Tulee olemaan todella hyvä Järvi-Suomessa.
Maltti on tässäkin valttia, keskimääräinen tuotos 10 m3/ha/v.
500-600 m3 metsiköt ovat siis realistisia.
Huom! Älkää päästäkö motoa harventamaan iitä pilalle, täystiheinä siis.
Viljely-taimikonhoidot-päätehakkuu.
Tv;Metsässä elävä.
Maltti on tässäkin valttia, keskimääräinen tuotos 10 m3/ha/v.
500-600 m3 metsiköt ovat siis realistisia.
Huom! Älkää päästäkö motoa harventamaan iitä pilalle, täystiheinä siis.
Viljely-taimikonhoidot-päätehakkuu.
Tv;Metsässä elävä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Mitä tarkoitat, että motolla ei harventamaan? Eikös se ole ihan normihomma.
Että leikataan ne tukkiasentoon ja harvennetaan. Täystiheinä tulee pääosin riukua vaan ja pusikkoa osin
jatkuva apuharvennus on paras, eli tarvittaessa laitetaan liian lähekkäin olevia puita matalaksi ja kerätään vaikka polttopuuksi, YHTÄKÄÄN taimea ei kannata kuitupuuna myydä (jos ei siis omista kuitufirmojen osakkeita tai muuten vain tykkää olla höynäytettävänä..)
Ja koska monelle metsänomistajalle tässä on liikaa työsarkaa, niin seuraavaksi paras menetelmä on olla harvennuksissa vahtimassa hyvin tarkkaan, ettei mene liian harvaksi. Koska useimmiten tahtoo mennä, ja sitten ihmetellään päätehakkuutilin olemattomuutta, kun suurin osa puista on aikaisemmin annettu omakustannehintaan sellufirmoille.
Niin jos istutusvaiheessa istutat jo niin harvaan ne ja taimikkovaiheessa raivaat niin voi toimiakin? Vai
Luonnonpoistumaa tulee viljelykuusikkoon.
1200 r/ ha on ok.
En usko moiseen, ihan kokemuksella. Ei meinaan selviä pelkällä taimikonhoidolla päätehakkuuseen. Ei tule kuuseen riittävästi järeyttä!
Suosittelen harvennusta taikka jopa kahta ennen päätehakkuuta ja viimeisen harvennuksen jälkeen lannoitusta. Saanto on melkoisen hyvä päätehakkuussa!
Samat kokemukset. Onhan siinä harvennus tehtävä pariin kertaan ainakin.
Ei ole ihan noin yksioikoista metsänkasvatus, että aina sama tiheys taimikossa ja päätehakkuu lopuksi ilman harvennuksia. Jos luonnontaimia ei tule lisäksi, harva -asento lisää oksikkuutta, paksuuskasvu yl. lisääntyy pituuden kustannuksella. Ei sovi varsinkaan männiköihin.
Yksi harvennus kuusikossa/kiertoaika on hyvä tavoite tyvilahoalueilla, mutta sekin voi tuottaa persnettoa, jos menee niin harvaksi että tuuli- ja/tai lumituho käy. tai eh. myöhästyy ja latvus ehtii supistua liiaksi.
Professori Yrjö Vuokilan mukaan päävaltapuut ottavat sen minkä tarvitsevat.
Eli harvennuksilla ei merkitystä. Luonto kulkee näin eteenpäin.
Koivikot tulee harventaa useastikin, männiköt, aika oksaisia.
Kuusikot saa kasvaa 1200 r/ha. Riippuu tosiaan luonnonpoistumasta.
Lehtipuutahan tulee runsaasti jos muokattu, sitä saa risusavotoida ja paljon.
P.W.Hannikainen ja apuharvennukset, hiipuvat rungot poistetaan apuharvennuksin ja luonnonpoistuma puhdistushakkuin.
tuossapa on luettavaa
http://docplayer.fi/10966262-Metsanhoito-oppi-p-w-hannikainen-varustettu-40-tekstiin-painetulla-kuvalla-helsingissa-kustannusosakeyhtio-kirjoittanut-kolmas-painos.html
Sieltä se apuharvennus löytyy, viljelymetsiköissä tosin poistetaan luonnonpoistuma, miksi ei huonolaatuisetkin.
Tukkipuuta tavoitteena.
Minun metsätilalla on 50 v viljelykuusikko jossa on parhaimmillaan yli 800 m3/ha.
Viljelykuusikoista voi poistaa haaraiset,mutkaiset ja luonnonpoistuma rungot. Ajoura tappiot ja sen aiheuttamat vahingot ovat suuret.
Männikköissä parhaat päävaltapuut pystykarsitaan ja niille annetaan kasvutilaa.
Koivikkkoja pitää harvennella jatkuvin apuharvennuksin.
Youtube; huuhko suometsä, omaa kuusikkoa.
Metsäntutkimuslaitoksella on tuotos tutkimusta viljelymetsistäkin.
Mittaus 20 v. Ja tietokoneella voi kasvatella metsät , esim exelillä.
Taulukoissa ei ole harvennusvapaata mallia, mutta jonkinlaisen mallin saa.
Aluksi perusraivaus, valiorungoille jotka karsitaan männiköissä, annetaan tilaa vapautushakkuissa.
Lannoitus, 3 v. Välein antaa parhaan tuotoksen.
Jos valiorunkoja ei löydy voi kasvattaa maksimituotoksen mukaan tiheämmässäkin.
Metsäntutkimuslaitoksenkin mukaan harventamattoman metsän kasvu on parempi kuin harvennetun.
Viljelymetsät on niin harvoja että antaa vaan kasvaa täystiheänä.
Luonnonpoistumakaan ei kannata poistaa jos vetää kustannustehokkuuden huippuunsa.
Siistiminen on siistimistä.
Lumen taittamat ja katkomat sekä muun luonnonpoistuman maahanmättö voi toki mättää maahan.
Joka tapauksessa luonto nekin poistaa aikanaan.
Istutus-taimikonhoito kerralla ja antaa olla päätehakkuuseen.