Toivon että luette tämän koska tarvitsen apua. tämä on vähän pitkä kun liitän tähän tekstin jonka oon kirjottanu ennemmin.
Jouduin osastolle 4kk sitten. Minulle on syötetty ainakin Ketipinoria, Risperidonia, Zyprexaa ja Abilifyita. Olen 16 vuotias. Diagnoosikseni todettiin jonkun ajan kuluttua breakdown eli jonkinlainen loppuunpalaminen. 2 viikkoo osastolla ollessani ilman lääkkeitä minulla ei ollut mitään muisti tai ajatteluvaikeuksia tai mitään muutakaan.
Lääkkeiden aikana mulla oli mm. tälläisiä oireita/haittavaikutuksia
-zombimaisuus
-ilmeettömyys
-vaikea muodostaa sanoja
-ajattelukyky todella huono
-esim kirjoittaminen vaikeaa(kamala käsiala, ajatus ei kulkenut yhtään)
-raju lihominen
-ei minkäänlaisia tunteita
-ei mielihyvää tai kiinnostusta mihinkään
-huono muisti (sanavarasto tuntuu olemattomalta ja sanat aina hukassa)
-vaikeaa olla sosiaalisissa tilanteissa(yllämainittujen takia)
-päättelykyky ja muut kongjitiiviset vaikeita
-opitut asiat on unohtuneet täysin(koulussa/yleissivistys)
Kun esim. ajatus meni täysin jumiin ja kerroin siitä lääkärille kiellettiin , että se ei millään voi johtua lääkkeestä koska annos on pieni ja sanottiin että sama haittavaikutus (tuntui että pää oli jumissa eikä ajatus kulkenut) ei voisi tulla kaikista noista lääkkeistä. olin kokoajan lääkkeitä vastaan kun ne toi tuollaisia oloja eikä mitään positiivista ja siellä melkein paheksuttiin sitä ja vanhemmat huusivat että miksen ota hoitoa vastaan.
Nyt sain vihdoin 2 viikkoa sitten lääkärin suostuteltua lopettamaan lääkkeet. Osa haittavaikutuksista hävisi jo ennemmin ja osa loppui lääkkeiden loputtua mutta vielä nyt samana on pysynyt:
-ajatus ei kulje kunnolla
-en pysty pohtimaan asioita
-muisti on todella huono(vaikeuttaa arkeakin huomattavasti ja edelliset päivät on aivan sumun peitossa)
-sanat ova hukassa ja sanavarasto suppea
-kongitiiviset tuottavat ongelmia
-en osaa ratkaista mitään älyllistä
- opitut tiedot ovat kateissa
-en ymmärrä lukemaani ja asioiden tajuaminen on vaikeampaa
-entisenä sosiaalisenatyttönä sellaiset tilanteet ovat hirveitä tämän takia.
ONKO KELLÄÄN TIETOA VOINKO SAADA TUKIA TILANTEESEENI?:(
todellisuus on niin eri mitä lääkäri luulee ja diagnoosi on. ennen panostin kouluun ja mulla oli paljon tulevaisuuden haaveita ja urahaaveita.kuitenkin jos jään tälläiseksi tai oireet vain vähän laimenee, ne eivät valitettavasti toteudu.olen muitten silmiin tällähetkellä suurinpiirtein mitään aikaansaamaton haahuilija vaikka yritän tsempata itteni täysin. opiskelu on mahdotonta kun mikään ei pysy päässä enkä ymmärrä asioita ja vanhat tiedot on kadonnu. en haluis et mun tulevaisuus on sitä että nöyryytän itseäni koulusta toiseen kun missään en pärjää ja jos saisinkin työpaikan niin ole n siellä se joka on aina pihalla kaikesta ja riesana melkeen ja kaikki on paljon haastavampaa kuin muille.
haluisin niin paljon olla vaan terve ja opiskella ja mennä töihin ja pärjätä...
peruskoulun olen suorittanut.
mutta mitä minun pitäisi tehdä? voinko saada myöhemmin jotain tukia?
