Onko GPS todellakin välttämätön?

Ja pimeys

Katsokaa elokuva All is lost!

Varoitus: juonipaljastuksia.

Tajuttomuus ja black out. Ratkaisuna ei ollut gps:n käynnistäminen, vaan paikan määrittäminen planetaarisesti. Hätärakettien ja radion varajärjestelmänä toimi palava pelastuslautta.

Suunnistaminen on kansalaistaito siinä missä purjehtiminen, polkupyörällä ajo, avotulen teko kuin soutaminenkin. Näihin on toki myös modernimpia ratkaisuja ja erilaisia palvelukonsepteja, joilla ne voi hoitaa sisällä, tai jonkun muun toimesta.

Ei tuo planetaarinen paikanmääritys taida oikein vain toimia saaristovesillä, ja se pelastuslauttakin siinä elokuvassa, taisi syttyä palamaan vähän niinkuin puolivahingossa.

Kello, kaikuluotain ja valaisin auttavat sumussa ja pimeässä. Low tech.

Kylläpä kauppiaalla on luppoaikaa, kun jaksaa roikkua täällä suoltamassa hevon p....

Lähti vaan jotenkin runoratsu laukkaamaan tuossa kesken päivän.

palkansaajallaonaikaa kirjoitti:

Kylläpä kauppiaalla on luppoaikaa, kun jaksaa roikkua täällä suoltamassa hevon p....

Katos vaan, vanha kotiryssä haluaa rajoittaa yrittäjän sananvapautta :D
Olet myöhässä, punaisen VALPOn aika oli 70 vuotta sitten.

Kun on sitten tarpeeksi harjoitellut hevosella ajoa, tiellä, kadulla ja kylänraitilla, voi sen jälkeen hakeutua hevosellaajon ammattikurseille.
Vaatimustaso on aivan toista luokkaa kun harjoitellaan tukinajoa puolenmetrin hangessa ja kivisesessä korpimaastossa.
Keväällä on sitten aika siirtyä paskan ajoon kippikärryllä. Toukotöiden yhteydessä harjoitellaan piikkiaatran käyttöä, sillä risukarhista on jo luovuttu. Tosin vanhanliiton miehet eivät ole vieläkään hyväksyneet sen hylkäämistä - nojataan kuullemma liikaa uuteen teknikkaan.
Näillä ammattikurseillahan oletetaan, että oppilaat ovat perusteellisesti käyneet hevosenhoidon perustason läpi - kuten edellisessä postauksessa jo tuli esiin.
Ammattikursseilla perhdytään myös kengityksen mielekiintoiseen maailmaan ja päästään avustamaan kengitysseppää eriluonteisien hevosten kanssa.
Aikanaan kun tämä laaja ammattihevosmiehen(nykyisin myös naisen) kurssitaso saavutettu, voi todistuksen saanut oppilas hakea Metsä - ja maatalous - virastosta kansainvälistä hevosmiehen/naisen ajajankirjaa. Kukaan ei kuitenkaan takaa, että tämän kirjan haltija saisi oikeuden ajaa Ascotissa kilpahevosella.

Hevoskortit on tietysti suoritettu, vaikka skootterilla ajelenkin, mutta mitä pätevyystodistuksia pitää suorittaa, että saan nostaa yli kymmenneliöisen isopurjeen ilman meriupseerin valvontaa?

Onko hevosessa GPS ja jos on niin miten se toimii ?

Vaikuttaa halvalta, mustasta laatikosta voisi periä vaikka 50€ kuussa liittymismaksu 11,95€/kk ja datasiirto ajamisen mukaan vaikka keskimäärin 50€ kuussa ja avaus maksu 7€.

Nämä laitteet, myös venneeseen, pyörään, mopoon, mönkijään, moottoripyörään, traktoriin, autoon ja ihmiseen joka kävelle.

Näin oomme mieltä ja laitteet valmistaa Anne:n kaveri, kait Anne saa provikat tästä laista?

Tosikkona kuten "NäinkinVoiKäydä" voin todeta, että kartanlukutaito vaatii harjoitusta. Ennen lentäessä putosi matalala kartalta ellei harjoitellut. Vesillä esim. Hki Hanko edestakaisin pelkällä paperikartalla on hyvä harjoitus. Löysin kiven kuten ennen vanhaan.

Tämä tuttu juttu, kaveri oli tuntemattomassa satamassa lähdössä 90 astetta väärään ja vaaralliseen suuntaan, kun sähkökompassista ei tullutkaan suuntatietoa ja plotterissa veneen kuvake sojotti väärään eli satunnaiseen suuntaan. Ei ollut välittänyt katsoa sataman mallia käsillä olleesta satelliittikuvasta eikä perehtyä etukäteen merikarttaan, joten tuttu kiintopiste puuttui ja hätäännys valtasi mielen kun sähkövärkki ei pelannut totutulla tavalla. Paikka oli minulle ihan selvä vaikka olin itsekin ekakertalainen mutta karttanavigointi tuttua.

Gps-kartat venyy ja kastuu vielä vähemmän. Eli päin vastoin.