Pärjäisittekö ilman asumistukea Pks:la?

Miksi Suomi on Euroopan kärkimaita asumistukien saajien määrässä? Yksi kuva kertoo hurjasta kasvusta .- Vuosi 2015 oli ennätyksellinen asumistuen myöntämisen ja maksamisen suhteen.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004883160.html

Asumisen tuet Asumisen tukemiseen lapioidaan rahaa ennätystahtiin, vaikka asiantuntijoiden mukaan pitäisi rakentaa uusia asuntoja.

Asumisen tukeminen on nyt ennätysluvuissa Suomessa. Kelan tilastoista selviää, että yleistä asumistukea sai vuoden 2015 lopussa 246 400 kotitaloutta Suomessa. Vuokralla asuvista tukea saa yli 60 prosenttia. Tuettujen talouksien määrä kasvoi yhdessä vuodessa 20 prosenttia. Kasvu on ollut huimaa, varsinkin muihin EU-maihin verrattuna, joissa tukijärjestelmät tosin vaihtelevat.

Asiantuntijat kertovat, mistä tilanne johtuu ja miten asiaa voisi muuttaa.

– Suomen asumistukijärjestelmä on todella mosaiikkimainen ja jopa sekava, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) on suomalainen yksityinen asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos.

Brotheruksen mukaan tukijärjestelmää pitäisi vähintäänkin yksinkertaistaa ja puuttua tukitarpeen juurisyihin.

– Kun on puute asunnoista pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, asumisen tuet eivät riitä poistamaan ongelmaa.

Kun tukijärjestelmä on kallis ja tehoton, katseet kääntyvät nyt kuntien kaavoittajiin.

– Nykyinen asumistukijärjestelmä on joillekin perheille hyvä järjestelmä. Sille voisi tietysti olla jokin vaihtoehto, kuten suora rahallinen tuki, joka ei olisi korvamerkitty asumiseen. Täytyy muistaa, että nykyinen järjestelmä toimii melko hyvin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Tuukka Saarimaa arvioi.

Saarimaan mukaan usein on esitetty, että asumistuki nostaa vuokria.

– Suora rahallinenkin tuki, jota ei olisi korvamerkitty asumiseen, voisi myös nostaa vuokria, jos raha käytettäisiin asumiseen, hän pohtii.

Saarimaan mukaan tämä johtuu lopulta siitä, että asuntotarjonta ei reagoi kysynnän kasvuun. Kestävä tapa alentaa asumiskustannuksia ja siten myös asumistuen määrää on rakentaa reilusti lisää asuntoja sinne, missä asunnoille on kysyntää.

Kelan asiantuntija muistuttaa asumisen tukemisen tavoitteesta.

– Yleisen asumistuen tarkoitus on turvata mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen esimerkiksi työttömyyden kohdatessa, suunnittelija Mirja Peltonen Kelasta kertoo.

Hän muistuttaa, että yleinen asumistuki uudistui vuoden 2015 alusta.

– Sitä selkeytettiin ja tehtiin entistä läpinäkyvämmäksi. Toki lainsäädäntöön on silti jäänyt vielä monimutkaisuuksia, hän arvioi.

Yleisen asumistuen määrän voi itse arvioida Kela.fi-sivulta löytyvällä laskurilla. Myös hakemuksen voi kätevästi tehdä verkossa.


Petri Turunen
_______________________________________________________________________
Asenteet kovenee!

