Tähtitorni kokkolaan

Koivuhakaan ilman muuta! Mahdollisimman lähelle La Fafoa kun siellä niitä ;tähtiharrastajia: tahtoo kokoontua varsinkin viikonloppuisin ja aika ;tähdenlento; kunnossa moni lähtee sieltä kotiin sulkemisajan jälkeen.
Ja kimeeri voisi rahoittaa sen Kokkolan Koivuhaan tähtitornin niin olisi sekin tehnyt edes yhden hyvän asian elämässään.
Ja tähtitornille voisi antaa nimeksi MUSTA KYY. Kimeerä ja mustiamiehiä näin kunnioittaen.

Ursalle vaan ehdottamaan.

joo kannatetaan

https://www.ursa.fi/yhd/capella/

Eikö kukaan tiedä tai muista, että kokkolassa tähtiharrastajat perustivat oman tähtiharrastus yhdistys Kokkolan Capellan, joskus 2000 luvun alussa.
Minäkin liityin Capellaan, kun yhdistyksellä oli tarkoitus rakentaa oma tähtitornikin kokkolan lähettyville ja rahoitusta oltiin jo hakemassa.
Tähtitornin paikkakin taisi olla jossain sielläpäin, missä nykyään on tämä eläintenhoitola, jos en väärin enää muista.

Kokkolassa saattaisi olla jo oma tähtitorni mikäli Capellan toiminta olisi jatkunut aktiivisena ja tähtitorni oli suunnitelmissa, josta aikaa on jo kulunut kohta 17 vuotta Capellan toiminnan alkamisesta.

Capellan jäsenet kokoontuivat silloin Snellman kodissa, kun omia tiloja ei ollut.
Tähtitorni mahdollistaisi harrastajille omat tilat tähtitornin yhteyteen.
Nykyään tähtitornin yhteyteen rakennetaan lämmin tila, jossa on yleensä tietokone, jolla kaukoputkea ohjataan ja näytöt, joilta nähdään juuri sama näkymä, kuin kaukoputken kauttakin.
Kaukoputki sijaitsee kylmässä tilassa, mutta tähtiharrastajat saavat olla lämpimässä tilassa havaitsemassa, eivätkä tarvitse palella.
Tähtitaivaan kohteita ei myöskään nykyaikana tarvitse etsiä käsivaralta ja tuntea tähdistöt, koska tietokone hoitaa etsimisen puolestasi, tarvitse vain kirjoittaa etsittävä kohde.
Capellan toiminta hiipui vetäjien puutteen johdosta.
Näinhän se tuppaa olemaan, kun työelämä ja perhe vie kuningas osan ajasta ja harrastuksille jää vähemmän aikaa, eikä nykypäivänä osata vielä antaa harrastuksille sitä arvostusta, mitä harrastukset ihmisille antaa työn vastapainona.

Tähtiharrastusta kannattaisi elvyttää ja olisihan se hienoa, jos kokkolaankin saataisiin tähitorni. Lisääntyvän valosaasteen johdosta tähtitornia ei voi sijoittaa kaupungin keskustaa, vaan jossain yli 10km päässä alkaa olemaan valosaasteetonta aluetta.
Kyllä kaupungissa onnistuu kuun, auringon ja planeettojen havainnointi, mutta kun lähdetään havainnoimaan syvän taivaan kohteita ja niitä valokuvaamaan, niin vaaditaan valosaasteetonta aluetta.
Kyllä sen huomaa eron tähtitaivaan kirkkaudessa, kun käy tuolla 60km päässä maaseutupaikassamme, niin kyllä myöhään syksyisin, kun maa on musta ja piemeää, niin kyllä se tähtitaivat erottuu aivan toisella tavalla siellä maalla, kuin täällä kaupungissa valosaasteen keskellä.

Tähtitorni on senverran mittava projekti, että avustuksia siihen kannattaisi hakea.
Itse tähtitorniin ja havainnointi laitteisiin, joita voi olla yksi tai useampi.
Peilikaukoputki on edullisin vaihtoehto. Edullisen siitä tekee sen, että rakenne on avoin.
Toisin, kuin esim. linssikaukoputki tai Maksutov-Cassegrain, joiden rakenne on umpinainen, mutta ovat huomattavasti kalliimpia, kuin peilikaukoputket, vaikka Maksutov-Cassegrain kaukoputki on peilikaukoputki, mutta rakenne on umpinainen ja havainnointi tapahtuu kaukoputken alapäästä käsin, kuten linssikaukoputkessa.
Peilikaukoputkessa taas havainnointi tapahtuu kaukoputken sivussa yläpäässä.
Rakenne selviää kyseisten kaukoputkien rakennetta tutkimalla netistä tarkemmin.

Tähtitorniin tulevaa kaukoputkea ei tarvitse kuljettaa, koska se on havaintopaikallaan, joten kaukoputken koko saa olla mahdollisimman suuri.
Tietenkin mitä suurempi kaukoputki, niin sitä arvokkaampi se on.
Jos nyt lähdetään liikkeelle kaukoputken objektiivista, mikä on kaukoputken tärkein osa eli kaukoputken peili, niin 40 cm peilillä varustettu peilikaukoputki olisi mielestäni vähimmäis vaatimus ja jolla alkaa jo syvän taivaan kohteet näkymään, kuten kaikki aurinkokunnan planeetat, kuut ja aurinko.
40 cm pelikaukoputken saa jo 2300 eurolla.
Koko, merkki ja malli määräävät hinnan.

Havainto olosuhteet suomessa ovat aika surkeat. Tänä kesänä ei aurinkoa ole paljon voinut havainnoita, kuten ei myöskään tähtitaivasta, kuten huomaatte ulos katsomalla, että pilvessä on taivas lähes jatkuvasti.

Kokkolan Capella ry:n hallitus v 2000

Carita Rautiainen, (puheenjohtaja), email: [email protected], puh 06-8317394 (koti)
Kristiina Kastman, (rahastonhoitaja, sihteeri), puh 040-5618 200
Börje Hästbacka, (varapuheenjohtaja)

Hallituksen jäsenet:
Timo Joki
Esa Huhtala siis tämä henkilö on se Koivuhaan Kimeeri.
Jyrki Kastman, (kirjastonhoitaja)
Juhani Mäki
Matti Sykkö

Tilintarkastajat: Esko Hyyränmäki ja Heikki Junkala (tilintarkastajat)
Tapio Lahtinen, (kunniajäsen)

Paluu Capella-sivulle

KIITOS SIITÄ JOKA LAITTI KOKKOLAN CAPELLAN SIVUT TÄNNE.
MITÄ SIELTÄ LÖYTYIKÄÄN KOKKOLAN KOIVUHAAN KIMEERI ON MUKANA SEN HALLITUKSESSA.

Niin missä kimeeri on?

nostoa

nostoa

Hah, tämän tähtitornin voi rakentaa tulevan tekojärven yhteyteen. Kaustarin puoleiselle rannalle jossa on pieni kukkula. Olen tehnyt valmiit suunnitelmat ja aloitteen tästäkin jo vuosia sitten, hah hah haaa!!!...

Kokkola on hiipuva paikkakunta, joten ei ehkä kannata.

Täällä ei ole tulevaisuutta, lahjakkaimmat nuoret lähtevät täältä muualle...

Missä vaiheessa tähtitorni on ?