Olen 14 ja tyttö. Minulla on välittävä perhe ja ihania ystäviä. Kaiken pitäisi olla hyvin, muttei silti vain ole. Masennus on tuhonnut elämäni. Vietän kaikki päivät nukkuen ja pelaten koneella, käyn koulussa hyvin satunnaisesti, sillä minua kiusataan ja olen paska. Mulla on kaikista aineista 4 tai 5. En tuu pääsemään kasilta, mulla ei oo tulevaisuutta, sillä näillä arvosanoilla ei pääse mihinkään amikseen. Oon muutenkin ihan turhautunut kouluun. Siitä ei ole mitään hyötyä, miks musta pitäis tulla ikinä jotain, kun ei kiinnosta. Musta tulisi vaan yhteiskunnan varoilla elävä pummi. Ei siinä mitään, mutta ei kukaan hyötyisi musta mitään. En koskaan tuu merkitsemään mitään. Mua on kiusattu päiväkodista tähän päivään. Alussa se haittasi aika paljon, kun kiusaaminen oli fyysistä, muttei nykyään. Mulla on ihania ja välittäviä ystäviä netistä. Irl olen ujo turhake, joten en tutustu keneenkään. En kuitenkaan halua olla näiden kanssa, sillä mulla on jotain ongelmia ja haluan olla koko ajan yksin. Mun perhe välittää musta ihan aidosti, mutta ne ei ymmärrä miten paha olo mulla on. Mua sattuu koko ajan henkisesti ja fyysisesti. Mun kannalta olisi parempi jos saisin kuolla. Mutta en voi vielä tehdä sitä mun siskolle. Mun täytyy selvitä vielä ainakin 4 vuotta, että voin muuttaa pois, ja kun ei nähdä päivittäin, uskoisin että poistumiseni aiheuttama kipu ei ole yhtä suuri. Mutta miten mä pysyn nää neljä vuotta hengissä, kun yksikin minuutti on vaikea. Tiedän etten jossain vaiheessa voi enää hallita itseäni, kun ahdistus kasvaa liian suureksi. Mulla on tammikuussa tulossa osastojakso, mutten usko pysyväni edes sinne asti hengissä. En haluaisi satuttaa ihmisiä, mutta mulla on vaan liian paha olo. Voinko vaikka mennä koomaan tai jotain, että selviän nää 4 vuotta, en enää tiedä mitä teen. Mun perheellä on kamala huoli musta koko ajan, se huolihan menisi pois, jos vaan tekisin itsemurhan, mutta onko suru sen jälkeen suurempi, kun tämä huoli? Asun ihan junaradan vieressä, tästä tosin menee aika harvakseltaan junia. En tiedä, mutta se vaihtoehto vaan tuntuu niin helpolta. Miten pysyn elossa? Voiko joku auttaa?
Miten pysyn elossa?
14
228
Vastaukset
Hei
Et ole mikään toivoton kakara tai tapaus. Se nyt on ainakin selvää. Sinulla on toivoa ja tulevaisuus näyttää varmasti valoisammalta. Kunpa jaksaisit uskoa siihen. Jos sinä poistuisit tästä maailmasta, jäisi läheisillesi ja perheellesi loppuikäinen, suunnaton suru. Koska toista sinua ei ole. Ethän siis mieti nyt mitään noin lopullista vaihtoehtoa.
Kerrohan, oletko saanut apua mistään. Ja jos, niin millaista? Asioilla on taipumus muuttua. Se miltä sinusta tuntuu nyt ja on tuntunut pidemmän aikaa, ei ole mikään lopullinen totuus sinusta. Mutta tarvitset siihen apua, yksin on vaikea vetää itseään suosta. Mutta uskothan minua: asiasi muuttuvat vielä parempaan. Vaikkei nyt tunnu siltä, niin tulee silti tapahtumaan. Elämä on ainutlaatuinen ja hienoa asia. Sillä on sinulle vielä paljon hyvää tarjottavaa, jotain, josta et vielä tiedäkään.
Jos viitsit ja jaksat, vastailehan tänne..