JK. Samaan aikaan myös Kelan uusi pääjohtaja Aaltonen tuli esiin ja ihmettelee - Kelan pääjohtaja SK:lle: ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004883568.html
19352
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Näin+toimitaan+Suomessa+ja+muissa+maissa+•Ruotsissa+lapsiperheet+ja+pienituloiset+18–28-vuotiaat+voivat+saada+asuntoavustusta.+Avustuksen+suuruus+määräytyy+tulojen,+asuntokustannusten,+asunnon+koon+ja+lasten+lukumäärän+mukaan.•Isossa-Britanniassa+vastaukseksi+asumisen+tukemiseen+kehitettiin+Universal+Credit,+yhden+yleistuen+mallin.+Työttömyysetuudet,+asumistuki,+matalapalkkatuki,+lapsiperheen+tuet+sairaspäiväraha,+työmarkkinatuki+ja+toimeentulotuki.+Tuki+vähenee+tulojen+noustessa.+Tukeen+vaikuttavat+mm.+kotitalouden+tilanne+asuinkustannukset.+Malli+on+tietojärjestelmäpohjainen.+Efektiivinen+marginaalivero+ei+koskaan+ylitä+72,3%.•Saksassa+voi+hakea+tulotukea.+Sitä+voi+käyttää+asumiseen.•Tanskassa+asumistuen+saaminen+riippuu+tuloista.•Virossa+tuetaan+omistusasumista•Suomessa+asumisen+kustannuksia+korvataan+pienituloisille+yleisellä+asumistuella,+eläkkeensaajan+asumistuella,+opintotuen+asumislisällä+tai+sotilas­avustuksen+asumisavustuksella.+Yleinen+asumistuki+on+tarkoitettu+helpottamaan+pienituloisten+ruokakuntien+asumismenoissa.+Yleistä+asumistukea+voi+saada+vuokra-+tai+omistusasuntoon.+Asumistuen+määräytymiseen+vaikuttavat+ruokakunnan+aikuisten+ja+lasten+lukumäärä,+asunnon+sijaintikunta,+bruttokuukausitulojen+yhteismäärä.+Asumistuki+myönnetään+yleensä+vuodeksi+eteenpäin.•Omistusasujia+tuetaan+asuntolainojen+korkojen+verovähennysoikeudella.Lähteet:+Eurostat,+Sosiaalivakuutus.fi+ja+Kela+---------------------------------------------------Ps.HUOM.++Kyllä++omistusasunnoissakin+asuvia++tuetaan++asumistuen+avulla!!!

Äänestä

Niin no. Saksassa Hartz IV pn 450 euroa kuussa, eli samaa luokkaa kuin pelkkä asumistuki PKS seudulla ja Saksassa sillä pitää myös elää eikä vain asua.

Suomessa omistusasuntohin saatava asumistuki on marginaalinen ilmiö.

Pidemmällä aikavälillä asumistukia on pakko leikata, mikä tulee johtamaan vuokratason laskuun. Ssumistuki ei hyödytä juurikaan asukasta, vaan asunnon omistajia, esim ay-järjestöjä. Tämän vuoksi järjettömyydestä ei ole vielä päästy eroon.

Äänestä
  • juuri noin pelkkää tulon siirtoa vuokraajille. tukea pitää pienentää asteittain ja lopulta poistaa kokonaan. onhan tää ihan älytöntä maksaa esim. leskelle joka on vuode osastolla 3h.k vuokraa. kyllä asunnoita vapautus jos tulis ees joku järki tohon tulon siirtoon

    Äänestä

  • tehkääjotain kirjoitti:

    juuri noin pelkkää tulon siirtoa vuokraajille. tukea pitää pienentää asteittain ja lopulta poistaa kokonaan. onhan tää ihan älytöntä maksaa esim. leskelle joka on vuode osastolla 3h.k vuokraa. kyllä asunnoita vapautus jos tulis ees joku järki tohon tulon siirtoon

    Tällä hetkellä Vuokraovessa on 1457 vapaata vuokra-asuntoa Helsingissä
    http://www.vuokraovi.com/vuokra-asunnot/Helsinki
    Etuovessa 124 vapaata asumisoikeusasuntoa Helsingissä
    http://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/tulokset?haku=M71830484

    sitten Espoo, Vantaa

    Vapaita asuntoja on siis vaikka kuinka paljon. Hintataso on vain väärä.

    Äänestä


  • Hejpsan hopsan falleedalle daa!
    Heipsan hopsan falledalle daa!
    Hejpsan hopsan falledalle daa!
    Heipsan hopsan falledalle daa!

    Hejjpsan hopsan falledalle daa, falledalla daa!

    Äänestä

  • simo_liimaa_ja_leikkaa kirjoitti:

    "Etuovessa 124 vapaata asumisoikeusasuntoa Helsingissä"
    HÖPÖ HÖPÖ

    No, joo, nyt tänä aamuna vain 122 vapaata asumisoikeusasuntoa Helsingissä

    Äänestä

  • Nylkytin kirjoitti:

    No, joo, nyt tänä aamuna vain 122 vapaata asumisoikeusasuntoa Helsingissä

    "No, joo, nyt tänä aamuna vain 122 vapaata asumisoikeusasuntoa Helsingissä"
    EDELLEEN

    HÖPÖ HÖPÖ

    JA

    HÖPÖ

    Äänestä

On se kumma, kun nämä asumisoikeusasunossa asujat hermostuvat heti, kun puhutaan tyhjillään olevista asunnoista. Se kertoo siitä, että jos asunto on tyhjillään pitkään on se liian kallis vuokralaiselle. Yksinkertaista vai mitä.

Äänestä
  • "Yksinkertaista vai mitä. "

    Se kuka täällä on vähän yksinkertainen olet SINÄ.

