Perinnönjaosta

Aloitusviestin mukaan sitä lastenlapsille testamentattua kolmasosaa ei ole määrätty vain Matin lapsille, vaan yhteisesti Pertin, Matin ja Leenan lapsille.

Oli naimisissa, mutta eronneet vaimon kanssa monta vuosikymmentä sitten ja silloin tehty ositus. Kaikki kolme lasta ovat kyseisen vaimon ja Vihtorin yhteisiä.

"Ellei Vihtorilla ole muita lastenlapsia kuin Helle, Helle saa 1/3 eli 133.333 euroa. "?!?!

1/3 eli 166.666

haloohaloo kirjoitti:

"Ellei Vihtorilla ole muita lastenlapsia kuin Helle, Helle saa 1/3 eli 133.333 euroa. "?!?!

1/3 eli 166.666

Juuri näin, jos Helle oletetaan ainoaksi lastenlapseksi.

Koska kuitenkin on ilmennyt, että on Vihtorilla on neljä muuta lastenlasta, Helle joutuu vaatimaan (halutessaan) lakiosaansa, joka on puolet Matin perintöosasta.

Viisi

Meinaat että lakiosan täydennyksestä vastaa vain lastenlapsien osa?

10-9 kirjoitti:

Meinaat että lakiosan täydennyksestä vastaa vain lastenlapsien osa?

Kyseessä ei ole lähtökohtaisesti lakiosan täydennys, joka tehdään tarvittaessa jälkikäteen, vaan pelkkä vaadittava lakiosa. Vrt. määräajat 6 ja 12 kk.

Lakiosa on laskennallisesti puolet perintöosasta eli lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta osasta, ja Hellen lakiosa lasketaan Matin osasta, koska helle on Matin rintaperillinen.

Aluksi selvitetään perintöosa ja sen jälkeen lakiosa sukuhaaroittain. Koska Pertin ja Leenan perintö- ja testamenttiosuudet ovat samat, heidän osuuttaan tarkastellaan oletuksena perintöosuutena. Lakiosavaatimus esitetään testamentin saajalle, mutta ensisijaisesti sille, joka testamentista hyötyy. Edellisen perusteella lakiosavaade esitetään muille lapsenlapsille, Pertti ja Leena ensisijaisina rintaperillisinä kun eivät ole testamentista hyötyneet.

Kallio-Hki kirjoitti:

Kyseessä ei ole lähtökohtaisesti lakiosan täydennys, joka tehdään tarvittaessa jälkikäteen, vaan pelkkä vaadittava lakiosa. Vrt. määräajat 6 ja 12 kk.

Lakiosa on laskennallisesti puolet perintöosasta eli lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta osasta, ja Hellen lakiosa lasketaan Matin osasta, koska helle on Matin rintaperillinen.

Aluksi selvitetään perintöosa ja sen jälkeen lakiosa sukuhaaroittain. Koska Pertin ja Leenan perintö- ja testamenttiosuudet ovat samat, heidän osuuttaan tarkastellaan oletuksena perintöosuutena. Lakiosavaatimus esitetään testamentin saajalle, mutta ensisijaisesti sille, joka testamentista hyötyy. Edellisen perusteella lakiosavaade esitetään muille lapsenlapsille, Pertti ja Leena ensisijaisina rintaperillisinä kun eivät ole testamentista hyötyneet.

No onhan se Kallion posti nro 00530

Ja myönnetään, että tuosta kysymyksestäni saattoi saada kuvan, että tarkoitin pelkästään PK 7:8 lakiosan täydennyskannetta mutta ei se sanamuoto nyt ihan väärin ollut.

Koska koko jäämistöstä on testamentti Pertin, Leenan ja Hellen perintöosa on 0, heidän lakimääräinen perintöosa on kylläkin tuo 166 666,67, josta lakiosa on nähtävästi tuo 83 333,33 kun suosiolahjoja tai muuta ei ole.

