Oikeusvaltion tunnuspiirteitä
Laillisuus
Vapaus ja oikeusvaltion ihanteet alkavat toteutuva vasta sitten, kun vallanpitäjien oikkujen ja mielihalujen tilalle asetetaan demokraattisesti hyväksyttyyn perustuslakiin pohjautuvat lainsäädännölliset määräykset.
Puhevapaus
Edustuksellinen hallitusjärjestelmä ei ole edes ajateltavissa ilman vapautta tuoda kaikkia ilmaisukeinoja käyttäen julki ihmisten toiveita ja mielipiteitä. Puhevapaus on pyhä periaate, joka ei missään muodossa pidä olla rajoitettu. Se voi esiintyä perinteisenä puheena, mutta myös keskustelupalstoilla kannanottoina. Media aidon puheen lisäksi on se väline, jonka kautta puhevapaus tulee julki.
Oikeus vedota viranomaisiin
Demokratiaan kuuluu ominaispiirre, jota kutsutaan kansalaisten kuulemiseksi, sillä jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus tulla kuulluksi. Siksi vapaan kansalaisen asemaan kuuluu vetoamisoikeus, jonka avulla hän voi puolustaa näkemystään toisia kansalaisia, järjestöjä ja erilaisia organisaatioita kuin myös yrityksiä ja itse viranomaisia vastaan. Vetoamisoikeuden rajoitukset saattavat tuntua houkuttelevilta vaikkapa tehokkuuden nimissä, mutta heti kun yhtä vetoamisoikeutta rajoitetaan, nousee toisen rajoittamiselle perustelut. Demokratia on hidas ja joskus kallis tapa toteuttaa kehittyneen yhteiskunnan arvoja, mutta demokratiaa ei pidä rapauttaa vetoamisoikeuteen koskemalla.
Hallitsemisen oikeus
Kuulluksi tuleminen ei pelkästään riitä. Kansalaisilla täytyy olla valta vaikuttaa vallan elimiin, kokoonpanoon, tehtäviin ja toiminnan laadun valvomiseen. Se on hallitsemiseen liittyvää aitoa kansalaisen valtaa eli vetoamisoikeuden täytyy ylettyä kansalaisesta alkaen tosiasialliseen hallituksen toimintaan ja siihen vaikuttamiseen saakka.
Julkisiin viranhaltijoihin kohdistuva valvonta
Hallinnon tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuteen kuuluu luonnollisena osana viranhaltijoiden valvonta. Kansalaisilla tulee olla käytettävissään keinoja, joilla julkisen vallan viranhaltijoita valvotaan. Valvontaa on kahtalaista: ensiksi viranhaltijoiden toiminnan laillisuuden valvonta ja toiseksi se, käyttävätkö he tehokkaasti ja viisaasti oikeuksiaan: laiskurit ja saamattomat vaihdetaan aikaansaaviin.
Älykäs ja koulutettu edustajakunta
Julkisiin tehtäviin valituilta edellytetään tarvittavaa koulutusta olipa se luonteeltaan teknistä, tieteellistä tai taiteellista sekä älyllistä kapasiteettia, pätevyyttä, sosiaalista lojaalisuutta ja moraalista kuntoisuutta.
Demokratia, joka kunnioittaa kansalaisen oikeuksia ja vaalii, että oikeuksia noudatetaan niiden kaikissa muodoissaan, on kehittyneen sivilisaation ja oikeusvaltion piirre. Pienikin yllä mainittujen oikeuksien loukkaus on demokratian heikennys ja muiden valtapyrkimysten vahvennus. Demokratia on herkkä valtajärjestelmä ja sen vahvuus on siinä, kuinka se pystyy puolustamaan yksittäisen kansalaisen asemaa ja oikeutta tuoda julki mielipiteitään kaikilla mahdollisilla tavoilla ja foorumeilla sekä kansalaisen oikeutta käyttää valtaa valvonnan muodossa viranomaisiin, erilaisiin organisaatioihin ja aina hallitusvaltaan saakka.
http://urantiaopetuksia.blogspot.fi/2011/03/oikeusvaltion-tunnuspiirteet.html#!/2011/03/oikeusvaltion-tunnuspiirteet.html
Laillisuus
Vapaus ja oikeusvaltion ihanteet alkavat toteutuva vasta sitten, kun vallanpitäjien oikkujen ja mielihalujen tilalle asetetaan demokraattisesti hyväksyttyyn perustuslakiin pohjautuvat lainsäädännölliset määräykset.
