kävin

ei olekkaan tarkoitettu vakavasti otettavaksi,,lisävuosille olisikin nyt haettava uusi harrastus, taidan hankkia pilkkivehkeet ja siitää kairaamaan ja mietiskelemään mitä sitten kesällä,,-jos en jäihin putoo ennen....veeti

kaikee kotkotuksii siekii mänet, ei ne ole hyvvii testejä sellaset. sitä tarjotaa kaikennäköstä humpuukia täällä netissäkin.täälläki pittää osata tehhä oikeeta valintaa,muute voi pahottaa mielen.

kyllähän mie huomasin et sie huumorilla kirjotit , en kumminkaa leikkis tuommosil asioilla ,sie ko oot herkkä ihminen muutenki.

mie ko oon nyt sairastellu ja tulehuksen pahimmassa kohassa jollo kuume oli korkia, aattelin että tämä on nyt miun mennoo.

tuntu että piän ennää hyvin heikosti elämän langkasta kiinni, että lähtö on minust kiinni, kohan vaa lasken irti.

aattelin siinä että puhun nauhalle toivolle jottain hienoja sanoja jäähyväisiksi,ko hää ei ole paikalla minun lähtiessä.

sitte muistu mielee ko prinsessa diannan kuoltuu kyseltii kovast hänen viimesii sanoja, sitä luultii että hää olisi sanont jottain ylevää viimeseksi.

kyllä se vissii niin on ,että ko kuolema on tulossa, harvoin ihminen pystyy mittää kovin hienoa sanomaa, sellasee tuloksee tulin ko heräsin,ja sitte pidinkin jo tiukemmin elämän langkasta kiinni.:))

kuolemaa tehhää niin yksin,kute syntymääkin sitä on niin itsessää ja tapahtumassa, että siin ei muut tule mieleen, niin luulen.

mite sitä prinsessa dianakaa olis sanonu ylevii, viellä ko hää oli tuskissaa ja jos oli ees tajuissaa.

jäähyväiset on tehtävä elläissä, minul on tehty suljetus kuoressa hautauspuhe ja lohduttavvii sanoja jälkeejääville, jotta voin vaa keskityy matkaan.

tämä nyt män kuolemasta jutteluksi, vaikka sie vissii tahoit juttuseuraa kevyemmäs merkissä. pakko oli sannoo napakasti koska tuommoset testit saattaa jollekin viiä mielenrauhan.

minul tullee kohta sapuskan tuoja jote pittää panna kone kiinni ja männä pettii, miunko pitäs viel olla hisuksee ja vaa maata.

paljon terveisii sinulle ja pitkää ikkää toivoo lyyli

testata. Katsoppas Jumalall´ on juoksun
määrä, Luojalla lykyn avaimet.

Minäkin kerran 18-vuotiaana annoin erään
tietäjäukon katsoa kämmenestäni kuolinvuoteni.
Ukko katsoi kämmentäni ja sanoi että kuolet
68-vuotiaana.
Niinpä minä odottelin sitä vuotta ja pelolla
otin vastaan kaikenlaiset kivut ja nipistykset,
että nyt se on sitä.

Mutta eipäs ollut. Ohi mennä hurahti ja nyt en
enää kuuntele kipujani. Kuolema korjaa kun on
korjatakseen.