Sveitsistä ei ole pakkoruotsin perusteluksi

huusiannna

Sveitsi koostuu kantoneista joiden rajat seuraavat tarkasti kielirajoja. Kantoneista 23 on yksikielisiä 26 kantonista.

Eli Sveitsissä on käytössä tarkka paikalliskielijärjestelmä. Kieli jota puhutaan alueella voi olla virallinen kieli nimenomaan sillä alueella. Mikään kieli ei ole virallinen jos sitä ei puhuta sillä alueella.

Aivan päin vastoin kuin ruotsin kieli Suomessa jota puhutaan vain rannikolla mutta silti se on virallinen kieli koko maassa.

23

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tiedotan

      Niinpä. Eivät myöskään Belgia, Irlanti tai Kanada vertaudu mitenkään Suomeen, vaikka svekot niitä usein esimerkkeinä käyttävätkin.

      Suomea voi maana ja kansana ja kielitilanteessa verrata selvästi parhaiten naapurimaihimme. Ne ovat kaikki yksikieliä ja kielivähemmistöjä kohdellaan (suunnilleen) samanveroisina.

      Suomen kielisysteemi on niin räikeä outous ja poikkeus, että vääryys huutaa taivaisiin asti!

    • korrupt

      Vad i ? Nu jämför ni ju med det som förslagits många gånger här, men det har alltid skjutits ner som världens dummaste ide och väckte rena grälet och hatskriverierna om hur opatriotiska vi är???????? Att vi skulle göra svenskfinland till en skild region där svenska är det officiella språket men nehepp! det gick inte! idioter....

      • Oikaisu

        Nyt et ymmärtänyt suomea, korrupt. Ei aloitus ehdottanut suomelle erillisiä kielialueita, vaan tyrmäsi rusujen perustelut joissa pakkoruotsia perustellaan Sveitsin kielisysteemillä.
        Eli rautalangasta vääntäen, Sveitsi ei ole mikään peruste pakkoruotsille.


    • Reformaattori

      Kantonit voidaan ottaa käyttöön Suomessakin:
      19 kantonia:
      Ahvenanmaa ruotsinkielinen kantoni, Österbotten-Pohjanmaa kaksikielinen kantoni,
      muut 17 kantonia/maakuntaa suomenkielisiä!
      Siinä se ratkaisu itsehallintoalueiden pohjalta!

      • aivan_oikein

        Niinpä. Eli yksinkertaistettuna pitäisi siirtyä valtiollisesta kaksikielisyydestä alueellisen sellaiseen. Ja paras olisi suoraan kunnallisen kaksikielisyyteen.


      • soittakaaparanoid
        aivan_oikein kirjoitti:

        Niinpä. Eli yksinkertaistettuna pitäisi siirtyä valtiollisesta kaksikielisyydestä alueellisen sellaiseen. Ja paras olisi suoraan kunnallisen kaksikielisyyteen.

        Utopiaa.


      • huusiannna
        soittakaaparanoid kirjoitti:

        Utopiaa.

        Ainoa oikea ratkaisu on yksikielisyys.

        4,9% vähemmistö ei tee maasta kaksikielistä.

        4,9% vähemmistö joka ei edes asu suomalaisten joukossa vaan rannikolla omissa oloissaan, ei tee maasta 2-kielistä. Erillään asuvat kansanosat jotka eivät opi toistensa kieltä ympäristöstään eivät tee maasta kaksikielistä. Sitä pitää kutsua kaksinkertaiseksi yksikielisyydeksi.

        Kieli joka on maahanmuuttajakieli ja kehittynyt jossakin kaukana Suomen rajojen ulkopuolella ei tee maasta 2-kielistä.

        Kieli joka on ollut pakkokieli suomalaisille jo satoja vuosia, ja jolla on lyöty suomalaista identiteettiä, ja kieli jolla on haitattu suomen kielen kehitystä satojen vuosien ajan, ei tee Suomesta 2-kielistä.

        Päinvastoin, sitä pitää hylkiä koska sen haittoja pitää välttää. Vielä 200 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeenkin, meillä on haittanamme pakkoruotsi, kaksikielisyys, virkamiesruotsi, erilliset koulut, erilliset siirtolapuutarhat, erilliset terveysasemat, erilliset korttelit, segregaatio ylipäätään ja ylisuuret kiintiöt koulutukseen ym.

        Vähemmistökieli joka pakotetaan enemmistölle koska se ei kuulu sen identiteettiin, ei tee Suomesta 2-kielistä. Ruotsin kieli nimenomaan erottaa suomenkieliset ruotsinkielisistä koska olemme yksikielisiä.

        Historia ei takaa kaksikielisyyden asemaa millään tavalla, koska ruotsi ollut maahanmuuttajakieli Suomessa ja kaksikielisyys on pikemminkin ollut menneisyydessä tehty virhe. On jo aika korjata virhe ja poistaa kaksikielisyys.

        Historialla ei voi yleensäkään perustella mitään ja historiaan vetoaminen on tunnettu argumenttivirhe. Jos historialla voisi jotain perustella niin naisilla ei olisi äänioikeutta eikä suomen kielellä olisi mitään virallista asemaa Suomessa. Historialla perusteleminen on kuin astuisi kaksi askelta taaksepäin kehityksessä. Jos historialla voisi jotain perustella niin ihmiskunta olisi jäänyt kivikaudelle. Historialla perusteleminen mahdollistaa entisten tyhmyyksien kierrättämisen uudestaan ja uudestaan eikä edistys pääsisi vaikuttamaan toivotulla tavalla.

        Kieli jota puhutaan vain rannikolla 5% vähemmistön joukossa, voi olla paikallinen kieli siellä missä sen puhujia on yli 25%, mutta ei voi olla koko maan virallinen kieli. Ihmeellistä on kuitenkin se että ruotsin kieli on ainoa koko Suomessa virallinen kieli, ja suomen kieli on vain paikallinen kieli, vaikka suomea puhutaan koko maassa.

        Meillä on siis ainoana virallisena kielenä alloktoninen muualta tullut ruotsin kieli vaikka sitä ei puhuta sisämaassa, ja suomen kielellä ei ole edes paikkalliskielen asemaa Ahvenanmaalla vaikka siellä on 5% suomenkielisiä.

        Suomalaiset ja ruotsinkieliset asuvat erillään toisistaan joten maata ei voi pitää kaksikielisenä vaan maana jossa on 4,9% vähemmistö. Kansana Suomessa asuvat muodostavat kaksinkertaisesti yksikielisen väestön. Sitä ei sovi sotkea kaksikielisyyteen.


    • höpötyksiä

      Silti saksa on 1. pakkokieli Sveitsin ranskankielisellä alueella.

      "puhutaan vain rannikolla" - ??

      Valtaosa Suomen kansasta asuu rannikolla.

      • ierutoeieoit

        Rannikolla sattuu olemaan mm. nämä isot kaupungit: Suur-Helsinki (Helsinki, Espoo, Vantaa), Turku ja Oulu (Ja lisäksi vähän pienempiä kaupunkeja: Kotka, Pori, Vaasa...). Kaikissa näissä asuu ruotsinkielisiä ja alueilla on mm. ruotsinkieliset koulut.


      • huusiannna
        ierutoeieoit kirjoitti:

        Rannikolla sattuu olemaan mm. nämä isot kaupungit: Suur-Helsinki (Helsinki, Espoo, Vantaa), Turku ja Oulu (Ja lisäksi vähän pienempiä kaupunkeja: Kotka, Pori, Vaasa...). Kaikissa näissä asuu ruotsinkielisiä ja alueilla on mm. ruotsinkieliset koulut.

        Porissa asuu 0,5% ruotsinkielisiä. Vantaalla 2,7%. Kouluja perustetaan vaikka minne. Meillä on saksalainen ja venäläinen ym. Helsingissä.

        Väite että sisämaassa ei puhuta ruotsia pätee edelleen. Sama koskee suomenkielistä rannikkoa.

        Pori, Kotka Oulu ym. eivät ole Svensk-Finlandissa.


      • huusiannna kirjoitti:

        Porissa asuu 0,5% ruotsinkielisiä. Vantaalla 2,7%. Kouluja perustetaan vaikka minne. Meillä on saksalainen ja venäläinen ym. Helsingissä.