Testamentin perusteella määrätyt perilliset jakavat jäämistön kokonaan suhteellisin osuuksin (yleistestamentti) Pertti ja Leena molemmat 1/3 ja jokainen lapsenlapset 1/15. Nähdään suoraan, että Hellen lakiosa ei voi toteutua ja hän voi vaatia sitä. Lakiosa täytetään ensin jäämistöstä, tosin testamenttisaajilla on oikeus maksaa se muulla rahalla. Vastuu lakiosan täytöstä, ainakin Aarnio Kangas, JäMä 1 v.2009 s.922–923 mukaan, on sama kuin PK 7:8.3 mukaisesti, eli suhteellinen osuus saajan saamisen mukaan. Lakiosaan oikeutetun ei kuitenkaan tarvitse palauttaa kuin lakiosaansa ylittävä osuus PK 7:9§.

Laskemalla mitä testamentilla tulisi jokaiselle saamme tuon Pertti ja Leena 166 666,67 ja kukin lastenlapsista 33 333,33

Hellen lakiosasta jää puuttumaan 83 333,33 – 33 333,33 eli 50 000

Koska tässä ei ole muita kommervenkkeja tämän saisi laskettua helposti ensin vähentämällä jäämistöstä Hellen lakiosan ja sitten laskemalla Pertin ja Leenan osat 5/14 ja lapsenlasten 1/14.

Tämän voi myös tarkistaa laskemalla täydennysvastuut. Lasketaan muiden saajien saamisten suhteellinen osuus toisistaan ja tuon osuus tuosta 50 000. Pertin ja Leenan osuus on siis 166 666,67/466 666,67 eli 0,357143 ja lapsenlapsen osuus 33 333,33/466 666,67 eli 0,071429.

Kun jokaisen osuudesta vähennetään heidän osuus lakiosan täyttämisestä, saadaan Pertin ja Leenan osuudeksi 148 809,5 Hellen 83 333,33 ja jokaisen muun lapsenlapsen 29 761,9

10-9 kirjoitti:

No onhan se Kallion posti nro 00530

Ja myönnetään, että tuosta kysymyksestäni saattoi saada kuvan, että tarkoitin pelkästään PK 7:8 lakiosan täydennyskannetta mutta ei se sanamuoto nyt ihan väärin ollut.

Koska koko jäämistöstä on testamentti Pertin, Leenan ja Hellen perintöosa on 0, heidän lakimääräinen perintöosa on kylläkin tuo 166 666,67, josta lakiosa on nähtävästi tuo 83 333,33 kun suosiolahjoja tai muuta ei ole.

Testamentin perusteella määrätyt perilliset jakavat jäämistön kokonaan suhteellisin osuuksin (yleistestamentti) Pertti ja Leena molemmat 1/3 ja jokainen lapsenlapset 1/15. Nähdään suoraan, että Hellen lakiosa ei voi toteutua ja hän voi vaatia sitä. Lakiosa täytetään ensin jäämistöstä, tosin testamenttisaajilla on oikeus maksaa se muulla rahalla. Vastuu lakiosan täytöstä, ainakin Aarnio Kangas, JäMä 1 v.2009 s.922–923 mukaan, on sama kuin PK 7:8.3 mukaisesti, eli suhteellinen osuus saajan saamisen mukaan. Lakiosaan oikeutetun ei kuitenkaan tarvitse palauttaa kuin lakiosaansa ylittävä osuus PK 7:9§.

Laskemalla mitä testamentilla tulisi jokaiselle saamme tuon Pertti ja Leena 166 666,67 ja kukin lastenlapsista 33 333,33

Hellen lakiosasta jää puuttumaan 83 333,33 – 33 333,33 eli 50 000

Koska tässä ei ole muita kommervenkkeja tämän saisi laskettua helposti ensin vähentämällä jäämistöstä Hellen lakiosan ja sitten laskemalla Pertin ja Leenan osat 5/14 ja lapsenlasten 1/14.

Tämän voi myös tarkistaa laskemalla täydennysvastuut. Lasketaan muiden saajien saamisten suhteellinen osuus toisistaan ja tuon osuus tuosta 50 000. Pertin ja Leenan osuus on siis 166 666,67/466 666,67 eli 0,357143 ja lapsenlapsen osuus 33 333,33/466 666,67 eli 0,071429.