Lämmöllä, tsempaten,
pappi Elisabet- toivotonkakara
Käyn nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Mulla on lääkkeet, mutta niistä on vaan haittaa, kun ei ne auta ja oon niille allerginen, niin tuntuu koko ajan etten saa henkeä. Oon niin ujo etten uskalla puhua mun työntekijälle mitään. Se jäi sairauslomalle nii en käy nyt vähää aikaa missään. Ne vähätki asiat mistä olin sille puhunut ahdisti sitä niin paljo ettei se voi käydä töissä. Polin tyypit tekee vaan työtään, ne käy töissä et voi tehä kaikenmaailman hauskoja asioita, eikä sen takia että mulla olis parempi olo. Karu totuus on ettei ketään oikeasti kiinnosta. Se on vaan elämää, enkä oo mitenkään katkera. Mulle ei vaan oo tiedossa oikeasti yhtään mitään tulevaisuudelta, kun en voi mennä opiskelemaan ja töihin. Olen vaan ihan oikeasti turha ja se on tosiasia. En usko, että elämällä olisi mitään tarjottavaa, kun en arvosta sitä, eli en ansaitse sitä. Olen vaan vihainen teini joka vihaa kaikkea. Olen vaan turha ihmisroska joka ei koskaan tule olemaan mitään tärkeää. Anteeksi kamalasti jos viestini loukkasi sinua Elisabet tai jotakin toista.
- Hyvin_pyyhkii
toivotonkakara kirjoitti:
Käyn nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Mulla on lääkkeet, mutta niistä on vaan haittaa, kun ei ne auta ja oon niille allerginen, niin tuntuu koko ajan etten saa henkeä. Oon niin ujo etten uskalla puhua mun työntekijälle mitään. Se jäi sairauslomalle nii en käy nyt vähää aikaa missään. Ne vähätki asiat mistä olin sille puhunut ahdisti sitä niin paljo ettei se voi käydä töissä. Polin tyypit tekee vaan työtään, ne käy töissä et voi tehä kaikenmaailman hauskoja asioita, eikä sen takia että mulla olis parempi olo. Karu totuus on ettei ketään oikeasti kiinnosta. Se on vaan elämää, enkä oo mitenkään katkera. Mulle ei vaan oo tiedossa oikeasti yhtään mitään tulevaisuudelta, kun en voi mennä opiskelemaan ja töihin. Olen vaan ihan oikeasti turha ja se on tosiasia. En usko, että elämällä olisi mitään tarjottavaa, kun en arvosta sitä, eli en ansaitse sitä. Olen vaan vihainen teini joka vihaa kaikkea. Olen vaan turha ihmisroska joka ei koskaan tule olemaan mitään tärkeää. Anteeksi kamalasti jos viestini loukkasi sinua Elisabet tai jotakin toista.
14v. ja annettu, suositeltu oikein, huumeet valtion puolesta.
Sillälailla Suomi, hyvin pyyhkii. Hei
Ei viestisi ainakaan minua loukannut. On hyvä että voit edes täällä puhua, mutta rohkaisisin sinua silti avautumaan myös omalle työntekijällesi. Voisitko vaikkaa näyttää nämä viestit hänelle? En kyllä millään usko, että sinun ongelmasi ovat saaneet hänet jäämään sairauslomalle. Polin työntekijät ovat tottuneet kuulemaan kaikkea, heillä on koulutusta ja kokemusta. En usko, että he pelkän rahan vuoksi sitä työtä tekevät, sillä palkka ei ole mikään suuri. Eiköhän ainakin useimmilla ole rakkaus ja kutsumus auttaa nuoria. Jos haluaa vaan palkkaa, on monia helpompiakin ammatteja.
Täällä palstalla törmätään usein tuohon mustavalkoiseen ajatteluun, että lääkkeet olisivat jotain huumetta. Sait sellaisenkin vastauksen. Sehän ei pidä paikkaansa, mutta tietämättömät ja katkerat ihmiset haluavat kylvää tällaisia neuvoja. Jos meillä ei olisi käytössä nykyaikasta lääketiedettä ja sen mukaisesti lääkkeitä, olisi suuri osa kansasta jo kuollut ties mihin tauteihin. Monet napsivat särkylääkkeitä pieneenkin päänsärkyyn. On ihan selvä, että myös mieltä tulee voida lääkitä, ja suurella osalla ihmisiä se auttaa edes jollain tavoin pysymään tässä maailman menossa ja yhteiskunnassa mukana.
Sinun lääkärisi ovat miettineet juuri sinua auttavan lääkityksen. Jos koet ettei se auta ja saat allergisia oireita, sinun tulee kertoa lääkärille. Ei lääkkeet mikään itsetarkoitus silti ole.
Voi olla, että olet vihainen teini. Siihen kylläkin auttaa aika ja elämänkokemuksen lisääntyminen.
Mutta mikään turhake ja ihmisroska et todellakaan ole. Elämälläsi on tarkoitus ja ihan varmasti voit aikanaan mennä töihin ja saada elämääsi hienoja ja kiinnostavia asioita. Se vaan vaatii sinultakin yhteistyötä auttavien tahojen kanssa. Jos tämän yhden työntekijän kanssa ei synkkaa, pyydä itsellesi toinen ihminen. Puhumalla asiat muuttuvat.
Sitä paitsi olet erittäin lahjakas kirjoittaja. Osaat aivan huippuhienosti ilmaista itseäsi kirjoittamalla.
Mitä jos menisit tänään kävelylle. Katso luontoa ympärilläsi. Hengittele raikasta ilmaa.
Lämpimin terkuin,
Elisabet
- jussuntassun
Onko sinulla tarkkaavaisuushäiriö tai jotain oppimisvaikeuksia? Tuntuu että olet ihan fiksu nuori nainen. Minusta sinun kannattaisi käydä jossakin neuropsykologisissa testeissä jos sinulla on esim. oppimisvaikeuksia. Pitäisikö sinun saada tukea opiskeluun?
- toivotonkakara_
Ei ainakaan ole todettu mitään, keskittyminen tosin on aika vaikeaa. Uskoisin, että tämäkin johtuu masennuksesta, sillä kun aloitin koulun, pärjäsin oikein hyvin ja sain kokeista lähinnä 8-9. Koulumenestykseni laski siitä sitten pikku hiljaa, ja yläasteelle tullessani se vain romahti nykyisille sijoilleen.
- Obi1
Sun ei kannata funtsii liian pitkälle vielä. Ei ollu tos iäs mitää visioo mulkaa vielä. Päivä kerrallaan pitää elää ja joskus se on rimpuilua. Ei o mullakaan titteleitä kertyny eikä o kiinnostanut niitä hankkia. Mul on elämänkokemusta,hyvistä ja huonoista jutuista ja sitä saa vaan elämällä. Mitäs jos koittasit keskittyä omiin vahvuuksiin? Kirjotat hyvin ja et o ainoo jolla on vaikeuksia avautua terapeutille, oot sen tajunnu että joku siinä hommassa ei toimi. Viksu likka. Piirrä kirjota valokuvaa maalaa lue tai jotain. Ei joka hommaa mitä teet tarvii arvosanoil mitata. Jos mahollisesti eläimet kiinnostaa ni koira kaveriks. Se ei kiusaa se rakastaa! Olkoon Voima sun kanssas....tsemii!!!
;> - Kuka_sua_elättää___
Sinä itsekö?
- Obi1
No se ei o Sun bisneksiä. Asiaan. Nuoret tänä päivänä on kaukana mun maailmast. Musiikillinen psykoterapia kestää about 10min. Jonkun mielest elämä tälläst. Sori ku eii potki robin elastinen cheek elliot...ei se niin kaikil mee. Tässä faktaa elämästä:YouTube:skandaali-ei pysty,onnelliset ihmiset,elämä on peli. Tervetuloa undergroundii! Totuus ei pääse NRJ:n tai voicen suodattimist. Me eletään huvikseen. Ommuitakin eti ite. Et oo yksin....
;> - Obi1
Tyrkkään viel nää. Joskus vituttaa mä kuuntelen ens töikseni: aamul petri nygård: tää on niin tätä...olo helpottaa tällä: Nygård: paska maailma. Semmosta. Elämää ok???
;>
- toiminäin
Rukoile näin: Jeesus minä en tunne sinua, mutta sinä tunnet minut ja minun tuskani. Jeesus anna anteeksi kaikki minun syntini ja ota minut lapseksesi. Luovutan elämäni sinulle Jeesus, johdata minua tästä hetkestä eteenpäin ja anna tahtosi tapahtua elämässäni. Kiitos Jeesus.
- U_Can_Do_it
Hei toivoton kakara,
et todellakaan ole toivoton.
Sun elämässä on paljon mahdollisuuksia! Sanot olevasi vasta 8 luokalla. Se että sinulla menee nyt huonosti koulussa ei ole automaattinen fakta, että sinulla menee aina huonosti koulussa. Älä vielä heitä kirvestä kaivoon opiskelujen suhteen. Sinulla on aina mahdollisuus peruskoulun jälkeen käydä kymppiluokalla korottamassa arvosanojasi, joten turhaan suret tulevaisuuttasi opiskelujen osalta. Masennuksella on vain tapa imeä kaikki ilo ja toivo elämästä, ihan niin kuin Harry Potterin ankeuttajat. Eikä vaan, että niissä on jotain samaa.
Koulukiusaaminen on todella rankkaa ( tiedän kokemuksesta) ja se se jättää syvät arvet jonnekkin sinne, mistä niitä ei voi nähdä ja ne aina silloin tällöin tuppaa tulehtumaan. Koulukiusaamisesta pääsee yli ja sen voi nähdä myös elämän vahvuutena. Sinä olet kokenut, kestänyt ja selvinnyt jostain sellaisesta, jota harva joutuu kokemaan. Sinä olet vahvempi kuin muut! Itse jaksan aina uskoa, että karma kohtaa ne ihmiset, jotka koulussa kiusasivat. Koulukiusaamisesta voi selvitä ja elämä jatkuu sen jälkeen.