        Väite että sisämaassa ei puhuta ruotsia pätee edelleen. Sama koskee suomenkielistä rannikkoa.

        Pori, Kotka Oulu ym. eivät ole Svensk-Finlandissa.

        tycker att du inte skall ta upp Björneborg och Kotka som exempel. På båda ställena har man aktivt jobbat för att utrota de svenskspråkiga sedan mitten av 1800-talet. Hela kustremsan utanför Björneborg var starkt svenskspråkig tills tvångsförfinskningen slog till


      • neffenargumentointi
        huusiannna kirjoitti:

        Porissa asuu 0,5% ruotsinkielisiä. Vantaalla 2,7%. Kouluja perustetaan vaikka minne. Meillä on saksalainen ja venäläinen ym. Helsingissä.

        Väite että sisämaassa ei puhuta ruotsia pätee edelleen. Sama koskee suomenkielistä rannikkoa.

        Pori, Kotka Oulu ym. eivät ole Svensk-Finlandissa.

        Sisä-Suomessa on vain kaksi isompaa kaupunkia, Jyväskylä ja Tampere (ja veikkaan että Tampereellakin on ruotsinmielistä toimintaa, jopa alakoulu?). Sisämaassa on hyvin harvaan asuttuja alueita. Miksi siis ruotsinkieliset asuisivat tällä alueella? Esim. Itä-Lapissa, Kainuussa, tai Pohjois-Karjalassa?

        "Ruotsinkieliset asuvat vain rannikolla" - onko tämä neffen argumentti nro 1 ruotsin kieltä vastaan :)


      • Koulujariittää
        huusiannna kirjoitti:

        Porissa asuu 0,5% ruotsinkielisiä. Vantaalla 2,7%. Kouluja perustetaan vaikka minne. Meillä on saksalainen ja venäläinen ym. Helsingissä.

        Väite että sisämaassa ei puhuta ruotsia pätee edelleen. Sama koskee suomenkielistä rannikkoa.

        Pori, Kotka Oulu ym. eivät ole Svensk-Finlandissa.

        "Pori, Kotka Oulu ym. eivät ole Svensk-Finlandissa."

        Näissä kaupungeissa on ruotsinkielisiä kouluja.

        Aika laajalla alueella ruotsinkieliset tässä maassa siis asuvat, jos ruotsinkielisiä kouluja on koko rannikkoalueella Kotkasta Ouluun.


    • Men era företrädare har ju redan när Finland blev självständigt skjutit ner tanken på att Finland skulle indelas i språkliga kantoner. Ni ville inte ha den lösningen. Vi med svenska som språk ville ha den lösningen, därför att vi ansåg att det bäst motsvarar de faktiska förhållandena som rådde.
      Ni drev i stället igenom det system vi nu har d.v.s.:
      1) staten är alltid officiellt tvåspråkig i förhållande till sina medborgare oberoende av var de bor.
      2) kommunerna är antingen enspråkiga eller tvåspråkiga i förhållande till sina kommuninvånare. En enspråkig kommun kan anhålla om tvåspråkig status om man anser det vara viktigt t.ex. för att man har en kommundel där det bor många som hör till minoritetsspråket.

      Vi har på sätt och vis redan ett kantonsystem, med den skillnaden att "kantonen" nu är kommunen i stället för landskapet. När en tvåspråkig kommun sedan ingår i ett större samarbetsområde blir samarbetsområdet tvåspråkigt därför att man inom området skall betjäna på två språk. ingår inte tvåspråkiga områden i sammanhanget blir man inte tvåspråkiga. Därför är största delen av landets funktioner också bara finskspråkiga därför att de bara skall betjäna finskspråkiga kommuninvånare.

      • Hejdå

        Sinulle on yksi kantoni Ahvenanmaalla ja toinen Ruotsissa.