Jouduin osastolle 4kk sitten. Minulle on syötetty ainakin Ketipinoria, Risperidonia, Zyprexaa ja Abilifyita. Olen 16 vuotias. Diagnoosikseni todettiin jonkun ajan kuluttua breakdown eli jonkinlainen loppuunpalaminen. 2 viikkoo osastolla ollessani ilman lääkkeitä minulla ei ollut mitään muisti tai ajatteluvaikeuksia tai mitään muutakaan.
Lääkkeiden aikana mulla oli mm. tälläisiä oireita/haittavaikutuksia
-zombimaisuus
-ilmeettömyys
-vaikea muodostaa sanoja
-ajattelukyky todella huono
-esim kirjoittaminen vaikeaa(kamala käsiala, ajatus ei kulkenut yhtään)
-raju lihominen
-ei minkäänlaisia tunteita
-ei mielihyvää tai kiinnostusta mihinkään
-huono muisti (sanavarasto tuntuu olemattomalta ja sanat aina hukassa)
-vaikeaa olla sosiaalisissa tilanteissa(yllämainittujen takia)
-päättelykyky ja muut kongjitiiviset vaikeita
-opitut asiat on unohtuneet täysin(koulussa/yleissivistys)
Kun esim. ajatus meni täysin jumiin ja kerroin siitä lääkärille kiellettiin , että se ei millään voi johtua lääkkeestä koska annos on pieni ja sanottiin että sama haittavaikutus (tuntui että pää oli jumissa eikä ajatus kulkenut) ei voisi tulla kaikista noista lääkkeistä. olin kokoajan lääkkeitä vastaan kun ne toi tuollaisia oloja eikä mitään positiivista ja siellä melkein paheksuttiin sitä ja vanhemmat huusivat että miksen ota hoitoa vastaan.
Nyt sain vihdoin 2 viikkoa sitten lääkärin suostuteltua lopettamaan lääkkeet. Osa haittavaikutuksista hävisi jo ennemmin ja osa loppui lääkkeiden loputtua mutta vielä nyt samana on pysynyt:
-ajatus ei kulje kunnolla
-en pysty pohtimaan asioita
-muisti on todella huono(vaikeuttaa arkeakin huomattavasti ja edelliset päivät on aivan sumun peitossa)
-sanat ova hukassa ja sanavarasto suppea
-kongitiiviset tuottavat ongelmia
-en osaa ratkaista mitään älyllistä
- opitut tiedot ovat kateissa
-en ymmärrä lukemaani ja asioiden tajuaminen on vaikeampaa
-entisenä sosiaalisenatyttönä sellaiset tilanteet ovat hirveitä tämän takia.
ONKO KELLÄÄN TIETOA VOINKO SAADA TUKIA TILANTEESEENI?:(
todellisuus on niin eri mitä lääkäri luulee ja diagnoosi on. ennen panostin kouluun ja mulla oli paljon tulevaisuuden haaveita ja urahaaveita.kuitenkin jos jään tälläiseksi tai oireet vain vähän laimenee, ne eivät valitettavasti toteudu.olen muitten silmiin tällähetkellä suurinpiirtein mitään aikaansaamaton haahuilija vaikka yritän tsempata itteni täysin. opiskelu on mahdotonta kun mikään ei pysy päässä enkä ymmärrä asioita ja vanhat tiedot on kadonnu. en haluis et mun tulevaisuus on sitä että nöyryytän itseäni koulusta toiseen kun missään en pärjää ja jos saisinkin työpaikan niin ole n siellä se joka on aina pihalla kaikesta ja riesana melkeen ja kaikki on paljon haastavampaa kuin muille.
haluisin niin paljon olla vaan terve ja opiskella ja mennä töihin ja pärjätä...
peruskoulun olen suorittanut.
mutta mitä minun pitäisi tehdä? voinko saada myöhemmin jotain tukia?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.