Olen miettinyt jonkin aikaa,
miten eritavalla sanat voivat avautua eri arvo/asennemaailman omaaville ihmisille.
Miten ihmisen kokemusmaailma muokkaa niiden merkitystä, miten eri tavalla voidaan kokea sanat sanottuina ja kirjoitettuina.
Toisten kirjoittamat ajatukset resonoivat heti ja toisten eivät välttämättä laisinkaan, voivat jopa herättää kielteisiäkin tunteita.
Mietin, voiko ihmisen perusluonne antaa sävytystä sanoihin, puhuttuun/kirjoitettuun.
sanojen merkitys
ajattelija
12
882
Vastaukset
- woman
kuuluu sanonta ja totta se. Kyllä todella lukijan omasta persoonallisuudesta ja ajattelutavasta johtuu kuinka reagoi kirjoitettuun/puhuttuun sanaan. Alitajunta rekisteröi kaiken kokemansa ja lukemansa ja sieltä lähtöisin se, että jotkut sanat kolahtaa negatiivisesti/positiivisesti. Tämä oli vain minun mielipiteeni, joku toinen voi olla asiasta toista mieltä. Jään mielenkiinnolla odottamaan toisten pohtimisia esittämästäsi ajattelunarvoisesta asiasta.
- kati
Niinhän se on, että sanoilla on erilainen merkitys.
Yleensä sana vaikuttaa siinä yhteydessä, jossa se on kirjoitettu tai puhuttu. Yksittäinen sana voi vaikuttaa erilaiselta erilaisessa tekstiyhteydessä.
Lisäksi vastaanottaja reagoi sanoihin eri tavalla, jokaisella on tiedostamattomia tuntemuksia jotka vaikuttavat asiaan. Erityisti tämä koskee helposti tunteisiin vaikuttavia sanoja: esim. syntyminen, häät, kuolema ja seksiin liittyvät sanat. Niin täydellisen neuraalilsti ei voi asioita ajatella, etteikö elämänkokemusten ja -elämusten kautta ole tullut mukaan merkityksiä.
Kokonaan uusi näkökulma on alueelliset = ympäristön vaikutus sanojen merkitykseen. Esim. tuima tarkoittaa erilaista eri asuinalueella (jos on kysymys makuelämys: suolainen/suolaton) ja toisaalta taas täysin eri aiheyhteyttä: minä esim. ymmärrän tuiman kasvojen ilmeenä vihaisena katseena (hän katsoo minua tuimasti..)
Mielenkiintoinen aihe tämäkin.- Anna Hestia
Tosissaan.
Sanat ovat minulle tärkeitä, koska niiden avulla koetan ilmaista itseäni.
Sanat ovat tärkeitä myös yrittäessäni ymmärtää toisia ihmisiä.
- Yrittäessäni ilmaista jotain, toivoisin sen olevan sieluni puhetta, - eikä sen tulkin vai mikä lie, joka minussa
syöksyy esiin, hämää ja vaientaa. Vai kumminko päin se meni? - ajattelija
Sanojen käyttö on aika mielenkiintoinen kaikenkaikkiaan. Joskus on jopa hauskaa ns. "halkaista sanoja", eli miettiä sanojen merkitystä useammalta kantilta.
Nykyään sanojen merkitys on mielestäni ohentunut aika lailla tämän ns. yleis/slangikielen myötä sekä englannin/suomen sekasotkua.
Moni nuorempi ei ymmärrä läheskään kaikkea sanastoa enää muutaman vuosikymmenen takaa. - paluu..
ajattelija kirjoitti:
Sanojen käyttö on aika mielenkiintoinen kaikenkaikkiaan. Joskus on jopa hauskaa ns. "halkaista sanoja", eli miettiä sanojen merkitystä useammalta kantilta.
Nykyään sanojen merkitys on mielestäni ohentunut aika lailla tämän ns. yleis/slangikielen myötä sekä englannin/suomen sekasotkua.
Moni nuorempi ei ymmärrä läheskään kaikkea sanastoa enää muutaman vuosikymmenen takaa....on tapahtunut,et hautautunutkaan pöytälaatikkoon! Hyvä niin,että tipahti herne nenästä,ja tekstikin lyhentynyt! Kirjoittele rauhassa,en häiritse!
- valo&varjo
ajattelija kirjoitti:
Sanojen käyttö on aika mielenkiintoinen kaikenkaikkiaan. Joskus on jopa hauskaa ns. "halkaista sanoja", eli miettiä sanojen merkitystä useammalta kantilta.
Nykyään sanojen merkitys on mielestäni ohentunut aika lailla tämän ns. yleis/slangikielen myötä sekä englannin/suomen sekasotkua.