Kun jokaisen osuudesta vähennetään heidän osuus lakiosan täyttämisestä, saadaan Pertin ja Leenan osuudeksi 148 809,5 Hellen 83 333,33 ja jokaisen muun lapsenlapsen 29 761,9

Korjataan, että yleistestamentin saajien vastuunjaosta olikin tuon kirjan 925 - 928 sivut. Ja tietenkin pitää vaatia jokaiselta erikseen yms.

10-9 kirjoitti:

No onhan se Kallion posti nro 00530

Ja myönnetään, että tuosta kysymyksestäni saattoi saada kuvan, että tarkoitin pelkästään PK 7:8 lakiosan täydennyskannetta mutta ei se sanamuoto nyt ihan väärin ollut.

Koska koko jäämistöstä on testamentti Pertin, Leenan ja Hellen perintöosa on 0, heidän lakimääräinen perintöosa on kylläkin tuo 166 666,67, josta lakiosa on nähtävästi tuo 83 333,33 kun suosiolahjoja tai muuta ei ole.

Testamentin perusteella määrätyt perilliset jakavat jäämistön kokonaan suhteellisin osuuksin (yleistestamentti) Pertti ja Leena molemmat 1/3 ja jokainen lapsenlapset 1/15. Nähdään suoraan, että Hellen lakiosa ei voi toteutua ja hän voi vaatia sitä. Lakiosa täytetään ensin jäämistöstä, tosin testamenttisaajilla on oikeus maksaa se muulla rahalla. Vastuu lakiosan täytöstä, ainakin Aarnio Kangas, JäMä 1 v.2009 s.922–923 mukaan, on sama kuin PK 7:8.3 mukaisesti, eli suhteellinen osuus saajan saamisen mukaan. Lakiosaan oikeutetun ei kuitenkaan tarvitse palauttaa kuin lakiosaansa ylittävä osuus PK 7:9§.

Laskemalla mitä testamentilla tulisi jokaiselle saamme tuon Pertti ja Leena 166 666,67 ja kukin lastenlapsista 33 333,33

Hellen lakiosasta jää puuttumaan 83 333,33 – 33 333,33 eli 50 000

Koska tässä ei ole muita kommervenkkeja tämän saisi laskettua helposti ensin vähentämällä jäämistöstä Hellen lakiosan ja sitten laskemalla Pertin ja Leenan osat 5/14 ja lapsenlasten 1/14.

Tämän voi myös tarkistaa laskemalla täydennysvastuut. Lasketaan muiden saajien saamisten suhteellinen osuus toisistaan ja tuon osuus tuosta 50 000. Pertin ja Leenan osuus on siis 166 666,67/466 666,67 eli 0,357143 ja lapsenlapsen osuus 33 333,33/466 666,67 eli 0,071429.

Kun jokaisen osuudesta vähennetään heidän osuus lakiosan täyttämisestä, saadaan Pertin ja Leenan osuudeksi 148 809,5 Hellen 83 333,33 ja jokaisen muun lapsenlapsen 29 761,9

Noinkin sen voi laskea. Määräävää on kuitenkin, mitä testaattorin tulkitaan tarkoittaneen.

Kun testaattori on määrännyt kahdelle lapselleen näiden lakimääräisen perintöosan sekä kolmannen, kuolleen Matin perintöosan 1/3 jaettavaksi viidelle lapsenlapselle, voidaan mielestäni lähteä siitä, että kaksi elossa olevaa lasta saavat perintöosansa vähentämättöminä ja Hellin lakiosasta puuttuva osuus täydennetään tästä Matti-vainajan 1/3-osuudesta.

