Kiinnostaisiko teitä suomalaiset perinneruoat, niiden reseptit ja valmistaminen?
Ehdotan, että tehdään tähän ketju, jossa jaetaan reseptejä ja ohjeita.
*****
Aloitan puurolla:
Rouhituista ohranjyvistä keitetty puuro
Laita 3 dl rikottuja ohraryynejä kattilaan,
pese ne vedellä ja kaada vesi pois,
lisää uutta vettä, niin että sitä on pari senttiä ryynejä korkeammalla,
jätä yöksi likoamaan.
Siivilöi vesi pois ja laita kattila liedelle seuraavana aamuna,
lisää litra ja sitten toinenkin litra maitoa.
Anna kiehahtaa ja jätä hautumaan liedelle tai
laita kattila tai vuokaan kaadettu puuropohja hautumaan uuniin n. 150 asteissa pariksi tunniksi.
Nauti voisilmän tai hillon kanssa.
Suomalaisia perinneruokia - reseptejä ja ...
NamNamJaMaiskis
44
2588
Vastaukset
- KiitosKaikille
Ruis-peruna-puuro eli Inkoo-puuro
Pari litraa vettä kattilaan
1 kg perunoita kuorittuna ja lohkoiksi leikattuina
ripaus suolaa
2 - 3 dl ruisjauhoja
2 rkl voita
Keitä kuoritut perunat väljässä vedessä.
Kun perunat ovat kypsyneet pehmeiksi, kaada vesi talteen ja survo perunat kattilassa muusiksi. Laita kattila takaisin liedelle, sulata muutama voipala muusin keskellä kattilan pohjalla, sekoita puulastalla hämmentäen muusin sekaan.
Sekoita myös keitinvesi muusin sekaan, ensin puulastalla ja sitten vaikka teräsvispilällä sekoittaen. Ripottele päälle hienoja ruisjauhoja ja vatkaa puuro teräsvispilällä tasaiseksi. Lisää tarvittaessa myös keitettyä vettä kattilaan, koska puuro turpoaa melkolailla.
Anna seoksen kiehua hiljalleen miedolla tulella ja sekoita puulastalla aina välillä huolellisesti, ettei puuro pala pohjaan. Kun puuro on kypsynyt, jätä se lämpimälle liedelle hautumaan.
Puuron voi syödä voisilmän kanssa. Jossain päin Suomea ihmisillä on tapana kastaa puurolusikallinen piimälasiin ja nauttia puuroa piimäisenä.
Seuraavana päivänä puuro maistuu vielä paremmalta, kun ottaa siitä lohkareita ja paistaa voissa paistinpannulla.
(Kopioin ohjeen toisesta ketjusta ja jään odottamaan lisää ohjeita tänne.)Isoäiti teki tuota mun lempi-puuroa, en ole sen jälkeen maistanut. Nyt on pakko kokeilla, kiitos!
Avaa muovi.
Vuole tikku
Lävistä.
Sytytä
Hiillosta.
H.- henrjii
avaa muovi
tipauta kalkunan savustettu
file vadille, kylkeen
siperian barbiqyy soosia,
eikä mitään ronalt rumppia
Olen tämän joulujälkkärireseptin tarjonnut aikaisemminkin, vaikkei sinänsä mitään oikeaa reseptiä ole mulla, siis en tiedä kuinka se valmistetaan. Mutta Tammisaaressa, kun olin pikku-likka, tarjottiin vähä-suolaista maksalaatikkoa jälkiruuaksi. Syötiin syvältä lautaselta, päälle kaadettiin hyöryävän kuumaa maitoa, johon sekoitettiin nokare voita. Namnam ja nam.
- Maku-muisteleLisää
Oliko laatikossa rusinoita? Mitä muuta?
Maku-muisteleLisää kirjoitti:
Oliko laatikossa rusinoita? Mitä muuta?
Oli, se oli kuin tavallinen rusinallinen maksalaatikko, missä oli vähän vähemmän suolaa. Voisi kaupan versiokin kelvata, mutta kotitekoinen oli kyllä parempi.