Moni nuorempi ei ymmärrä läheskään kaikkea sanastoa enää muutaman vuosikymmenen takaa.Sanan säilä on tosiaan melkoisesti ruostunut, kun yleiskieli on syrjäyttänyt murteita ja englanninsekainen mössöpuhe vallannut alaa. Minusta on hauskaa leikitellä sanojen merkityksillä ja yhdyssanojen rakentamisella; siten voi luoda aika veikeääkin tekstiä. Joskus vaan jää sitten kiinni itselleenkin siitä, että asiatekstiin tulee kieliopillisia kuperkeikkoja, koska enimmäkseen kirjoitan tällaisiin keskustelufoorumeihin ja meilejä ystäville.
Aika usein törmää siihen, että henkilökohtaiset kokemukset muovaavat sanojen merkityksiä. Erityisen selkeästi sen huomaa keskustellessaan täysin erilaisen taustan omaavan ihmisen kanssa. Parhaita väärinymmärrysten sampoja on se, kun maamieskoulun käynyt jyväjemmari ja akateeminen kaupunkilainen alkavat sanasille. - ajattelija
paluu.. kirjoitti:
...on tapahtunut,et hautautunutkaan pöytälaatikkoon! Hyvä niin,että tipahti herne nenästä,ja tekstikin lyhentynyt! Kirjoittele rauhassa,en häiritse!
Voi minua -
ethän sinä ketään häiritse -
et minua ainakaan.
En osaa ajatella kenenkään häiritsevän,
ehkä olen siihen liian "tyhmä."
Itse en halua olla kenenkään harmina,
mieluummin vetäydyn sivuun, jos
huomaan häiritseväni.
Ehkä olen liian "tyhmä" siinäkin asiassa. - ajattelija
valo&varjo kirjoitti:
Sanan säilä on tosiaan melkoisesti ruostunut, kun yleiskieli on syrjäyttänyt murteita ja englanninsekainen mössöpuhe vallannut alaa. Minusta on hauskaa leikitellä sanojen merkityksillä ja yhdyssanojen rakentamisella; siten voi luoda aika veikeääkin tekstiä. Joskus vaan jää sitten kiinni itselleenkin siitä, että asiatekstiin tulee kieliopillisia kuperkeikkoja, koska enimmäkseen kirjoitan tällaisiin keskustelufoorumeihin ja meilejä ystäville.
Aika usein törmää siihen, että henkilökohtaiset kokemukset muovaavat sanojen merkityksiä. Erityisen selkeästi sen huomaa keskustellessaan täysin erilaisen taustan omaavan ihmisen kanssa. Parhaita väärinymmärrysten sampoja on se, kun maamieskoulun käynyt jyväjemmari ja akateeminen kaupunkilainen alkavat sanasille.Joskus on riemullista ja elämyksellistä lukea vanhaa kirjallisuutta ja runoutta. Niissä kielen rikkaus ja myös kehitys on nähtävissä selkeästi.
Itselleni hyvin kuvallinen, kerronnallinen ja monipuolisesti kuvaileva kieli/sanailu on aina ollut merkityksellistä ja mieluista.
Muuten, onko ehkä myös niinkin, että luontainen oma minuus, luonne, muovaa omalta osaltaan sanojen merkitystä. Ajattelen esimerkiksi, että itselleni mm. sanat "tuulen askeleet" puhuvat jostain herkän kauniista tunnelmasta ja jollekin toiselle ne voivat puhua ihan muusta. - Tinta
ajattelija kirjoitti:
Joskus on riemullista ja elämyksellistä lukea vanhaa kirjallisuutta ja runoutta. Niissä kielen rikkaus ja myös kehitys on nähtävissä selkeästi.
Itselleni hyvin kuvallinen, kerronnallinen ja monipuolisesti kuvaileva kieli/sanailu on aina ollut merkityksellistä ja mieluista.
Muuten, onko ehkä myös niinkin, että luontainen oma minuus, luonne, muovaa omalta osaltaan sanojen merkitystä. Ajattelen esimerkiksi, että itselleni mm. sanat "tuulen askeleet" puhuvat jostain herkän kauniista tunnelmasta ja jollekin toiselle ne voivat puhua ihan muusta.Suomenkieli on eräs niistä kielistä, mistä löytyy tavattoman paljon synonyymejä.
"Ajattelija" kirjoitti "tuulen askeleista". Missä muussa kielessä voidaan niin tarkkaan ilmaista tuulen askelten etenemistä kuin suomenkielessä? Tuuli suhisee, tuuli vinkuu, metsä huokailee tuulessa, myrskyksi muuttuessaan se mylvii. Kielen avulla voi selvästi myös kuulla nämä eri asteet ja voi saada erilaisia mielikuvia sisimmässään.
Suomenkielen ei välttämättä tarvitse olla monisanaisuutta. Muutamalla sanalla voi ilmaista enemmän kuin jollakin muulla kielellä, jolloin tarvittaisiin useita lauseita.