Testamentti muuttaa lakimääräistä perinnönjakoa vain Matti-vainajan osuudelta. Se olisi voinut kuulua: "Lakimääräistä perimystä muutoin muuttamatta määrään, että Matti-poikani osuus 1/3 jaetaan viiden lapsenlapseni kesken tasan." Testaattorin ilmeinen tahto on ollut, että kaksi elossa olevaa lasta saavat perintöosansa vähentämättömänä. Tämän tahdon mukaisesti Hellin lakiosasta puuttuva osuus täydennetään muiden neljän lapsenlapsen osuuksista.

10-9 kirjoitti:

Korjataan, että yleistestamentin saajien vastuunjaosta olikin tuon kirjan 925 - 928 sivut. Ja tietenkin pitää vaatia jokaiselta erikseen yms.

Pertin ja Leenan osuuksia käsitellään kuten perintöosuuksia. Pertti ja Leena eivät osallistu Hellen lakiosaan, vaan lakiosaa haetaan testamentin saajilta. Testamentin saajat ovat muut lapsenlapset, koska Perttiä ja Leenaa käsitellään perinnönsaajina.

Pertti saa 1/3.
Leena saa 1/3.
Hellin hakiessa lakiosaansa on se 1/2 x perintötöosa = 83.333 euroa.
Muut lapsenlapset jakavat keskenään osuuden 83.333 euroa.

Kallio-Hki kirjoitti:

Pertin ja Leenan osuuksia käsitellään kuten perintöosuuksia. Pertti ja Leena eivät osallistu Hellen lakiosaan, vaan lakiosaa haetaan testamentin saajilta. Testamentin saajat ovat muut lapsenlapset, koska Perttiä ja Leenaa käsitellään perinnönsaajina.

Pertti saa 1/3.
Leena saa 1/3.
Hellin hakiessa lakiosaansa on se 1/2 x perintötöosa = 83.333 euroa.
Muut lapsenlapset jakavat keskenään osuuden 83.333 euroa.

"Pertin ja Leenan osuuksia käsitellään kuten perintöosuuksia."

Mihinhän tuokin perustuu? Mutu vai johonkin lähteeseen?

00530 kirjoitti:

Noinkin sen voi laskea. Määräävää on kuitenkin, mitä testaattorin tulkitaan tarkoittaneen.

Kun testaattori on määrännyt kahdelle lapselleen näiden lakimääräisen perintöosan sekä kolmannen, kuolleen Matin perintöosan 1/3 jaettavaksi viidelle lapsenlapselle, voidaan mielestäni lähteä siitä, että kaksi elossa olevaa lasta saavat perintöosansa vähentämättöminä ja Hellin lakiosasta puuttuva osuus täydennetään tästä Matti-vainajan 1/3-osuudesta.

Testamentti muuttaa lakimääräistä perinnönjakoa vain Matti-vainajan osuudelta. Se olisi voinut kuulua: "Lakimääräistä perimystä muutoin muuttamatta määrään, että Matti-poikani osuus 1/3 jaetaan viiden lapsenlapseni kesken tasan." Testaattorin ilmeinen tahto on ollut, että kaksi elossa olevaa lasta saavat perintöosansa vähentämättömänä. Tämän tahdon mukaisesti Hellin lakiosasta puuttuva osuus täydennetään muiden neljän lapsenlapsen osuuksista.

"Kun testaattori on määrännyt kahdelle lapselleen näiden lakimääräisen perintöosan sekä kolmannen, kuolleen Matin perintöosan 1/3 jaettavaksi viidelle lapsenlapselle, voidaan mielestäni lähteä siitä, että kaksi elossa olevaa lasta saavat perintöosansa vähentämättöminä ja Hellin lakiosasta puuttuva osuus täydennetään tästä Matti-vainajan 1/3-osuudesta."

Kun en tuntenut vainajaa, enkä ole nähnyt testamenttia, en voi tietää mitään tuollaista hänen tarkoittaneen. Ehkä sinulla on sitten enemmän tietoa tästä tapauksesta ja henkilöistä. Lähtökohta kuitenkin pitää olla, että kaikki yleistestamentti saajat ovat samanarvoisia, ellei testamentista muuta johdu.

"Lakimääräistä perimystä muutoin muuttamatta määrään, että Matti-poikani osuus 1/3 jaetaan viiden lapsenlapseni kesken tasan."

