimerkiksi suurperijöitä. Netto-omaisuus lasketaan alempaan yläluokkaan kuuluvilla miljoonissa euroissa. Yläluokan tunnusmerkki on, että keskimääräistä selvästi korkeampi elintaso on heille mahdollinen pelkillä pääomatuloilla. Tähän ryhmään kuuluvat eivät ole merkittäviä vallankäyttäjiä. Tosin tähän yhteiskuntaluokkaan voidaan laskea myös suuripalkkaisia johtajia, joilla itsellään ei ole suuromistuksia mutta jotka ovat ovat isojen yritysten toimitusjohtajia tai korkeissa johtotehtävissä julkishallinnollisissa organisaatioissa. Tähän yhteiskuntaluokkaan kuuluvat asuvat ylempää keskiluokkaa tasokkaammin. Mitään yläluokkaista tapakulttuuria Suomessa ei näkyvänä ilmiönä ole. 
Ylempään keskiluokkaan kuuluu tyypillisesti korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisissa asiantuntija- tai johtotehtävissä työskenteleviä henkilöitä perheenjäsenineen. Tähän luokkaan voi kuulua myös yrittäjä, jolla on itsellään matala koulutustaso mutta joka on menestynyt yritystoiminnassaan. Ylempi keskiluokka joutuu tekemään työtä elääkseen eikä voi elää pelkästään omaisuutensa tuotolla. Rahaa jää kuitenkin korkeista palkkatuloista sen verran säästettäväksi ja sijoitettavaksi, että useimmilla on rahaa, osakkeita tai muuta realisoitavaa omaisuutta (esim. sijoitusasuntoja) sen verran, että kädestä suuhun ei tarvitse elää. Tähän yhteiskuntaluokkaan kuuluvat asuvat isoissakin kaupungeissa suurehkoissa ja uudehkoissa omakotitaloissa tai Helsingissa kantakaupunkia lähellä olevissa tai muissa isoimmiaa kaupungeissa keskusta-alueilla omistamissaan kerrostaloasunnoissa. Ylempi keskiluokka on kulttuurisesti vaikutusvaltaisin suomalaisista yhteiskuntaluokista. Ylempi keskiluokka toitottaa estottomasti ihanteitaan ja makuaan Hesarin ja naistenlehtien sivuilla. 
Alempi keskiluokka on siihen kuuluvien henkilöiden määrän osalta suurin Suomen yhteiskuntaluokista. Alempaan keskiluokkaan kuuluvat henkilöt ovat suurin piirtein keskituloisia ihmisiä, joiden koulutustaso on useimmiten AMK-tasoinen. Alemman keskiluokan säästämisaste on yleensä alempi kuin ylemmän keskiluokan, koska elintasokilpailulla yritetään saavuttaa ylempi keskiluokka. Tässä yhteiskuntaluokassa omistetaan asunnot. Isoissa kaupungeissa asutaan tyypillisesti lähiöissä kerros- tai rivitaloissa.
Työväenluokka koostuu yleensä ammattikoulutuksen saaneista ns. duunariammateissa työskentelevistä. Palkka on tyypillisesti jonkin verran alle keskitason. Isoissa kaupungeissa tämä väestönosa asuu tyypillisesti kerrostalolähiöissä omistusasunnoissa, pääkaupunkiseudulla kuitenkin vuokra-asunnoissa johtuen asuinneliöiden kalleudesta. Tässä yhteiskuntaluokassa oli vielä sukupolvi sitten tavanomaista syödä epäterveellistä ruokaa, juoda ns. perjantaipullo ja tupakoida. Myös käytöstavat olivat huonommat kuin keskiluokalla. Asiat ovat kuitenkin työelämässä muuttuneet sillä tavalla, että yhä useampaan duunarihommaan kuuluu asiakaspalvelu, mikä edellyttää siistiä habitusta ja hyviä käytöstapoja. Esimerkiksi automekaanikot ja huoltomiehet ovat nykyään parempitapaisia ja kielitaitoisempia kuin aiemmin.
Prekariaatti koostuu heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Tässä ryhmässä ovat kaikki koulutustasot edustettuina mutta suuri yliedustus on niillä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Heikko koulutustaso ja terveysongelmat ovat hyvin yleisiä. Työttömyys ja erilaiset pätkä- ja silpputyöt ovat  erittäin yleisiä tässä yhteiskuntaluokassa. Elämä on selviytymistä päivästä toiseen. Moni on vikavippikierteessä yms. pahoissa talousongelmissa, koska tälle yhteiskuntaluokalle tyypilliset hyvin pienet tulot eivät salli kotitalouteen minkäänlaista mahdollisuutta varautua yllättäviin pakollisiin menoihin.