Kuulostaa sille, että juuri nyt et nää elämässäsi mitään hyvää tai itsessäsi mitään arvokasta. Masennus on sellainen, että se laittaa "ankeuttajalasit" silmille ja silloin on vaikea nähdä kaikkea hyvää. Tiedän,että terapautit sun muut jaksaa näitä samoja juttuja aina jankuttaa:" mitä hyvää sinussa on", " mitä arvokasta sinussa on " ja " mitä haaveita/unelmia sinulla on". Typeriä jankutuslauseita, mutta niiden tarkoitus olisi saada sinut pohtimaan omaa itseäsi. Ilmeisesti sinulla on kaikki raajat, et ole kuoleman sairas ja jos vain haluaisit pystyisit mihin vaan. Sinä olet arvokas yksilö, jolla on elämä edessä. Ei sinusta tule yhteiskunnan varoilla elelevä pummi. Älä ainakaan sellaista sure nyt kun olet vasta 14v ja sinulla on kaikki elämä edessä. Nauti siitä, että saat olla vielä lapsi. Aikuisuutta riittää moneksi kymmeneksi vuodeksi.
Tekisikö itsemurha sinut oikeasti onnelliseksi? Helpottaisiko se oikeasti? Jos et pysty ajattelemaan itseäsi, niin ajattele sitten kaikkia lähimmäisiä, jotka jäisivät sinua kaipaamaan. He eivät ikinä pääsisi siitä surusta yli ja ympäri. Sinä olet heille tärkeä ja todella rakas, eikä ole ketään toista sinua. Kukaan ei sinua pysty korvaamaan vaikka saattaisit niin ajatella. 4 vuodessa kerkee elämässä tapahtua vaikka mitä ja todella toivon sinun puolesta, että et enää silloin suunnittele vieväsi itseltäsi kaikkia mahdollisuuksia ja kokemuksia, joita et ole vielä kerennyt elämään.
Mainitsit että koet ujouden takia hankalaksi kommunikoinnin sairaalan henkilökunnan kanssa. Jos sinusta tuntuu, että sana ei tule suusta niin kirjoita se paperille. Tee vaikka "Kyllä" ja " ei" kyltit ja nostat niitä ylös vastauksiksi. Jos jotain pidempää pitää kertoa niin kirjoitat sen sitten paperille. Sairaalassa voi kommunikoida monella tavalla, joten ei kannata ottaa siitä paineita. Mikä ikinä helpottaa sinun tilannettasi niin se on vain hyväksi.
Kunhan saavutat erävoiton masennuksesta ja pienin askelin saat itsellesi pienen toivon kipinän rakennettua elämän suhteen niin uskon ja toivon, että voit kuopata kaikki itsensä vahingoittamisen ajatukset. Sinä olet arvokas, nuori, vapaa ja elämäsi on vielä täysin edessä.
Stay patient and trust your journey! Voin auttaa oikeasti: pannaaks
Oon pillumagneettii
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1552700
Onpas punavihreät taas ärhäkkäinä
😺 Ihan tuntuu kuin syyttäisitte meikäläisiä/meikäläistä Oulun puukotuksesta. Tapaus on hyvin ikävä ja tuomittava. En4232278- 452153
- 1281484
Hauskaakin jopa...
Että moni nainen olettaa, että kyse on vaan siitä kaanustinloukusta, kun mies jotain ehdottaa. 😄 Ja miettiikö monikaan2331340Nainen, minkä kappaleen laittaisit nyt miehelle
kuunneltavaksi tietäen, että hän ikävöi sinua ja kipuilee päästäkseen yhteyteen kanssasi. Jotain, joka kertoo...1251260Vanhemmalle naiselle
Aikataulu muutos. Ensi viikolla pistetään asia vireille. Ei juhannukseen asti aikaa. Kannatti valehdella!561163Jos et kaipaakaan minua täällä
Niin miksi sinua ehkä häiritsee se, että minä kaipaan sinua? Miehelle.111107Koen, että minua tavallaan vainotaan
Kyllä minä vain satun tietämään, että täälläkin on joitain serkun kaiman kummeja jotka kiusaavat minua. Lisäksi sairas n1231080Hallitus käy seuraavaksi palkansaajien sunnuntailisien kimppuun
Vuoro-ja sunnuntaityötä tekeville työntekijöille, muun muassa hoitajille, poliiseille, kaupan työntekijöille jne. on luv2301063