    Etuoven listauksessa on mukana mm. seuraava kämppä "Vapautuu: 21.2.2017".

    Ei tuo asunto ole vapaana. Sen lisäksi siellä on mukana koko Karavaanikujan talo, joka valmistuu vasta 2018.

    HALOO TAHVOT

    MAA KUTSUU

    Äänestä

  • Vapaita asumisoikeusasuntoja paljon tyhjillään. ei se tosiasia miksikään muutu.

    Äänestä

  • simo_liimaa_ja_leikkaa kirjoitti:

    "Yksinkertaista vai mitä. "

    Se kuka täällä on vähän yksinkertainen olet SINÄ.

    Etuoven listauksessa on mukana mm. seuraava kämppä "Vapautuu: 21.2.2017".

    Ei tuo asunto ole vapaana. Sen lisäksi siellä on mukana koko Karavaanikujan talo, joka valmistuu vasta 2018.

    HALOO TAHVOT

    MAA KUTSUU

    No voi voi kun on elämä taas vaikeaa. Pitäisikö sinun vaihtaa alaa, esim. esiintyväksi patsaaksi Kuusamon torille?

    Äänestä

  • bnmjkuio kirjoitti:

    Vapaita asumisoikeusasuntoja paljon tyhjillään. ei se tosiasia miksikään muutu.

    "Vapaita asumisoikeusasuntoja paljon tyhjillään. ei se tosiasia miksikään muutu. "
    Aivan oikein tosiasiat ovat tosiasioita.

    "nyt tänä aamuna vain 122 vapaata asumisoikeusasuntoa Helsingissä"
    Mutta tämä oli täyttä paskaa.

    Ei potaska muutu tosiasiaksi vaikka trollit sitä täällä hokee ja veisaa kuin helluntailaiset hoosiannaa.

    Äänestä

  • dassadasdasd kirjoitti:

    No voi voi kun on elämä taas vaikeaa. Pitäisikö sinun vaihtaa alaa, esim. esiintyväksi patsaaksi Kuusamon torille?

    No voi voi, pikku Taavetit alko taas itkua vääntämään kun omat kuvitelmat eivät vastaakkaan todellisuuden kanssa.

    Hei trollit, syökää pameja, että saatte kiukultanne nukuttua.

    Äänestä

  • Jee, täällä on meininki kuin ASO-talon asukaskokouksessa. Joukko eläkeläisiä huutelee höpöjä, eivätkä keskity asiaan.

    Äänestä

  • Ihan totta ja se näkyvin "trolli-mummo" mikä liekin on yksi näkyvin ja aina ylilääkittynä huhtoo ja mesoo täällä muiden avauksissa!

    Mutta pahinta ovat "aso-hallitusten" perässähiihtäjä mummot, jotka ovat mukana mutta eivät rohkene ottaa asioita omikseen ja viedäkseen asukkaiden mielipiteitä ja ehdotuksia yms. eteenpäin!
    Puuron ja vellin osaavat keittää kun joulun aika saapuu j mutta ennen muuta juoruta sen kuin ehtivät, muutama hamemieskin joukossa!

    Äänestä

Miksi Suomi on Euroopan kärkimaita asumistukien saajien määrässä? Yksi kuva kertoo hurjasta kasvusta .- Vuosi 2015 oli ennätyksellinen asumistuen myöntämisen ja maksamisen suhteen.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004883160.html

Asumisen tuet Asumisen tukemiseen lapioidaan rahaa ennätystahtiin, vaikka asiantuntijoiden mukaan pitäisi rakentaa uusia asuntoja.

Asumisen tukeminen on nyt ennätysluvuissa Suomessa. Kelan tilastoista selviää, että yleistä asumistukea sai vuoden 2015 lopussa 246 400 kotitaloutta Suomessa. Vuokralla asuvista tukea saa yli 60 prosenttia. Tuettujen talouksien määrä kasvoi yhdessä vuodessa 20 prosenttia. Kasvu on ollut huimaa, varsinkin muihin EU-maihin verrattuna, joissa tukijärjestelmät tosin vaihtelevat.

Asiantuntijat kertovat, mistä tilanne johtuu ja miten asiaa voisi muuttaa.

– Suomen asumistukijärjestelmä on todella mosaiikkimainen ja jopa sekava, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) on suomalainen yksityinen asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos.

Brotheruksen mukaan tukijärjestelmää pitäisi vähintäänkin yksinkertaistaa ja puuttua tukitarpeen juurisyihin.
Diipadaapaa taas tuutin täydeltä

– Kun on puute asunnoista pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, asumisen tuet eivät riitä poistamaan ongelmaa.