- mimmimum-..mi
hmp.f kirjoitti:
Oli, se oli kuin tavallinen rusinallinen maksalaatikko, missä oli vähän vähemmän suolaa. Voisi kaupan versiokin kelvata, mutta kotitekoinen oli kyllä parempi.
Hymyilytti kun muistin tyttären pojan yhden vaiheen....mikään muu ruoka ei olisi kelvannut ...kuin maksalaatikko maidolla....maito piti kaataa sen maksalaatikon päälle.
mimmimum-..mi kirjoitti:
Hymyilytti kun muistin tyttären pojan yhden vaiheen....mikään muu ruoka ei olisi kelvannut ...kuin maksalaatikko maidolla....maito piti kaataa sen maksalaatikon päälle.
Hän on sielultaan tammisaarelainen :)
- mimmimum-..mi
hmp.f kirjoitti:
Hän on sielultaan tammisaarelainen :)
On muuten käynyt melkein vauvana Tammisaaren Strömsössä (tuliko likimain oikein)olimme siellä vuokramökillä....sieltä hän varmaan imi sitä saarelaisuutta itseensä....Ihana paikka....
- Tavuviiva
En pysty tuohon gurmeeseen...
Jouluaattona syömme puolen päivän aikoihin aina hyvin haudutettua riisipuuroa. Laitan pestyt riisit likoamaan aatonaaton aamuna puurokattilaan. Lisään joskus 10-12 tunnin päästä maitoa ja laitan puurokattilan liedelle. (Tarkistan, että ulommassa kattilassa on sopivasti vettä.) Sekoitan puuron ja katkaisen lämmön liedeltä nukkumaan mennessä. Aamulla lisään kuumaa vettä ulkokattilaan, sekoitan puuron, saatan ehkä lisätä vähän maitoa (ja nokareen voita) ja käännän virran päälle. Annan riisipuuron muhia, kunnes nuoriso tulee tuomaan joulun kotiini ja nälkäisinä perinteiselle joulupuurolle, johon olen piilottanut kuoritun mantelin. Kuorin yleensä varmuuden vuoksi useampia manteleita, jos vaikka sattuisi tulemaan uusia puuron syöjiä paikalle.
Myöhemmin iltapäivällä sekoitin yleensä riisipuuroon keitettyjä, survottuja porkkanoita ja paistoin porkkanalaatikon muiden laatikkojen kanssa uuniin. Nykyisin saan valmista porkkana-mannasuurimo-laatikkoa, enkä enää ihan joka joulu valmistakaan vanhaa perinteistä versiota.Osta onki.
Katkaise notkea Paju.
Sido siima.
Kaiva mato.
Ongi Ahven.
Puhkaise kala.
Suolaa rläin.
Sytytä nuotio
Tikuta.
Grillaa.
H.- ÖÖ-Örvökki-pöö
Ja tuo mulkvisti-häirikkö-mies jaksaa ilmeisesti aina vaan häiriköidä täällä, eikö hänellä ole omaa elämää? Eikä oikeita omia ajatuksiakaan - ko?
- tärkeä.mies
ÖÖ-Örvökki-pöö kirjoitti:
Ja tuo mulkvisti-häirikkö-mies jaksaa ilmeisesti aina vaan häiriköidä täällä, eikö hänellä ole omaa elämää? Eikä oikeita omia ajatuksiakaan - ko?
Mut mummit tykkee 😉
ÖÖ-Örvökki-pöö kirjoitti:
Ja tuo mulkvisti-häirikkö-mies jaksaa ilmeisesti aina vaan häiriköidä täällä, eikö hänellä ole omaa elämää? Eikä oikeita omia ajatuksiakaan - ko?
"ÖÖ-Örvökki-pöö"
Täällä oli jo puurot ja vellit.
Siksi minua alkoi tympiä tällainen typerä kopio.
H.hunksz kirjoitti:
"ÖÖ-Örvökki-pöö"
Täällä oli jo puurot ja vellit.