Puhevapaus
Edustuksellinen hallitusjärjestelmä ei ole edes ajateltavissa ilman vapautta tuoda kaikkia ilmaisukeinoja käyttäen julki ihmisten toiveita ja mielipiteitä. Puhevapaus on pyhä periaate, joka ei missään muodossa pidä olla rajoitettu. Se voi esiintyä perinteisenä puheena, mutta myös keskustelupalstoilla kannanottoina. Media aidon puheen lisäksi on se väline, jonka kautta puhevapaus tulee julki.
Oikeus vedota viranomaisiin
Demokratiaan kuuluu ominaispiirre, jota kutsutaan kansalaisten kuulemiseksi, sillä jokaisella kansalaisella tulee olla oikeus tulla kuulluksi. Siksi vapaan kansalaisen asemaan kuuluu vetoamisoikeus, jonka avulla hän voi puolustaa näkemystään toisia kansalaisia, järjestöjä ja erilaisia organisaatioita kuin myös yrityksiä ja itse viranomaisia vastaan. Vetoamisoikeuden rajoitukset saattavat tuntua houkuttelevilta vaikkapa tehokkuuden nimissä, mutta heti kun yhtä vetoamisoikeutta rajoitetaan, nousee toisen rajoittamiselle perustelut. Demokratia on hidas ja joskus kallis tapa toteuttaa kehittyneen yhteiskunnan arvoja, mutta demokratiaa ei pidä rapauttaa vetoamisoikeuteen koskemalla.
Hallitsemisen oikeus
Kuulluksi tuleminen ei pelkästään riitä. Kansalaisilla täytyy olla valta vaikuttaa vallan elimiin, kokoonpanoon, tehtäviin ja toiminnan laadun valvomiseen. Se on hallitsemiseen liittyvää aitoa kansalaisen valtaa eli vetoamisoikeuden täytyy ylettyä kansalaisesta alkaen tosiasialliseen hallituksen toimintaan ja siihen vaikuttamiseen saakka.
Julkisiin viranhaltijoihin kohdistuva valvonta
Hallinnon tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuteen kuuluu luonnollisena osana viranhaltijoiden valvonta. Kansalaisilla tulee olla käytettävissään keinoja, joilla julkisen vallan viranhaltijoita valvotaan. Valvontaa on kahtalaista: ensiksi viranhaltijoiden toiminnan laillisuuden valvonta ja toiseksi se, käyttävätkö he tehokkaasti ja viisaasti oikeuksiaan: laiskurit ja saamattomat vaihdetaan aikaansaaviin.
Älykäs ja koulutettu edustajakunta
Julkisiin tehtäviin valituilta edellytetään tarvittavaa koulutusta olipa se luonteeltaan teknistä, tieteellistä tai taiteellista sekä älyllistä kapasiteettia, pätevyyttä, sosiaalista lojaalisuutta ja moraalista kuntoisuutta.
Demokratia, joka kunnioittaa kansalaisen oikeuksia ja vaalii, että oikeuksia noudatetaan niiden kaikissa muodoissaan, on kehittyneen sivilisaation ja oikeusvaltion piirre. Pienikin yllä mainittujen oikeuksien loukkaus on demokratian heikennys ja muiden valtapyrkimysten vahvennus. Demokratia on herkkä valtajärjestelmä ja sen vahvuus on siinä, kuinka se pystyy puolustamaan yksittäisen kansalaisen asemaa ja oikeutta tuoda julki mielipiteitään kaikilla mahdollisilla tavoilla ja foorumeilla sekä kansalaisen oikeutta käyttää valtaa valvonnan muodossa viranomaisiin, erilaisiin organisaatioihin ja aina hallitusvaltaan saakka.
http://urantiaopetuksia.blogspot.fi/2011/03/oikeusvaltion-tunnuspiirteet.html#!/2011/03/oikeusvaltion-tunnuspiirteet.html
Vastaukset 22
Vanhimmat
Oikeusvaltion tunnuspiirteet ovat Loviisassa hukassa. Kaikki jotka rohkenevat tuomaan esille ongelmia tai arvostelevat perustellusti hallintoa joutuvat jollain tavalla mustamaalatuiksi. Erityisen "tuomittavaa" näyttää olevan kansalaisen vetoamis- valvontaoikeuden käyttö. Demokratian perusarvotkin on heitetty romukoppaan.
Oikeusvaltion tunnuspiirteistä saisi aiheellisen huoneentaulun kaupunginhallitukselle ja valtuustolle! Meno ja kommentointi on sen tasoista kuin koko oikeusvaltion käsite olisi luottamushenkilöille täysin tuntematon. Puhumattakaan viranhaltijoista.
Uskokaa pois, ei Loviisa erityisemmin eroa muista kunnista tässä suhteessa.
Kyllä vähän joka paikassa on niin, että se jolle oikein toimiminen on tärkeää tyrkätään sivuraiteille.
Ero Loviisan ja vaikkapa lähialueen kuntien välillä on lähinnä se, kuinka paljon meteliä asiasta nostetaan.
Mitä se oikein toimiminen on? On itsestään selvää, että virassa tai luottamustoimessa oleva on velvollinen noudattamaan tarkasti lakeja; tässä ei ole minkäänlaista hyväksyttävää poikkeamissäädöstä ja lupaa.
Oikeusvaltion yksi tärkeä tunnuspiirre on älykäs ja koulutettu edustajakunta, jollaisen kokoaminen on haastava tehtävä Loviisalle, joka elää suurissa elämyksissään, ts. Onnelin ja Annelin lautamökissä nosteessa ja joka haluaa olla Suomen paras 15 500 innokkaantarinankertojan pikkukaupunki.
Julkisiin tehtäviin valituilta edellytetään tarvittavaa koulutusta olipa se luonteeltaan teknistä, tieteellistä tai taiteellista sekä älyllistä kapasiteettia, pätevyyttä, sosiaalista lojaalisuutta ja moraalista kuntoisuutta.
Riskin edustajakunnan ”osaamis- ja vaatimuspoikkeamille” muodostavat kuntariippuvaiset ja hyväveli toimijat, joilla moraali ja eettiset arvot eikä eivät ole toimintaansa ohjaavia asioita ja arvoja. Onko hyväksyttävää vedota siihen, että naapurit rikkovat lakeja ja rötöstelevät, jonka perusteella se on hyväksyttävää myös Loviisan johdossa ja hallinnossa?
Uskokoon satuihin ken tahtoo. Ettänäin111 tarina muistuttaa hämmästyttävästi niitä lapsellisia vakioselityksiä, joilla aina käryn käytyä yritetään vakuuttaa hyväuskoiset hallintoapparaatin moitteettomasta moraalisesta kuntoisuudesta ja samalla dementoida pykälien rikkomukset: Kyllä ne muutkin...pikkujuttu....pienen pieni virhe....virheitä etsimällä etsitään.... valetta....farisealaisuutta...kuka kiven heittää....
Selitykset ovat korniudessaan saman tasoisia fiktiivisiä tarinoita, jos pankkirosmo selittelisi kiinni jäätyään:
Ryöväsin vain pari tonnia....muualla ovat rosvonneet ainakin 200 000 tuhatta.....kyllä niitä pankkeja on rosvottu muuallakin, mutta ei niistä ole nostettu meteliä... itse asiassa kyseessä on vain pienen pieni nostovirhe, kun piti nostaa fyrkat omalta tililtä, mutta huusin vahingossa fyffet tänne ja heti....
Pitäisikö vähän matkustella ja tutustua muihin kulttuureihin ennen kuin valitetaan? Eiköhän meillä ole asiat aika hyvin verrattuna niin moneen muuhun maailman kolkkaan?
Jättefin kun toit esille paikallisen globalisaatioon perustuvan eräänlaisen suhteellisuusteoreettisen oikeuskäytännön, joka mm. selittää hallituksen toimettomuuden. Lex -> Lex Lovisa -> Lex Globaali. Tämän käytännön mukaan jonkun laki- tai johtosäännön pykälän paikallista rikkomusta peilataan muissa kulttuureissa tapahtuviin rikkomuksiin, joista pyritään etsimään vielä isompi rötös jonka perusteella paikallinen suhteellisesti pienemmäksi tulkittu rikkomus voidaan jättää rankaisematta! Pitäisi varmaan matkustella ja siksi varmaan onkin matkusteltu tutustumaan mm. pustalla vallitsevaan oikeuskäytäntöön!
Ai niin joo Tiinakin on joutosäännöillä otettava.huomioon. eiiih, ne kaikki kuollaan!
Puhemies Jankunjankun kuuluu epäilemättä älymystöön ja osoittaa mitalin haun arvoista moraalista kuntoisuutta!
Huikeaa kommentointia!
Eih, olen lyöty. Johtosäännnölle ei voi mitään, kaikki on mennyttä, kurjaa, surkeaa, kylmää ja pimeää. .. valivali, Kaleva, eiih, vali, yhyyy, Sahaniemi, vali, pulu, pulihankintasääntö, vali, vali, voi surkeuden surku! Onneksi on Suomi24 ja valittamisen ilo.
