Tyhjyydestä herään, ei unta,
nukkunut unelmitta.
Aamun valkea pieni,
yö vielä valloillaan.
Äänetön hämärä kietoo,
tyhjyydestä tyhjyyteen.
Viatonna odotan valkeutta,
aika loputon hiipii.
Hohde kuun karkaa,
spektri loivenee.
Aikaa seuraamana,
hiipii loiste aamuun.
Arkea askaroin,
toistan ainaisen aamun.
Olen valmis koitokseen,
vien itseni päivään.
Ehtinyt mieleni ei,
ennättänyt ei hetkeen.
Luotasi löysin itseni,
löysin sinut luotani.
Nähnyt en ollut mitään,
totean nähdessäni.
Sinua syön silmilläni,
ruokahaluni loputon.
Hunaja kirjautuu huuliltasi,
loiste silmiesi sokaisee.
Kunnes koko maailmani,
vain sinuun kykenee.
Minut viet iltaan,
kudot verkkoosi.
Kahden nyt ollessamme,
olen saaliisi.
Otat hallintaasi,
ajan, mieleni, kaiken.
Riisut yltäni,
vaatteista rohkeuteni.
Viet kaiken, ei mitään ylläni,
neuvotonna ihmettelen itseäni.
Annat luvan, saan ottaa,
palan kerrallaan, paljastaa hieman.
Kaari kaunein, pehmeys herkin,
sanatonna huohotan.
Kosken hieman, sivellen
olet lämpoinen, väristen.
Saan viimein maistaa,
kukkasi makeaa mettä.
Kaari kaunein taipuu,
ruokkii haluani.
Olen perhosesi, olet ketoni,
maistan sieltä, maistan täältä.
Puhkeat kaikissa väreissä,
tuulesi vaikertaa.
Viimein otat minut,
olen sisälläsi.
Olemme yhtä,
keinun aallollasi.
Aika on loputon,
rytmimme vie hurmioon.
Tunnen kaiken, nyt vasta elän,
elän sisälläsi paratiisiin.
Punainen muuttuu kullaksi,
tajunta häipyy eetteriin.
Säkenöimme, sykimme,
sylikkäin nukahdamme.
Tyhjyydestä taivaaseen,
olemattomasta täydelliseen.
En koskaan päästä irti,
ollan toisissamme aina.
nukkunut unelmitta.
Aamun valkea pieni,
yö vielä valloillaan.
Äänetön hämärä kietoo,
tyhjyydestä tyhjyyteen.
Viatonna odotan valkeutta,
aika loputon hiipii.
Hohde kuun karkaa,
spektri loivenee.
Aikaa seuraamana,
hiipii loiste aamuun.
Arkea askaroin,
toistan ainaisen aamun.
Olen valmis koitokseen,
vien itseni päivään.
Ehtinyt mieleni ei,
ennättänyt ei hetkeen.
Luotasi löysin itseni,
löysin sinut luotani.
Nähnyt en ollut mitään,
totean nähdessäni.
Sinua syön silmilläni,
ruokahaluni loputon.
Hunaja kirjautuu huuliltasi,
loiste silmiesi sokaisee.
Kunnes koko maailmani,
vain sinuun kykenee.
Minut viet iltaan,
kudot verkkoosi.
Kahden nyt ollessamme,
olen saaliisi.
Otat hallintaasi,
ajan, mieleni, kaiken.
Riisut yltäni,
vaatteista rohkeuteni.
Viet kaiken, ei mitään ylläni,
neuvotonna ihmettelen itseäni.
Annat luvan, saan ottaa,
palan kerrallaan, paljastaa hieman.
Kaari kaunein, pehmeys herkin,
sanatonna huohotan.
Kosken hieman, sivellen
olet lämpoinen, väristen.
Saan viimein maistaa,
kukkasi makeaa mettä.
Kaari kaunein taipuu,
ruokkii haluani.
Olen perhosesi, olet ketoni,
maistan sieltä, maistan täältä.
Puhkeat kaikissa väreissä,
tuulesi vaikertaa.
Viimein otat minut,
olen sisälläsi.
Olemme yhtä,
keinun aallollasi.
Aika on loputon,
rytmimme vie hurmioon.
Tunnen kaiken, nyt vasta elän,
elän sisälläsi paratiisiin.
Punainen muuttuu kullaksi,
tajunta häipyy eetteriin.
Säkenöimme, sykimme,
sylikkäin nukahdamme.
Tyhjyydestä taivaaseen,
olemattomasta täydelliseen.
En koskaan päästä irti,
ollan toisissamme aina.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tosi kaunista... sait mut unelmiin...:)
Olipas siinä aikas hyvin kirjoutettu ja pitkä runo!
aika sairaan kaunis...ja hyvä..
itekkö kirjottelit ton?!
no totta kai...luulisin=)
kaunista näin naisen näkökulmastaki katottuna ei voi muuta sanoo...=)
kirjottele ihmeessä lissää runoja ...sulla meinaan on taito hallussa...toisinku eräillä...esim. mulla...
Hmm.. olen kyllä runoja kirjottanut vähän enemmänkin nuorempana. En vain koskaan tällaiseen aiheeseen liittyvää. Nyt lueskellessani näitä tarinoita täällä ajattelin, että voisin itsekin pitkästä aikaa tuottaa jonkinlaista tekstiä. Sitten kotona ollessani parvekkeella rauhaisana oli pimeää ja hiljaista. Alkoi ajatus lentää. Hetken päästä olinkin jo koneella kirjoittamassa. Tuli aika solkenaan tuo teksti sen enempiä miettimättä. Päätin sen sitten laittaa tänne. Palautetta en osannut odottaakaan, mutta kun nyt kerran sitä näin positiivisessa mielessä tulikin, ajattelenkin nyt, että voisinpa ehkä kirjoitellakin enemmän. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pakottamatta paras.
Aivan ihan runo! Kyllä miehetkin osaa. Näytä tuo tyttöystävällesi, hän varmasti ilahtuu :).
Aivan loistava runo... Upea... Olen ihan sanaton :)