Kesäinen aamu
Kullankeltainen aurinko purjehtii taivaalle
Mutta sen varjot
Mustat, kylmät varjot tietävät, että päivä ei ole aurinkoinen
Kun mä viimeisen kerran katsoin sua
Katsoin pitkään
Voidakseni olla varma, että olet kuollut
Sä et noussut ylös ja nauranut
Kuten silloin kesäisinä öinä rannalla
Sä et liikkunut mihinkään
Tää oli sun elämän viimeinen kesä
Niin siinä vain kävi
Elämäsi alkoi, jatkui ja loppui
Loppui liian aikaisin
Niin sanottiin, mutta tiedän, että toista tarkoitettiin
Ja kun mä hiljaa itken sun vuoksesi
Kukaan ei ymmärrä
Sanovat vain, että näin on parempi
He eivät tiedä kuinka paljon sua rakastin
Ja vuosia tän jälkeen
Mä muistan sun valkeat kasvosi
Sen vaalean arven, mustat hiukset
Sen kaiken kylmyyden, kuoleman hajun
Ja tiedän, että koskaan ei tule samanlaista miestä kuin sinä
Koskaan ei kukaan ole niin rakas
Vaikka ei sitä kukaan ymmärräkkään
Mä sua niin paljon rakastin...
Kullankeltainen aurinko purjehtii taivaalle
Mutta sen varjot
Mustat, kylmät varjot tietävät, että päivä ei ole aurinkoinen
Kun mä viimeisen kerran katsoin sua
Katsoin pitkään
Voidakseni olla varma, että olet kuollut
Sä et noussut ylös ja nauranut
Kuten silloin kesäisinä öinä rannalla
Sä et liikkunut mihinkään
Tää oli sun elämän viimeinen kesä
Niin siinä vain kävi
Elämäsi alkoi, jatkui ja loppui
Loppui liian aikaisin
Niin sanottiin, mutta tiedän, että toista tarkoitettiin
Ja kun mä hiljaa itken sun vuoksesi
Kukaan ei ymmärrä
Sanovat vain, että näin on parempi
He eivät tiedä kuinka paljon sua rakastin
Ja vuosia tän jälkeen
Mä muistan sun valkeat kasvosi
Sen vaalean arven, mustat hiukset
Sen kaiken kylmyyden, kuoleman hajun
Ja tiedän, että koskaan ei tule samanlaista miestä kuin sinä
Koskaan ei kukaan ole niin rakas
Vaikka ei sitä kukaan ymmärräkkään
Mä sua niin paljon rakastin...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan kun toi olis ollu mulle... vaik eihän se tietenkään ollu...
Hieno runo, pääsee itsekin tunnelmaan mukaan...
Tulee kyllä mieleen että vanha mummo muistelee,
mutta ehkä sekin tuo omaa tunnelmaa...