Kyllä Suhteellisuusteoria on oikeassa ja totta. Voikunontaaskurjaa/Jankunjankun on tutkinut varmaan Monorin ja Viron lainsäädännön noudattamisen ihan paikan päällä ja ilmeisesti myös Sahaniemen yhteydessä Venäjän säädöstöt, ts. miten voisi saada ruplat syvään reikään ja kylpyyn? Vaikeaa on näiden suomalaisten jäykkien säädösten ja valvonnan johdosta, joita on noudatettava tarkasti myös Loviisassa.
Antaudunsuosiolla antaa Suomen lain ja kaupungin johtosäännön pykäliin kyllästyneenä ja aivan lyötynä vinkin, ettei enää asetu ehdolle vaaleissa!
Mikä toi pulihankintasääntö on? Onko se niin sanottu missing link? Eli salainen ohje, joka mahdollistaa puliveivauksen ja varsinaisen hankintaohjeen määräysten ohittamisen asemavaltuutusta käyttämällä?
Kyllä, minä täten lupaan etten asetu enää ehdolle missään vaaleissa. ;)
Minulla on myös vaitiolovelvollisuus, en voi siis myrkyttää koko interwebiä samoilla hokemilla, vaikka tuntisin ne kuin oman mieleni, eikun hetkinen, kuka mää ny olinkaan. No ihan sama, en ole ainakaan jäänyt kiinni menneisyyteen ja surkutteluun.
Vaaleissa? Etkö edes kuntajohtajan tai ay-toiminnassa? Sinulta irtoaa todella lapsellista ja naivia juttua aina virka-aikaan. Hyvä niin, tällöin et pääse ry...mään muissa asioissa. Säästöä sekin. Vaitiolovelvollisuus toteutuu ilmeisesti tiedonpanttaamisena lähipiiriltä?
Ennemmin lapsellinen ja naiivi kuin pakkomielteinen mielipuoli. Ennemmin virka-ajalla kuin Kelanpoteilla. Mitä sinä minun .. mistäni mitään tiedät, et kai sinä nyt taas oikeasti luule kinaavasi pakkomielteesi kanssa? Kuka se olikaan Naiivi? Vaitiolosta on joskus hyötyä, voi säästyä monelta harmilta ja paljon rahaa, jopa työpaikka.
Vaitiolo kannattaa, jos on bisneksiä kaupungin kanssa. Se pistää myös mielistelemään. Vaitiolokin rikkomuksista on pelkkää opportunismia.
Ennemmin bisneksiä kuin katkeraa kateutta. Ennemmin vaiti kuin vasikka.
Kommentti paljastaa pelon ilmapiirin olevan tosiasia. Onhan se uskottava pelon ilmapiiriin kun kerran ylimmät viranhaltijat ovat sen aikanaan kaupunkilaisille virallisessa blogissa paljastaneet ja vielä lehden haastattelussa vahvistaneet.
"Mobbning är allvarligt...Jag gav mitt godkännde for texten...Hela leddningsgruppen står bakom texten.
Hyvä Sherlock, mutta ei. Sinun kyvyillä ei kyllä paljastu mikään.
Itse ovat viranhaltijat jo asian paljastaneet ja kaikelle kansalle kailottaneet! Etkö usko heitä? Puuttuuko luottamus?
Loviisan kaupungin virallisilla kotisivuilla julkaistu hallintojohtajan blogikirjoitus:
05.05.2011
Christoffer Masar: Mietteitä viiden kuukauden jälkeen
Mietteitä viiden kuukauden jälkeen
Tätä kirjoittaessani takana on reilut viitisen kuukautta Loviisan kaupungin hallintojohtajana. Uutena henkilönä voin vielä osittain ulkopuolisen silmin tarkastella kaupunkiorganisaatiota ja sen vahvuuksia ja heikkouksia, sekä niin sanotusti nostaa kissan pöydälle silmiinpistävissä epäkohdissa. Mielessäni on monta eri asiaa, jotka ansaitsisivat oman kirjoituksen, mutta keskityn tässä mielestäni olennaisimpaan teemaan, joka on Loviisan poliittinen kulttuuri ja siihen liittyvät puutteet.
Kunnallinen hallinto perustuu niin kutsuttuun dualistiseen johtamisjärjestelmään. Tämä tarkoittaa, että organisaatiota johtavat sekä vaaleilla valitut luottamushenkilöt että virkasuhteissa toimivat viranhaltijat. Vastuurajat menevät pääpiirteissään niin, että virkamiehet valmistelevat asiat poliittisille elimille ja päättävät operatiivisista asioista, kun taas poliittiset toimielimet päättävät laajemmista ei-operatiivista asioista ja päättävät kaupungin strategisen suunnan. Tai näin ainakin teoriassa.