Äänestä

NYT tähän päivään 27.8-18
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/asumistukimenot-rajahtavat-kasiin---kela-selvitti--miten-uudistusmallit-vaikuttaisivat-menoihin/ad7RgUjb?ref=iltalehti:1e6b&_ga=2.257704782.472518312.1535393958-1375595247.1535393958

"Asumistukimenot räjähtävät käsiin - Kela selvitti, miten uudistusmallit vaikuttaisivat menoihin
27.8.2018 15:27

Muut uudistusvaihtoehdot kasvattaisivat julkisia menoja.

Asumistuen kasvaneet kustannukset ja asumismenojen korvaaminen perustoimeentulotuella ovat herättäneet keskustelua. Kela on selvittänyt viiden yleiseen asumistukeen mahdollisesti tehtävän uudistuksen vaikutuksia asumistuen saajien tuloihin ja julkisiin menoihin.

Nykyisellään yleistä asumistukea myönnetään ruokakunnittain. Tuen määrään vaikuttavat ruokakunnan menot, tulot ja jäsenten määrä sekä asunnon sijaintikunta. Asumistuen määrä on 80 prosenttia hyväksyttyjen asumismenojen ja ruokakunnan tulojen mukaan määrittyvän perusomavastuun erotuksesta. Hyväksytyille asumismenoille on ruokakunnan koon ja asuinkunnan mukaan määräytyvä yläraja.

Nykyisellään valtion asumistukimenot ovat 1 920 miljoonaa euroa vuosittain ja toimeentulotukimenot 983 miljoonaa euroa vuosittain.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
1. Vain hakijan tulot vaikuttavat

Mikäli asumistuen määrään vaikuttaisivat vain ruokakunnan vähiten ansaitsevan aikuisen tulot, julkiset menot kasvaisivat 1 390 miljoonalla eurolla. Uudistuksessa asumistukimenot kasvaisivat 3 335 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenot puolestaan laskisivat 958 miljoonaan euroon. Uudistus hyödyttäisi etupäässä suurituloisimpia asumistuen saajia, sillä samaan ruokakuntaan kuuluvien tulot voivat vaihdella suurestikin.

2. Henkilökohtainen tuki

Asumistuen siirtäminen täysin henkilökohtaiseksi muuttaisi tuen laskuperusteita siten, että tuloiksi laskettaisiin henkilön omat tulot ja asumismenoiksi ruokakunnan asumismenot jaettuna aikuisten määrällä. Uudistus kasvattaisi julkisia menoja 615 miljoonalla eurolla asumistukimenojen kasvaessa 2 552 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenojen laskiessa 966 miljoonaan euroon. Tuen siirtäminen henkilökohtaiseksi hyödyttäisi niin ikään suurituloisimpia asumistuen saajia.

3. Ansiotulovähennyksen porrastaminen

Ansiotulovähennyksen porrastaminen kohdentaisi vähennyksen erityisesti pienituloisille asumistuen saajille. Nykyisellään asumistuen saajaosa voi ansaita 300 euroa kuussa ilman, että se vähentää asumistuen määrää. Uudistuksessa ansiotulovähennystä vähenisi 20 eurolla jokaista 300 euron ylittävää 100 euroa kohden. Ansiotulovähennyksen porrastaminen laskisi julkisia menoja 94 miljoonalla eurolla asumistukimenojen laskiessa 1 814 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenojen noustessa hieman 995 miljoonaan euroon. Säästöt tulisivat etupäässä suurituloisimpien asumistuen saajien tukien vähenemisestä.

4. Korvattavan osuuden porrastaminen

Korvattavan osuuden porrastamisessa pienituloisten hakijoiden asumismenoista korvattaisiin 100 prosenttia, kuitenkin hyväksyttyjen asumismenojen ylärajaan asti. Korvattavan osuuden raja olisi sama kuin nykyisen omavastuun raja. Jos perusomavastuu olisi 0 euroa, hyväksytyt asumismenot maksettaisiin kokonaisuudessaan. Muutoin korvauksen määrä olisi nykyinen 80 prosenttia. Uudistuksen tavoitteena olisi parantaa pienituloisimpien tukea ja vähentää toimeentulotuen tarvetta. Se nostaisi julkisia menoja 90 miljoonalla eurolla asumistukimenojen kasvaessa 2 144 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenojen supistuessa 849 miljoonaan euroon. Menolisäykset hyödyttäisivät pienituloisimpia asumistuen saajia.