Siksi minua alkoi tympiä tällainen typerä kopio.
H.Siks toiseksee, reseptini ovat tosi-vanhoja.
H.- Ihanko.pakko
hunksz kirjoitti:
Siks toiseksee, reseptini ovat tosi-vanhoja.
H.Taidat nauttia häiritsemisestä niin onko vaikea sivuttaa keskustelu jos ei kiinnosta.
Ihanko.pakko kirjoitti:
Taidat nauttia häiritsemisestä niin onko vaikea sivuttaa keskustelu jos ei kiinnosta.
"Ihanko.pakko"
Toisinaan, kuten meistä jokainen.
Luen kaikki, en ohita mitään.
Muuten ei pystyisi keskustelemaan.
EOC
H.
- mimmimum-..mi
Nyt on menossa Suomi 100 kansallisruoka kilpailu.....tässä vaiheessa on raati valinnut 12 finalistia....Ruuat ovat : pitsa..hernekeitto..ruisleipä..mämmi..kalakeitto..viili..karjalanpiirakka..mustikkapiirakka..paistetut muikut..karjalanpaisti..graavi kala..maksalaatikko...
Kilpailuaikaa on viidenteen joulukuuta.....tulokset julkaistaan tammikuussa.
Onko yhtään makuhermoja kutkuttavaa listalla....siis suomalaiseksi ruuaksi....- talvi.va
Nyt justiisa maistuis paistetut muikut! Nälkä tuli :)
Pizzaa ihmettelin, mutta kait se jo vuosikymmenien saatossa on perinteeksi tullut.
Viilistä en tykkää, en ainakaan siitä venyvästä. - mimmimum-..mi
talvi.va kirjoitti:
Nyt justiisa maistuis paistetut muikut! Nälkä tuli :)
Pizzaa ihmettelin, mutta kait se jo vuosikymmenien saatossa on perinteeksi tullut.
Viilistä en tykkää, en ainakaan siitä venyvästä.Muistan lapsuudesta kun käytiin maalla...tädin luona ...tehtiin aina viiliä...he söivät sitä joka aamu...Itse ostan usein sitä punaista viiliä ja joskus laitan mysliä päälle....kun tuota hunkszin luomuviiliä ei ole kaupassa.....
- talvi.va
mimmimum-..mi kirjoitti:
Muistan lapsuudesta kun käytiin maalla...tädin luona ...tehtiin aina viiliä...he söivät sitä joka aamu...Itse ostan usein sitä punaista viiliä ja joskus laitan mysliä päälle....kun tuota hunkszin luomuviiliä ei ole kaupassa.....
Mä muistelen, että äitini olisi tehnyt jotain viilin tyyppistä joka lohkesi oikein palasina. Olin niin pieni, etten muista miten teki.
Hunkszin luomuviilistä en ole kuullutkaan. En ole varma haluanko kuullakaan ;) Kun tehtiin viiliä, kuorittiin aikaisemmin tehdystä tai kaupan paksummasta viilistä päälikerros (=kermaisempi pinta) isompaan teekuppiin ja sekoiteltiin siitä uuden viilin juuri, jota laitettiin reilu ruokalusikallinen puhtaan viilikupin tai useammankin pohjalle.
Sen jälkeen kaadettiin hieman lämmintä (noin 30 - 40 asteista) "eilistä" maitoa viilijuuren päälle. Laitettiin viilikupit lautasen tai voipaperin alle huoneen lämpimään valmistumaan vuorokauden tai parin ajaksi. - Sanottiin, ettei viilistä tule hyvää, vaan se juoksettuu, jos oli ukkossää tai isompia ukkospilviä lähellä. En uskonut asiaa, ennenkuin sain todeta asian käytännössä.
Muistelen, että jos viilin juurta laitettiin vähemmän ja annettiin "paksun maidon" (= kermaisemman version) viiliintyä rauhassa, se saattoi olla leikkaantuvaa ennen kuin happani lisää.