Luottamushenkilöiden tärkeimpänä tehtävänä voidaan pitää asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Taloudelliset resurssit ovat aina rajalliset ja luottamushenkilöiden tehtävä on tehdä priorisoinnit siitä mihin nämä rajalliset resurssit kohdennetaan. Operatiivinen päätöksenteko näiden priorisointien perusteella taas kuuluu virkamiehille. Todellisuus on se, että maantieteelliseltä alueeltaan näin suuri kunta näin pienellä ja vanhenevalla väestöpohjalla joutuu tekemään paljon kipeitä ratkaisuja, eli priorisointeja. Kaikkea ei voi saada kaikkialle ja kaikille, vaan painopisteitä on oltava.
Se, minkä olen havainnut erityisesti valtuuston työskentelyssä, on osittainen päätöksenteon ja priorisoinnin pelko. Tämä ilmenee siitä miten valtuusto käyttää suurimman osan kokousajastaan kaupunkikokonaisuuden kannalta epäolennaisiin ns. lillukanvarsiin. Poliittiselta kentältä on muutamaan otteeseen esitetty sellaisia mielipiteitä, että valtuuston on kannettava vastuunsa. Olen asiasta samaa mieltä, mutta valtuuston osalta vastuunkanto tarkoittaa priorisointien tekoa, strategian ja suurten linjojen päättämistä, eikä sitä, että valtuusto käyttää aikaansa puhtaasti operatiivisiin tai lautakuntatasolle kuuluvien kysymysten ratkaisemiseen. Virkamiehet eivät voi näitä priorisointeja tehdä, koska ne kuuluvat luottamushenkilöille. Mikäli luottamushenkilötkään eivät uskalla tehdä näitä vaikeita päätöksiä, olemme tuuliajolla.
Vielä yllä mainittuakin vakavampi ongelma liittyy siihen, miten luottamushenkilöt suhtautuvat virkamiehiin. Olen kaupungin eri keskuksista saanut useaan otteeseen viestejä ja soittoja siitä, kuinka uupuneita monet virkamiehet ovat jatkuvaan kritiikkiryöppyyn, pitkiin ja raastaviin lautakuntien sekä muiden poliittisten toimielinten kokouksiin ja siihen, että puutteita valmistelussa oikein etsimällä etsitään. Kokouksiin menemistä on jopa kuvattu sanoilla ’niin kuin teloituskomppanian eteen astuisi’. Tällainen, sanoisinko jopa pelon ilmapiiri, ei voi olla kenenkään eduksi. Luottamushenkilöiden voidaan katsoa olevan virkamiesten esimiehiä ja mikäli vastaavanlaista kohtelua esiintyisi toisenlaisessa organisaatiossa, kuten esimerkiksi yrityksessä, niin kyse olisi jo monessa tilanteessa työpaikkakiusaamisesta. Kunta ei saa olla mikään muusta yhteiskunnasta erillään oleva linnake, jossa alaisia luottamushenkilöiden toimesta voidaan kohdella kuinka tahansa.
Valmistelu nykyisessä ylinormitetussa kuntatodellisuudessa on haastava tehtävä ja aikataulupaineet ovat kovat. Valmisteluun liittyviä epäkohtia toki esiintyy ja virkamiehistö ottaa mielellään vastaan rakentavaa kritiikkiä. Mutta kritiikin tulisi juuri olla rakentavaa ja pyrkiä kuntalaisia ajatellen parempaan lopputulokseen, eikä, niin kuin valitettavan usein on, virheiden hakua ja kritiikkiä vain kritiikin itsensä takia.
Entinen Itä-Uudenmaan maakunta kärsi siitä, etteivät maakunnan kaupungit ja kunnat kyenneet yhteistyöhön, joka hidasti koko maakunnan kehitystä. Ei tehdä samaa virhettä kaupungin sisällä. Pienessä kaupungissa on kyettävä yhteistyöhön ja on pystyttävä priorisoimaan. Loviisalla on monia valttikortteja, ja kunhan työskentelemme ja uskallamme tehdä myös vaikeita päätöksiä, niin pystymme saavuttamaan niin paljon enemmän.
Hyvää kesää toivottaen,
Christoffer Masar
Kuka olisi uskonut...
http://mvlehti.net/2015/11/05/tiesitko-tata-kauniaisten-uudesta-kaupunginjohtajasta/