5. Asumistuen enimmäismenojen poistaminen

Asumistuen enimmäismenojen poistaminen ja korvattavan osuuden kasvattaminen 80:sta 100:n prosenttiin vähentäisi niin ikään toimeentulotuen tarvetta. Uudistus tehtäisiin säilyttämällä silti tuloista riippuvainen omavastuu, ja se kasvattaisi julkisia menoja 616 miljoonalla eurolla. Asumistukimenot kasvaisivat 2 909 miljoonaan euroon ja toimeentulotukimenot laskisivat 611 miljoonaan euroon. Uudistus hyödyttäisi asumistuen saajia kaikissa tuloluokissa.

Äänestä

Nykyään asumistukea saa myös omistusasuntoon, jos laina on yhtiölainana. Näin yhteiset verovarat menevät joidenkin oman omaisuuden kasvattamiseen. Ensin en uskonut, mutta totta se on, ei ihme, että yhtiölainat yleistyvät, mikäs siinä on asuessa vaikka olisi persaukinenkin, kun yhteiskunta maksaa ja asumistukikulut kasvaa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Aso-asuminen_tuella kirjoitti:

Miksi Suomi on Euroopan kärkimaita asumistukien saajien määrässä? Yksi kuva kertoo hurjasta kasvusta .- Vuosi 2015 oli ennätyksellinen asumistuen myöntämisen ja maksamisen suhteen.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004883160.html

Asumisen tuet Asumisen tukemiseen lapioidaan rahaa ennätystahtiin, vaikka asiantuntijoiden mukaan pitäisi rakentaa uusia asuntoja.

Asumisen tukeminen on nyt ennätysluvuissa Suomessa. Kelan tilastoista selviää, että yleistä asumistukea sai vuoden 2015 lopussa 246 400 kotitaloutta Suomessa. Vuokralla asuvista tukea saa yli 60 prosenttia. Tuettujen talouksien määrä kasvoi yhdessä vuodessa 20 prosenttia. Kasvu on ollut huimaa, varsinkin muihin EU-maihin verrattuna, joissa tukijärjestelmät tosin vaihtelevat.

Asiantuntijat kertovat, mistä tilanne johtuu ja miten asiaa voisi muuttaa.

– Suomen asumistukijärjestelmä on todella mosaiikkimainen ja jopa sekava, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi.

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) on suomalainen yksityinen asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos.

Brotheruksen mukaan tukijärjestelmää pitäisi vähintäänkin yksinkertaistaa ja puuttua tukitarpeen juurisyihin.

– Kun on puute asunnoista pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, asumisen tuet eivät riitä poistamaan ongelmaa.

Kun tukijärjestelmä on kallis ja tehoton, katseet kääntyvät nyt kuntien kaavoittajiin.

– Nykyinen asumistukijärjestelmä on joillekin perheille hyvä järjestelmä. Sille voisi tietysti olla jokin vaihtoehto, kuten suora rahallinen tuki, joka ei olisi korvamerkitty asumiseen. Täytyy muistaa, että nykyinen järjestelmä toimii melko hyvin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Tuukka Saarimaa arvioi.

Saarimaan mukaan usein on esitetty, että asumistuki nostaa vuokria.

– Suora rahallinenkin tuki, jota ei olisi korvamerkitty asumiseen, voisi myös nostaa vuokria, jos raha käytettäisiin asumiseen, hän pohtii.

Saarimaan mukaan tämä johtuu lopulta siitä, että asuntotarjonta ei reagoi kysynnän kasvuun. Kestävä tapa alentaa asumiskustannuksia ja siten myös asumistuen määrää on rakentaa reilusti lisää asuntoja sinne, missä asunnoille on kysyntää.

Kelan asiantuntija muistuttaa asumisen tukemisen tavoitteesta.

– Yleisen asumistuen tarkoitus on turvata mahdollisuus kohtuulliseen asumiseen esimerkiksi työttömyyden kohdatessa, suunnittelija Mirja Peltonen Kelasta kertoo.

Hän muistuttaa, että yleinen asumistuki uudistui vuoden 2015 alusta.

– Sitä selkeytettiin ja tehtiin entistä läpinäkyvämmäksi. Toki lainsäädäntöön on silti jäänyt vielä monimutkaisuuksia, hän arvioi.

Yleisen asumistuen määrän voi itse arvioida Kela.fi-sivulta löytyvällä laskurilla. Myös hakemuksen voi kätevästi tehdä verkossa.


Petri Turunen
_______________________________________________________________________
Asenteet kovenee!

JK. Samaan aikaan myös Kelan uusi pääjohtaja Aaltonen tuli esiin ja ihmettelee - Kelan pääjohtaja SK:lle: ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004883568.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu