kihlat

onks se nyt niiiiin kauheeta jos joku haluu vähän ilmotella muille, että vakavalla pohjalla ollaan?

Riippuu todellakin ihmisestä. Niin ja riippuu siitä, miten kihlat "ottaa" siis asennetta tarkoitan. Onhan minullakin ystävä, joka on ollut jo monta vuotta, yläasteelta lähtien kihloissa, enkä pidä sitä omituisena, saatika huonona asiana. Se on niiden juttu, enhän voi tietää heidän ajatuksiaan, mutta kyllä ne vakavissaan ovat, koska välimatka näiden kahden välillä on 200 km, ja ovat vuostolkulla pysyneet yhdessä. Eihän se mikään vakuus tietty ole, mutta luulen, että he joskus hamassa tulevaisuudessa saavat toisensa alttarilla.
Siinä olet kyllä harvinaisen oikeassa, että ennenvanhaan kihlat on todellakin ollut avioliittolupaus ja silloin on perinteisesti julkistettu hääpäivämäärä. Nykyään enää harva muistaa/tietää kihlauksen alkuperäistä merkitystä! Siitä kun on tullut, surullista kyllä, vähän kuin muoti-ilmiö.
Jokaisen oma asia se silti on.
On minulla myös yksi yläasteikäinen kaveri, joka on kihloissa, eivätkä hänen vanhempansa edes sitä tiedä. Se ON minusta naurettavaa...

Mun koulus on semmonen pari joka tapas riparilla, lukioon mennessä oli jo kihloissa. Ja on yhdessä vielä kun lukiossa on toinen vuosi menossa. Niillä menee tosi hyvin, mutta kuitenkin... Miks kihlat? Jos sillä on joku merkitys, miksei sitä säästetä myöhemmäksi, kun ollaan oikeesti kypsiä ja suunnitellaan häitä tai yhteen muuttamista? Ellei sormus taas merkkaa mitään, miksi ostaa sellasta? Onhan se kiva kun saa esitellä kavereille sormusta ja kaikki näkee, et on varattu... Ehkä mä oon vähän vanhanaikanen kun oon sitä mieltä, ettei kihlojen pitäis olla mikään alaikästen juttu eikä alle vuoden seurustelun tulos. Ei kihlojen musta tartte olla sidottu avo- tai avioliittoon, mutta... miten sen nyt selittäis... Ei noita tollasia kihlojen tyyppisiä osotuksia kuitenkaan rajattomasti ole. Kyllä jotain pitäis säästää myöhemmäkskin. Tunnetusti ilo on suurin, kun on joutunut vähän odottamaankin.

Se on vähän semmonen juttu, että miten jokainen sen ottaa ja haluaa ottaa. Joillekin se merkitsee lupausta avioliitosta, joillekin se taas ei välttämättä oo ihan niin 'vakava' asia...Miten kukin sen sitten aattelee...

oon aivan samaa mieltä!
kihloihin mennään kun todellakin aiotaan mennä naimisiin.
yks mun kamu meni muutama viikko sitten kihloihin n5,5kk seurustelun jälkeen.. tää tyttö on jotain 16-17v.. samoin jätkä. onhan se ihanaa olla rakastunu ja näin mutta onko se nyt nii siistii jos on sormus sormessa?! vanhempana ehkä, kun tietää miksi se siinä sormessa on..

Minusta tuo teinejen kihloihinmeno on todella naurettavaa ja kaiken lisäksi se loukkaa vanhoja perinteitä. Jotkut nuoret (ei onneksi läheskään kaikki) tuntuvat menevän kihloihin melkein joka ihastuksen kanssa, kun halutaan näyttää toisille että seurustellaan. Mikä ihmeen kiire teillä on? Kyllä se suhde kestää ilman sormustakin ja jos ei kestä, niin ei olisi kestänyt sormuksen kanssakaan. Nuorena niitä ihastuksia tulee ja menee.

Kihloihin meno tarkoittaa nimenomaan lupausta avioliitosta. Ennen kihlapari päätti hääpäivänkin jo kihloihin mennessään. Miksi teinejen täytyy pilata vanha perinne, kun eivät näköjään ota asiaa vakavasti? Vaihtakaa vaikka kaulakoruja tai kehittäkää joku uusi teinejen muoti-ilmiö. Kihlaus on vakava asia, jota kuuluu miettiä tarkkaan.