Rahkaa saatiin, kun leikattiin viiliä ja kaadettiin siitä irronnut "vesi" pois toiseen astiaan. - En muista kaadettiinko vetinen litku pois, vai hyödynnettiinkö sitäkin jollain tapaa. ;)- mimmimum-..mi
Otin osaa tuohon äänestykseen tänään....kun oli tullut sähköpostiin....en oikein osannut päättää.....mutta sitten vastasin että kalakeitto....On se aikamoinen yllätys ...jos pitsa saa kansallisruoka tittelin.....
Hauska juttu, että Suomessa mainitaan pizzakin jo kansallisruokana nykyään. Tosin totesin jo viime vuosisadalla, että Suomessa saa parempia pizzoja kuin Italiassa.
Karjalanpaistia lukuunottamatta kaikki finalistiruoat maistuvat minullekin, parhaimmillaan voisin kutsua kaikkia niitä herkuiksi.
Kotitekoinen hernekeitto, erilaiset ruisleivät, mämmi sesonkijälkiruokana paksun kerman kanssa, kalakeitto kaikissa eri muodoissaan kala- tai maitoliemessä, viilikin kelpaa, ja ruistaikinakuorella leivotut karjalanpiirakat riisitäytteellä, mustikkapiirakka, paistetut muikut, graavikalat, jopa maksalaatikko ovat parhaimmillaan herkkuja.
Olisin voinut ottaa mukaan myös kalakukon, ruiskuoressa erilaisin täyttein. Erityisesti pikkuahvenilla täytetty maistuu minulle.
Mitä muita herkkuja te olisitte ottaneet mukaan kilpailuun?
Mitkä ovat teidän herkkujanne?
Mitkä listan ruoista kutittelevat mimmi-mum..min omia makuhermoja?- mimmimum-..mi
Raadin jäsen Lasse Lehtinen on maininnutkin että pitsa herättää varmaan eniten keskustelua näistä valituista....mutta on suomalaista arkea tänäpäivänä....
Olen mielestäni melkein kaikkiruokainen....vieraammaksi noista on jäänyt paistetut muikut....maistuivat kyllä tai-vaallisen hyviltä silakkamarkkinoilla kerran....siis yhdenkerran olen syönyt niitä...Kalakukko aivan selvästi puuttuukin listalta.....sitäkin olen kerran vain syönyt. - 1eero
Lehdissä aikoinaan kirkuvia otsikoita hesaria myöten nosti niskakarvat pystyyn, savossa huijari kaupitteli onttoja kalakukkoja.
- mimmimum-..mi
Oletko tehnyt kalakukkoja ...kun kalasteletkin....vai onko ne teilläpäin perinneruokia....taitaa olla naisimmeisten juttuja ....vai
- talvi.va
Kalakukon kuorikin on kyllä hyvää semmosenaan, kun laittaa voita päälle. Mutta, että huijataan, olisi myynyt kalakukon kuoria.
Tämä ketju on vaarallisen sylkirauhasia herättelevä. - 1eero
mimmimum-..mi kirjoitti:
Oletko tehnyt kalakukkoja ...kun kalasteletkin....vai onko ne teilläpäin perinneruokia....taitaa olla naisimmeisten juttuja ....vai
Anoppi tahtoi pienet ahvenet myös pyörytti sujuvasti kukkosen, nii patakukko on vastaava..tarpeet pataan ja kuori päälle.
- mimmimum-..mi
Kuinka sitä sitten syötiin...kun se kuori oli vaan päällä...otettiinko siitä padasta annos lautaselle...
Ruistaikinakuori kaulittiin paksuksi ja sen päälle ladottiin riviin kerros kevyesti suolattua kalaa, pikkuahvenia tai muikkuja. Kalakerrosten väliin laitettiin harvakseltaan ohuita, mahdollisimman rasvaisia siankylkiviipaleita. Kun kaloja oli sopiva pitkänomainen kerroksittain ladottu kasa kuoren keskellä, käärittiin kuori kalojen päälle ja rypisteltiin liitoskohtia vedellä kostutellen. Oli tärkeää, että taikinakuori peitti kukon kokonaan.