Minkälainen mielikuva tulee esimerkiksi sanasta "ukonkuhveli"?
Minun mielikuvitukseni sanoo, että kysymyksessä on vanha, kumarainen, ryppyinen vaari, joka yskii ja köhii, on harvahampainen ja turvautuu ehkä kyhmyräiseen kävelykeppiin.
Vahinko että puhtaat murteet alkavat hävitä. Murresanoista löytyy eniten väärentämättömiä helmiä ja mielestäni kaikki jotka yrittävät tehdä työtä murteitten säilyttämiseksi, tekevät kulttuurityötä. - ajattelija
Tinta kirjoitti:
Suomenkieli on eräs niistä kielistä, mistä löytyy tavattoman paljon synonyymejä.
"Ajattelija" kirjoitti "tuulen askeleista". Missä muussa kielessä voidaan niin tarkkaan ilmaista tuulen askelten etenemistä kuin suomenkielessä? Tuuli suhisee, tuuli vinkuu, metsä huokailee tuulessa, myrskyksi muuttuessaan se mylvii. Kielen avulla voi selvästi myös kuulla nämä eri asteet ja voi saada erilaisia mielikuvia sisimmässään.
Suomenkielen ei välttämättä tarvitse olla monisanaisuutta. Muutamalla sanalla voi ilmaista enemmän kuin jollakin muulla kielellä, jolloin tarvittaisiin useita lauseita.
Minkälainen mielikuva tulee esimerkiksi sanasta "ukonkuhveli"?
Minun mielikuvitukseni sanoo, että kysymyksessä on vanha, kumarainen, ryppyinen vaari, joka yskii ja köhii, on harvahampainen ja turvautuu ehkä kyhmyräiseen kävelykeppiin.
Vahinko että puhtaat murteet alkavat hävitä. Murresanoista löytyy eniten väärentämättömiä helmiä ja mielestäni kaikki jotka yrittävät tehdä työtä murteitten säilyttämiseksi, tekevät kulttuurityötä.Jännä juttu, minun mielikuvani käyttämästäsi sanasta "ukonkuhveli" taas ihan toisenlainen kuin sinun mielikuvasi.
Minusta sana kuvastaa lämpimällä hellyydellä sanottua, lutusen suloisen ukon hellittelyilmaisua. Eikä ole väliä, minkäikäinen tai näköinen mies on - yhtälailla nuori kuin vanhakin voi olla yhtä hellyttävä "kuhveli". - valo&varjo
ajattelija kirjoitti:
Jännä juttu, minun mielikuvani käyttämästäsi sanasta "ukonkuhveli" taas ihan toisenlainen kuin sinun mielikuvasi.
Minusta sana kuvastaa lämpimällä hellyydellä sanottua, lutusen suloisen ukon hellittelyilmaisua. Eikä ole väliä, minkäikäinen tai näköinen mies on - yhtälailla nuori kuin vanhakin voi olla yhtä hellyttävä "kuhveli"."Ukonkuhveli" tuo mieleen vaarin, joka leppoisasti ja verkkaisesti puuhailee lastenlastensa kanssa. Hän hillitsee riehuvien tenavien leikkiä ja kertoo lapsille tositarinoita omasta lapsuudestaan ja jakaa elämänviisauttaan huumorin ja kompapuheiden sävyttämällä kerronnallaan.
- aavikkokäärme
ajattelija kirjoitti:
Jännä juttu, minun mielikuvani käyttämästäsi sanasta "ukonkuhveli" taas ihan toisenlainen kuin sinun mielikuvasi.
Minusta sana kuvastaa lämpimällä hellyydellä sanottua, lutusen suloisen ukon hellittelyilmaisua. Eikä ole väliä, minkäikäinen tai näköinen mies on - yhtälailla nuori kuin vanhakin voi olla yhtä hellyttävä "kuhveli".Anteeksi jos häiritsen...mutta sinä mukavalta
tunnut...!!!
ja ps. Niin kun esimerk...
minun kohtaamiseni Ruutikallon kanssa olivat
hyvin negatiiviset alussa,
mutta positiiviset kun "tarjoilu loppui"...
Siis olen samaa mieltä ympäristön suhteen...
aavikossa tapaa niin harvoja "eläviä olioita"...
ja pääteeksi.."vain omat ajatuksesi voivat loukata
sinua"...ja..."et kasva ihmisenä, jos sydämessäsi
on vihaa ja riitaa"... ja sen täytyy "höystää huumorilla" niin lopuksi kiitos seisoo... upss..
meinasin kiitosta saa...!!! Ottakaa nyt tästäkin selväääää...???!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1013078GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys431157- 831132
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja511025Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!32987- 67858
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39852- 53847
- 44822
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn24781