Tuollainen klausuuli kyllä oikeuttaa laskutapaasi mutta kun ap ei vihjannut mitään siihen viittaavaa, ei sitä voida olettaa.

10-9 kirjoitti:

"Pertin ja Leenan osuuksia käsitellään kuten perintöosuuksia."

Mihinhän tuokin perustuu? Mutu vai johonkin lähteeseen?

Yleistä ja triviaalia tietoa oikeuskäytännöstä ja osittaista seurausta lahja- ja perintöverotuksesta.

Kun testamentilla ei ole ollut tarkoitus muuttaa perillisen perintökaaressa säädettyä oikeusasemaa, perillisen saanto katsotaan perinnöksi.

Avauksesta voidaan selvästi tulkita, että Pertin ja Leenan oikeusasemaa ei ole ollut tarkoitusta muuttaa. Ellei testamentista muuta johdu, sitä tulkitaan lähimpien rintaperillisten ja ottolasten hyväksi.

Kallio-Hki kirjoitti:

Yleistä ja triviaalia tietoa oikeuskäytännöstä ja osittaista seurausta lahja- ja perintöverotuksesta.

Kun testamentilla ei ole ollut tarkoitus muuttaa perillisen perintökaaressa säädettyä oikeusasemaa, perillisen saanto katsotaan perinnöksi.

Avauksesta voidaan selvästi tulkita, että Pertin ja Leenan oikeusasemaa ei ole ollut tarkoitusta muuttaa. Ellei testamentista muuta johdu, sitä tulkitaan lähimpien rintaperillisten ja ottolasten hyväksi.

"Yleistä ja triviaalia tietoa oikeuskäytännöstä ja osittaista seurausta lahja- ja perintöverotuksesta."

Jaaha ja vero-oikeus vaikutti kuinka paljon siihen miten yksityisoikeutta tulkitaan?

"Ellei testamentista muuta johdu, sitä tulkitaan lähimpien rintaperillisten ja ottolasten hyväksi."

Jaa, ja tämä helmi perustuu? Muuten vaan, eikös se Helli ollut yhtä läheinen rintaperillinen kuin Pertti ja Leena? Eli sijaantulon takia lakimääräinen rintaperillinen suoraan.

10-9 kirjoitti:

"Yleistä ja triviaalia tietoa oikeuskäytännöstä ja osittaista seurausta lahja- ja perintöverotuksesta."

Jaaha ja vero-oikeus vaikutti kuinka paljon siihen miten yksityisoikeutta tulkitaan?

"Ellei testamentista muuta johdu, sitä tulkitaan lähimpien rintaperillisten ja ottolasten hyväksi."

Jaa, ja tämä helmi perustuu? Muuten vaan, eikös se Helli ollut yhtä läheinen rintaperillinen kuin Pertti ja Leena? Eli sijaantulon takia lakimääräinen rintaperillinen suoraan.

Taisi mennä noviisilla hermot...?! ;-)

10-9 kirjoitti:

"Yleistä ja triviaalia tietoa oikeuskäytännöstä ja osittaista seurausta lahja- ja perintöverotuksesta."

Jaaha ja vero-oikeus vaikutti kuinka paljon siihen miten yksityisoikeutta tulkitaan?

"Ellei testamentista muuta johdu, sitä tulkitaan lähimpien rintaperillisten ja ottolasten hyväksi."

Jaa, ja tämä helmi perustuu? Muuten vaan, eikös se Helli ollut yhtä läheinen rintaperillinen kuin Pertti ja Leena? Eli sijaantulon takia lakimääräinen rintaperillinen suoraan.

Nimim. 10-9: "Jaaha ja vero-oikeus vaikutti kuinka paljon siihen miten yksityisoikeutta tulkitaan?"

Juuri näin, verottajan käsi on pitkä ja vahva - mitä oikein luulit?

Nimim. 10-9: "Jaa, ja tämä helmi perustuu?"