      • Reformaattori

        Ruotsin kielen asema kansalliskielenä jouduttiin hyväksymään svekomaanisen painostuksen ja kiristyksen tuloksena. Alkuperäinen ajatus oli, että nimenomaan suomen kieli olisi suomen kansalliskieli, koska täällä asuu suomalainen kansa.
        Ruotsinkieliset eivät halunneet olla osa suomalaista kansaa, vaan katsoivat, että on "YKSI maa, KAKSI kansaa ja siksi KAKSI kansalliskieltä".
        Tämä raadollinen totuus tarkoituksella unohdetaan usein, ja tilalle tarjotaan mytologista kaksikielisyysideologiaa, jonka muka suomenkieliset olisivat halunneet. Eivät halunneet, mutta pakko oli alistua svekomaanien valtaan.
        (Ulkopolitiikka, Ahvenanmaa, Ruotsin aggressio, Neuvosto-Venäjän uhka)

        Edelliset sukupolvet ovat tehneet virheitä monessa muussakin asiassa, esim. aseistakieltäytyjät ammuttiin, homoja pidettiin rikollisina eikä naisilla ole aina ollut äänioikeutta. Kaikki nämä ovat suomalaisten poliitikkoje päätöksiä.
        Kielipolitiikkaa pitäisi voida uudistaa vastaavalla tavalla:
        Siis itsehallintoalueille voidaan antaa autonomia kielellisen statuksen määrittämiseen. Jos maakunta haluaa olla kaksikielinen tai kolmikielinen, se olkoon subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti itsehallintoalueen asukkaisen päätös, maakuntavaltuuston tai vastaavan käsittelemänä,
        Valtiovallan ei tule vaatia tai vaalia koko maan kaksikielisyyttä, koska se on suurimmassa osassa maata äärimmäisen keinotekoista.
        Vain Österbotten on aidosti kaksikielinen, Åland yksikielisesti ruotsinkielinen ja loppu Suomea de facto monikielinen, mutta suomi on kiistaton pääkieli.

        Jotta asia voitaisiin hoitaa tyylikkäästi, myös saamen kielistä pitäisi kansalliskieliä!
        Se, että ruotsilta poistettaisiin kansalliskieliasema, on liian tunnepitoinen asia, joten kannattaisi edetä kansalliskielitermin päivityksellä koskemaan myös saamen kieliä. Englannista ei koskaan voi tulla kansalliskieltä, mutta siitä voi tulla virallinen kieli Suomeen, houkuttelemaan osaajia ja investointeja.


    • johdmukaisuus

      Sveitsistä ei ole perusteluksi? Ei tietenkään ole, ei sveitsiläisetkään katsele mallia muista, aivan erilaisista maista ja sen perusteella tee omia ratkaisujaan. Suomikaan ei matki muita, tänne huonommin sopivia malleja, vaan tekee meille parhaiten soveltuvaa politiikkaa, myös mm. kielenopetuksessa.

    • Reformaattori

      Ruotsin kielen asema kansalliskielenä jouduttiin hyväksymään svekomaanisen painostuksen ja kiristyksen tuloksena. Alkuperäinen ajatus oli, että nimenomaan suomen kieli olisi suomen kansalliskieli, koska täällä asuu suomalainen kansa.
      Ruotsinkieliset eivät halunneet olla osa suomalaista kansaa, vaan katsoivat, että on "YKSI maa, KAKSI kansaa ja siksi KAKSI kansalliskieltä".
      Tämä raadollinen totuus tarkoituksella unohdetaan usein, ja tilalle tarjotaan mytologista kaksikielisyysideologiaa, jonka muka suomenkieliset olisivat halunneet. Eivät halunneet, mutta pakko oli alistua svekomaanien valtaan.
      (Ulkopolitiikka, Ahvenanmaa, Ruotsin aggressio, Neuvosto-Venäjän uhka)

      Edelliset sukupolvet ovat tehneet virheitä monessa muussakin asiassa, esim. aseistakieltäytyjät ammuttiin, homoja pidettiin rikollisina eikä naisilla ole aina ollut äänioikeutta. Kaikki nämä ovat suomalaisten poliitikkoje päätöksiä.
      Kielipolitiikkaa pitäisi voida uudistaa vastaavalla tavalla:
      Siis itsehallintoalueille voidaan antaa autonomia kielellisen statuksen määrittämiseen. Jos maakunta haluaa olla kaksikielinen tai kolmikielinen, se olkoon subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti itsehallintoalueen asukkaisen päätös, maakuntavaltuuston tai vastaavan käsittelemänä,
      Valtiovallan ei tule vaatia tai vaalia koko maan kaksikielisyyttä, koska se on suurimmassa osassa maata äärimmäisen keinotekoista.
      Vain Österbotten on aidosti kaksikielinen, Åland yksikielisesti ruotsinkielinen ja loppu Suomea de facto monikielinen, mutta suomi on kiistaton pääkieli.