Taikinaa säästettiin vähän paikka-aineeksi, koska pinta saattoi rikkoontua paistettaessa ja siitä alkoi usein valua rasvaista kalalientä pellille tai jopa uuniin. Kalakukon voi myös kääriä alumiinikerroksella varustettuun paistinpaperiin ja paketti yritettiin sulkea huolellisesti.
Paistoaikaa ja -lämpötilaa en valitettavasti muista.
Paistamisen jälkeen kukkopaketin ympärille käärittiin reilusti lisää (sanomalehti)paperia ja paketti "piilotettiin" sänkyyn peiton ja tyynyjen alle kypsymään vielä vähän itsekseen.
Savolaiset nostivat yleensä kalakukon keskelle pöytää ja avasivat kukon päältä kuoreen aukon, joka suureni, kun aterialla olevat viilsivät taikinakuorta puukolla samalla kun kaivoivat kukosta kalaa omalle lautaselleen. Renki- ja ehkä muillakin miehillä oli oma puukkonsa aina vyöllä.
Helsinkiläinen äitini hallitsi myös kalakukon valmistamisen ja niin opettelin minäkin aikanaan. Meillä kalakukosta leikattiin paksuja viipaleita lautaselle ja joskus evääksikin. Kalakukossa ruodotkin pehmenivät, eikä niitä tarvinnut varoa niin kuin useimmissa muissa kalaruuissa. ;) Lapsena olisin kai mieluiten syönyt pelkkää kalakukon kuorta. Siihen oli imeytynyt hyviä makuja täytteestä ja kuoren sisin osa oli hieman pehmeää ja ulkoisin osa oli hieman kovettunut paistamisen aikana. - Mistähän saisi pieniä ahvenia?- O-Orvokki
mimmimum-..mi kirjoitti:
Kuinka sitä sitten syötiin...kun se kuori oli vaan päällä...otettiinko siitä padasta annos lautaselle...
Kuori oli luultavasti puhdasta ruistaikinaa, joka maustuu paistamisen aikana kalahöyryillä. Veikkaan, että vuoan päältä jokainen sai halutessaan leikata myös kuorta oman annoksensa lisäkkeeksi.
- O-Orvokki
Paistoaikoja ja muutakin tietoa löytyy alla olevista linkeistä:
http://www.maku.fi/reseptit/kalakukko
https://www.yhteishyva.fi/reseptit/kalakukko/04264
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/220213/Aito savolainen Kalakukko (muikkukukko)/
Hakukoneilla löytyy varmasti monia muitakin ohjeita. - O-Orvokki
optimisti-orvokki kirjoitti:
Ruistaikinakuori kaulittiin paksuksi ja sen päälle ladottiin riviin kerros kevyesti suolattua kalaa, pikkuahvenia tai muikkuja. Kalakerrosten väliin laitettiin harvakseltaan ohuita, mahdollisimman rasvaisia siankylkiviipaleita. Kun kaloja oli sopiva pitkänomainen kerroksittain ladottu kasa kuoren keskellä, käärittiin kuori kalojen päälle ja rypisteltiin liitoskohtia vedellä kostutellen. Oli tärkeää, että taikinakuori peitti kukon kokonaan.
Taikinaa säästettiin vähän paikka-aineeksi, koska pinta saattoi rikkoontua paistettaessa ja siitä alkoi usein valua rasvaista kalalientä pellille tai jopa uuniin. Kalakukon voi myös kääriä alumiinikerroksella varustettuun paistinpaperiin ja paketti yritettiin sulkea huolellisesti.
Paistoaikaa ja -lämpötilaa en valitettavasti muista.
Paistamisen jälkeen kukkopaketin ympärille käärittiin reilusti lisää (sanomalehti)paperia ja paketti "piilotettiin" sänkyyn peiton ja tyynyjen alle kypsymään vielä vähän itsekseen.