Mikä on ongelmasi? Käsillä olevassa asiassa minkään sukuhaaran lähimpien rintaperillisten oikeusasema ei muutu, ja Hellellä on oikeus vaatia lakiosaansa. Testamentti vaikuttaa ja sen tulee vaikuttaa vain Pertin ja Leenan sukuhaarojen lapsiin.

Saa jomman kumman. Vähemmän saa pyytämättä ja enemmän pyytämällä.

jhcvbcnmcnc kirjoitti:

Saa jomman kumman. Vähemmän saa pyytämättä ja enemmän pyytämällä.

Miksi ei saa lakiosan päälle testamenttiosuutta eli molemmat?

Koska lakiosa on vain laskennallinen vähimmäissuoja, ei itsenäinen muun perinnön päälle tuleva osa.

Ilman testamenttia saisi. Edelleen kummastuttaa se, että eikö Helle saa myös testamentissa hänelle määrättyä osuutta, jos hakee lakiosansa. Tästä on ristiriitaista tietoa olemassa. Miksi lakiosan hakeminen muuttaisi testamenttia niin, että viidelle määrätty osuus menisi vain neljälle?

Kysyjä202 kirjoitti:

Ilman testamenttia saisi. Edelleen kummastuttaa se, että eikö Helle saa myös testamentissa hänelle määrättyä osuutta, jos hakee lakiosansa. Tästä on ristiriitaista tietoa olemassa. Miksi lakiosan hakeminen muuttaisi testamenttia niin, että viidelle määrätty osuus menisi vain neljälle?

Kumma, ettet jo ymmärrä!

Kun Hellelle on testamentattu vain sama määrä kuin neljälle muulle eli 33.333, hän ei mitään erillistä lakiosaa sen päälle saa, vaan lakiosavaatimuksen ansiosta hänen perintönsä korottuu lakiosan määrään asti, jolloin hän saa 83.333.

Testamentin sisältö: Vihtorilla on kolme lasta, joista yksi, Matti, on kuollut jo aikaisemmin. Vihtori oli tehnyt testamentin, jonka nojalla yksi osa perinnöstä menee pojalle Pertille, yksi osa tyttärelle Leenalle ja yksi osa lastenlapsille.

Täällä on tulkittu testamentin tekijän tarkoittaneen, että Pertin ja Leenan osuuksia rintaperillisinä ei olisi tarkoitettu testamentilla muuttaa. Näin on toki voinut olla testamentin tarkoituksena, mutta on se voinut olla toisinkin. Koska saman lopputuloksen olisi voinut saada aikaan määräämällä testamentissa VAIN Matin osuudesta, ts. "määrään, että poikani Matin osuus menee kaikille lapsenlapsilleni", niin tällöin testamentin tarkoitus ollut selvästi edellä sanottu, että Pertin ja Leenan osuutta ei ole tarkoiettu muuttaa.

Mutta koska testamentin tekijä on nimenomaan maininnut sekä Pertin että Leenan TASAPUOLISINA testamentin saajina lastenlasten osuuksien kanssa, voitaisiin testamentin tarkoitusta tulkita myös toisin. Ajatuksena olisi tällöin, että testamentin tekijä on nimenomaan tarkoittanut, että näitä eri tahoja kohdellaan tasapuolisesti ja siten jos Helle vaatii lakiosaansa, niin lakiosaa vastaava osuus tulee vähentää kaikilta testamentissa mainituilta tahoilta yhtä suurin osuuksin lakiosan täyttämiseksi.

Tältä osin voidaan esittää näyttöä testamentin tekijän tarkoituksesta esim. mitä hän on kertonut testamentin laatineelle avustajalleen (jos tällainen on ollut) tai mitä hän on muutoin keskustellut testamentistaan ennen sen laatimista.

Tiedoksi vain, että Helle saa sekä että, jos näin sovitaan, kuten nyt näyttää sovitun, kun kerran jakokirja on tekeillä. Aivan toinen asia on, mitä Helle saisi, jos jako riitautettaisiin ja vietäisiin tuomioistuimen päätettäväksi. Tällöin Helle saisi vain lakiosansa.