Olen yksi tässä maisemassa...edessä vieraita maastoja,polkuja...joita en tunne.
Ylläni taivas,tuulta täynnä...olisi turvallisinta palata takaisin.
Kulkea vanhoja askeleita...mutta polkua taaksepäin ei enää ole...pelkään tulevaa...en jaksa kauan enää....
Ylläni taivas,tuulta täynnä...olisi turvallisinta palata takaisin.
Kulkea vanhoja askeleita...mutta polkua taaksepäin ei enää ole...pelkään tulevaa...en jaksa kauan enää....
Vastaukset 12
Vanhimmat
pelkää Meri, älä anna toivottomuudelle sijaa. Eräässä laulussa sanotaan "viet maastoon tuntemattomattomaan, missä merkkejä en tunne, siellä viet vastuuseen laajempaan". Minusta sinä olet turvallisessa huomassa. Tulkitsen sinua, niin että kysymys on henkisestä kasvusta...voimia sinun iltaasi ja päivääsi, muistan sinua, ristin käteni.
mutta mistä voit tietää, että olen turvallisessa huomassa...olen eksyksissä..en tiedä mitä tekisin!
En pyydä valoa...pyydän vain nähdä valon kajon,joka näyttäisi suuntaa pimeässä.
En pyydä voimaa...pyydän vain tukea,että pysyisin pystyssä seuraavan askeleen :(
siitä, että tunnet tilasi, tunnet olevasi eksyksissä, etkä tiedä mitä tekisit....tiedät kumminkin valon olevan olemassa, se on paljon. Laulussa sanotaan "valoa vaik en näekkään, sen tiedän loistavan". Se valo on meistä riippumaton valo. Kristus sanoo" minä olen maailman valkeus" tämä on se ikuinen valkeus jonka tiedät loistavan. Hän kutsuu meitä joka hetki, meitä kaikkia "tulkaa minun tyköni te kaikki työtä tekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon".
Kertomuksen mukaan Joona oli kalan vatsassa koleme päivää...sielläkin oli varmaan pimeää ja tukalaa. Tämän jälkeen hän sai armon.
Mielestäni tähän elämään kuuluu näitä tiettömiä taipaleita, missä ei merkkejä tunneta, askeleen ottaminen on vaikeaa. Älä hätäile,älä pelkää, ota hitaammin...sinua kannattavat ikuiset käsivarret. Voimia sinulle ja hyvää yötä. Kirjoitan aamulla lisää
tämän, pidä sanasta sisäisesti kiinni, luota sen lupaukseen...
ottaa sen askeleen turvallisesti, olipa se mikä tahansa. Sillä jos pyydämme yhdessä vilpittömin mielin, niin se tie kirkastuu valon kajo näkyy.
Ei ole niin pientä, eikä niin suurta asiaa jota emme voisi hänen eteensä tuoda, siksi pyydämme yksinkertaisesti. Herra vahvista minua niin, että voin ottaa sen askeleen joka minun eteeni on annettu, tapahtukoon siinä niikuin sinä tahdot. Kiitos, että saamme luottaa sinuun.
valoisampaa,mutta silti tuntuu,että olen vajoamassa jonnekkin...
Niinpä...kumpa jostain tulisi hän,jolla on vielä enemmän ymmärrystä,mitä minulla on sanoja.
käyppä minun sivullani mitä olen kirjoittanut juuri tuosta aiheesta...Ajattele mikä tuska se sinulle on jps ei onnistukkaan...JA ajattele jos onnistut minkä tuskan jätät tänne jääneille omaisillesi.sukulaisillesi siskoillesi veljillesi ...ketä he sitten syyttävät kuin toinen toistaa ..Tai häpeävät silmät määsttään ..Ja kysyvät miksi..Minä ainakin olen onnellinen etten onnistunut nyt poikani avovaimo saa 5:dennen lapsenlapsen..En olisi edes tätä riemunhetkeä saanut kokea nyt odotan vain pikkuisen tuloa maailmaan...eilen olivat kaikki lapset vaimot ja vävyt lapsenlapsineen täälä minun luona Arvaa kuinka olin onnellinen kiitin moneen kertaan ja kysyin kenen idis tulla mummulle ? Olivat tehneet yhteisen päätöksen joka kuukausi ainakin kerran kokonnutaan yhteen....Kiitin taas luojaani etten onnistunut yrityksessäni.tv:Iloinen mummu :-)
joten ei muuta!
ei taaksepäin kannata mennä.. edessä on uutta, mutta sieltä voi löytyä jotain, mistä pidätkin.. :)
meille kaikille on kortit jaettu ja polku edessä toki kortit voidaan heittää pöydälle mutta yritä ajatella mitä seuraava käsi voi tuoda tai mitä seuraavan mutkan takana odottaa jossain on vielä valoa
kaipaan,jolloin en enää joudu luopumaan...kaipaan sitä päivää,jolloin aurinko ei enää laske...jolloin valo on valoa...eikä pimeyttä.
Juuri ennen valoa
on pimeintä,
juuri ennen iloa
on surullisinta.
Juuri ennen uutta
on vanha,
välissä tämä hetki,
oikea hetki,
kasvun hetki.
Voimia sinulle!