Savolaiset nostivat yleensä kalakukon keskelle pöytää ja avasivat kukon päältä kuoreen aukon, joka suureni, kun aterialla olevat viilsivät taikinakuorta puukolla samalla kun kaivoivat kukosta kalaa omalle lautaselleen. Renki- ja ehkä muillakin miehillä oli oma puukkonsa aina vyöllä.
Helsinkiläinen äitini hallitsi myös kalakukon valmistamisen ja niin opettelin minäkin aikanaan. Meillä kalakukosta leikattiin paksuja viipaleita lautaselle ja joskus evääksikin. Kalakukossa ruodotkin pehmenivät, eikä niitä tarvinnut varoa niin kuin useimmissa muissa kalaruuissa. ;) Lapsena olisin kai mieluiten syönyt pelkkää kalakukon kuorta. Siihen oli imeytynyt hyviä makuja täytteestä ja kuoren sisin osa oli hieman pehmeää ja ulkoisin osa oli hieman kovettunut paistamisen aikana. - Mistähän saisi pieniä ahvenia?Wikipediasta kopioitua omasta mielestäni kiinnostavaa tekstiä:
Kalakukko
Kalakukko on suomalainen perinneruoka, yleisemmin Savossa tarjottu ja valmistettu. Se on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi heinäkuussa 2002. [1]
Kalakukossa ruistaikinakuoren sisään leivotaan yleisesti kalaa sekä sian kylkeä. Kalakukkoa paistetaan uunissa, perinteisesti leivinuunissa, paisto kestää 5–7 tuntia.
Sana kukko tai kalakukko on vanhastaan tunnettu taikinakuorisen paistoksen nimitys suomen murteissa likipitäen Viipuri–Raahe -linjan pohjoispuolella. Kalakukon kukko voi olla samaa kielellistä lähtöä kuin kanalintu-uros eli kukko, mutta yhtä hyvin nimen alkuperä voi olla huippua, kukkuraa tai kukkulaa tarkoittava sana kukku. Jälkimmäistä tulkintaa tukee se, että kukkupäätä, kukkurapäätä on eräissä murteissa sanottu kukkopääksi. Näin sana kukko voisi olla lyhentymä kukkopiirakasta, jonka alkuperäinen merkitys oli muodoltaan pullea piirakka. Kolmannen selitysmallin mukaan nimi liittyy kätkemiseen ja paketoimiseen, kalakukon kuori on siis eräänlainen kukkaro.
Savolainen kalakukko
Tunnetun Hanna Partasen kalakukkoleipomon kyltti Kuopiossa.
Kalakukko on muun muassa muuttoliikkeen myötä tullut suosituksi Savon ulkopuolellakin. Kalakukon voi nauttia lämpimänä tai kylmänä. Perinteisesti kalakukon kuoren päälle sipaistaan voita.
Kalakukon avaamiseen liittyy kaksi erilaista koulukuntaa: Ensimmäisen mukaan kukon päälliseen leikataan pyöreä aukko tai kuorta lähdetään leikkaamaan spiraalimaisesti kukon ympäri sen mukaisesti, miten syönti edistyy. Silloin saadaan ensimmäinen pala kuorta nautittavaksi ja reiän kautta päästään käsiksi herkulliseen sisällykseen. Toisen koulukunnan mukaan kukko leikataan siivuiksi, joissa on sekä kuorta että sisällystä. Edellistä tapaa leikata kalakukko tavataan yleensä pohjoisemmassa Savossa.
Myös kalakukon perusraaka-aineesta on kaksi koulukuntaa. Toisen mukaan kalakukko tulee tehdä muikusta, toisen mukaan ahvenesta. Raaka-aineen mukaiset kutsumanimet ovat muikkukukko ja ahvenkukko.