      Jotta asia voitaisiin hoitaa tyylikkäästi, myös saamen kielistä pitäisi kansalliskieliä!
      Se, että ruotsilta poistettaisiin kansalliskieliasema, on liian tunnepitoinen asia, joten kannattaisi edetä kansalliskielitermin päivityksellä koskemaan myös saamen kieliä. Englannista ei koskaan voi tulla kansalliskieltä, mutta siitä voi tulla virallinen kieli Suomeen, houkuttelemaan osaajia ja investointeja.

      Jotainhan tämän kielipoliittisen kriisin laukaisemiseksi tulisi tehdä:
      Minun ehdotukseni on uudistus, jossa lähtökohtana on maakuntahallinnon uudistus ja uudet itsehallintoalueet!

      • Den lösning som Finland valde var en samhällsfördrag som skulle trygga landets sammanhållning och interna fred. När det gällde kampen mot förryskningen hade vi stått sida vid sida. Vi genomlevde blodigt inbördeskrig och en splittring var inte något som någondera sidan ville ha.
        Nu verkar det allt mera som om ni vill ha en splittring av landet p.g.a. språket.
        Samiskan har också redan en särställning med en egen språklag. Problemet som jag ser med den lagen är att den bara gäller i samernas traditionella områden, samtidigt som över hälften av samerna lever i södra Finland.

        Jag anser också att vi skulle ha mycket nytta av självstyrelseområden. Och då menar jag sjävlstyrelseområden. Där områdena själva har stor bestämmanderätt. Inte de här fånerierna som den nuvarande regeringen håller på med. "Självstyre" men helt styrt genom central lagstiftning och tilldelning av pengar. Jag har full tilltro till befolkningen i Östra Finland,att de själva kunde arbeta bäst för sin egen region,att Lappland skulle kunna samarbeta mera med Sveriges och Norges Lappland, att Österbotten och Västerbotten kunde ha mera samarbete, Nyland och Estland o.s.v.


      • mietihetki

        Reformaattori ei tiedä tämän maan oikeista ongelmista yhtään mitään näemmä, tuhlaa energiaansa vääristelyihin ja luulottelee kielipolitiikan muutoksen tuovan maitoa ja hunajaa kansalle.
        Kansalaisaloite asiasta ei onnistunut, ei lähellekään. Mieti sitä.


    • sveko-on-pelle

      Tehdään Pohjanmaasta ja Raaseporista kaksikieliset kantonit ja kaikki muut alueet muutetaan suomenkielisiksi ja kaikki surut jotka haluavat palvelua ruotsiksi voivat muuttaa asumaan Pohjanmaalle tai Raaseporiin.

    • Late47

      Sveitsi on kanttoonien muodostama valtioliitto. Aika kaukaa haettu malli Suomelle?

      • Neffe.ehdottaa

        Kukakohan tätä mallia hakee Suomelle, ja teki tämänkin ketjun aloituksen?

        Neffe.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      11
      1985
    2. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      184
      1768
    3. Mitä sä kuvittelit

      Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä
      Ikävä
      125
      1626
    4. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      126
      1561
    5. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      127
      1401
    6. Sähköauto ei saastuta

      Koska sähköautossa ei ole saastutusputkea kuten polttomoottoriautossa. Saastuttajille tulee mätkäistä kunnon saastutusv
      Maailman menoa
      314
      1153
    7. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      174
      1105
    8. Älä nainen leikistä suutu!

      Ja kyllä täytyy kritiikkiäkin kestää, mm. ylipaino, se että oot köyhä jne jne Melko tutulta mieheltä
      Ikävä
      114
      1103
    9. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      234
      1024
    10. Olisitko oikeasti

      valmis kohtaamaan kaivattusi?
      Ikävä
      95
      1015
    Aihe