Patakukko, kahvallinen kalakukko ja säilytys
Kalakukko voidaan myös valmistaa pataan, jolloin taikinakuorta asetellaan padan pohjalle ja kanneksi. Tällöin kukkoa nimitetään ”patakukoksi” tai ”kuppikukoksi”. Kukosta tunnetaan myös versio nimeltään ripakukko, jossa taikinakuoreen sijoitetaan vitsaksista punottu lenkki kahvaksi. Nykyisin kalakukkoja on saatavana myös purkitettuna säilykkeenä.
Yläkainuulainen kalakukko
Suomussalmella, Kuusamossa ja myös Vienassa on savolainen kalakukko ollut tuntematon vielä 1950-luvulla. Siellä kalakukko tehtiin siten, että ruisleipätaikinalevylle ladottiin kevyesti suolatut kalat – mieluusti siikoja – ja levyn reunat käännettiin sivuilta kalojen päälle. Päädyt jäivät auki. Paistamisaika on vain leivän ja kalan kypsymiseen tarvittava aika, siis huomattavan lyhyt savolaiseen kukkoon verrattuna. Tällaisessa kukossa eivät kalan ruodot ehtineet hautua pehmeiksi, vaan kalat oli ruodittava tavalliseen tapaan, mutta leipäaines maistui samalta kuin savolaisessa kalakukossa. Vienasta Kuusamon kautta matkanneilla laukkukauppiailla on ollut niin sanottuja räätijauhoista leivottuja vaaleita kukonkuoria. Silminnäkijän mukaan heillä oli alkumatkasta varaa heittää leipäkuoria sammalikkoon ruokailupaikalla. Siis kala oli tärkeämpi kuin kuori. - 1eero
Siinä tuli tietoa kerraksee, reissussa piti nälän loitolla jos oli kokkel'piimää ni mikä ettei.
1eero kirjoitti:
Siinä tuli tietoa kerraksee, reissussa piti nälän loitolla jos oli kokkel'piimää ni mikä ettei.
Olen kuullut huhuja, että kalastaisit, pilkitkös myös.
Mua on askarruttanut yksi hassu kysymys jo kauan aikaa,
voiko lahnoja pillkiä, oletko koskaan saanut avannosta lahnaa.
Mahtuiko hyvin reijästä tulemaan. Rapisiko evät.
Minä pitäisin alku-peräisen "puurot ja vellit"- aloituksen Peruna-Laatikosta.
Se on sentään aitoa.
Eikä mistään kopioitu.
Eikä niin imelletty kuin tämä kopio-aloitus.
H.- TaiOnkoPiirakkaEhkä
Onko raparperikiisseli suomalainen perinneruoka?
- hytinäx1
Miksi ei perinneruokiin kuuluisi talkkuna en kyllä mistään muualta ole niitä ryynejä löytänyt joista oisi keittää talkkunapuuroa. Ja entäs leipäpaisti?
Ja rasvarieska, joka todellakin on aito suomalainen pitsa.- IhanVieraitaMulle
Millainen on leipäpaisti? Miten se valmistetaan?
Entä rasvarieska?
Missäpäin Suomea sellaisia on tehty ja syöty?
Tuossa kansallisruokakilpailussa mietin miksi ehdolla on niin vähän marjaruokia, vain mustikkapiirakka.
Suomessa syödään kuitenkin paljon marjoja.
Finnairkin tarjoaa hyvää mustikkamehua lennoillaan. Hyvä jutta.
Kerran halusin tarjota savolaista perinneruokaa, tein sen valmiista ruistaikinasta ja ostin ahvenet fileinä, siitä tuli aikas hyvää ja ei vaatinut niin pitkää kypsennysaikaa.- henrjii
muikut a la korppis, voin sekaan lisätään rypsiöljyä, sillälailla
ruisjauhoisista muikuista saa rapeita
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Useita puukotettu Tampereella
Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht1522954Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava3682050- 411805
Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?
Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii371772Meneeköhän sulla
oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua321421Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em931221- 541173
Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.
Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul328975Jumala puhui minulle
Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles110948Annan meille mahdollisuuden
Olen avoimin mielin ja katson miten asiat etenevät. Mutta tällä kertaa sun on tehtävä eka siirto.Sen jälkeen olen täysil53792