Tykkään kertoa sarkastisia vitsejä.
Osa on tottakin, mutta voi olla ivallisen huumorin harrastaja silti, ei se oo mikään rikos.
Voi virnuilla joilleki asioille, esim meille suomalaisille.
En virnuile köyhille, koska ne on heikossa asemassa olevia.
Virnuilen kuitenki niille köyhille, jotka ei osaa käyttäytyä hyvin/ihmisittäin vaan lähtee mukaan johonki vihaamisjuttuun jne tms.
No niin olkaa hyvä ja nauttikaa!
Olipa kerran Jarmo Pohjois-Suomesta, joka oli kuin Aku-Ankka eli hyvin suomalainen, aina työtön, heikkohermoinen, rähisi aina, riitaisa, äkkipikainen, älykkyysosamäärä pieni, lisäksi Jarmo harrasti metsästystä ja joi paljon olutta sekä söi makkaraa, vihasi homoja ja pakolaisia, myi sielunsa saatanalle kun äänesti perussuomalaisia.
Olipa kerran Eerikki Helsingin seudulta, joka oli homo ja hintelä mies, mutta jolle naurettiin ja nämä kaikki naurajat tekivät itsestään pellen ja idiootin, sillä Eerikistä tuli muotiguru, noin 500 ihmistä piti häntä pilkkanaan ellei enemmän, kaikki olivat joitain narkkareita ja natseja.
Olipa kerran Jaana, joka kiroili kuin se kiroileva siili, haisi kuselle, kävi töissä raksalla, hommasi itselleen miehen ja kiusasi häntä, mies aina hakkasi vaimoaan, mies oli myös pahamaineinen, koska oli saatanan palvoja, Jaana ei piitannu paljoa muista kuin itsestään ja ryyppäsi aina, no ei oo yllätys koska kaikki suomalaiset ovat viinapiruja.
Olipa kerran suomalainen, joka ei juonu alkoholia eikä kiusannut ketään?
Häh nyt sun täytyy vitsailla!
Olipa kerran Mika Kokkolan seudulta, joka oli kovanluokan kiusaajatyyppi ja ei ylläri, kun Suomi on euroopan kiusaamistilaston kärkimaita, mutta kaikki fiksut hyvikset tietenki piti pilkkanaan Mikan toimia, Mika oli ammatiltaan kokki.
Olipa kerran rikas Anneli, joka kohteli köyhiä kaltoin, akan tyttärelle tuli syöpä ja tyttären lasta kiusattiin yläasteella.
Karma ja pilkka voi osua omaan nilkkaan.
Olipa kerran Akseli, joka eli koko ikänsä juoppohulluna ja rahattomana, mutta oli silti pirun suvaitsematon nilkki, joka jopa kehui natsiaatetta.
No hyvikset tekivät tietenki aina hänestä pilkkaa, usein selän takana, koska Akseli oli hurja mies, joka ei ois vastannu välttämättä teoistaam jos ois sille päälle sattunut, häntä pelättiin.
Olipa kerran Markus Haapavedeltä, joka oli kova metsästäjä ja kehui aina saaleillaan.
Lopulta hänen oma minkkilemmikkinsä vietiin häneltä pois ja tehtiin siitä turkki.
Markus raivosi kuin raivohärkä, mutta oi helvetti kuinka tekopyhä mies olikaan.
Olipa kerran Ismo Savon seudulta, joka puhui murteella, ajoi liikenteessä kuin hullu, ei ajatellu muita liikenteessä, ei yllätys kun suomalainen kyseessä, häneltä ei menny koskaan kortti, mutta hän ajoi ojaan ja kuoli pois. Talviaikaan, jolloin liukasta.
Olipa kerran Eija Raahesta, joka suomalaiseen tapaan joi olutta, söi makkaraa, ei piitannu muista, haukkui kaikkia, ei pitänyt vierasmaalaisista eikä homoista, mutta lopulta hänen omasta pojastaan tuli homo, hän sai raivokohtauksen ja sydän petti.
Osa on tottakin, mutta voi olla ivallisen huumorin harrastaja silti, ei se oo mikään rikos.
Voi virnuilla joilleki asioille, esim meille suomalaisille.
En virnuile köyhille, koska ne on heikossa asemassa olevia.
Virnuilen kuitenki niille köyhille, jotka ei osaa käyttäytyä hyvin/ihmisittäin vaan lähtee mukaan johonki vihaamisjuttuun jne tms.
No niin olkaa hyvä ja nauttikaa!
Olipa kerran Jarmo Pohjois-Suomesta, joka oli kuin Aku-Ankka eli hyvin suomalainen, aina työtön, heikkohermoinen, rähisi aina, riitaisa, äkkipikainen, älykkyysosamäärä pieni, lisäksi Jarmo harrasti metsästystä ja joi paljon olutta sekä söi makkaraa, vihasi homoja ja pakolaisia, myi sielunsa saatanalle kun äänesti perussuomalaisia.
Olipa kerran Eerikki Helsingin seudulta, joka oli homo ja hintelä mies, mutta jolle naurettiin ja nämä kaikki naurajat tekivät itsestään pellen ja idiootin, sillä Eerikistä tuli muotiguru, noin 500 ihmistä piti häntä pilkkanaan ellei enemmän, kaikki olivat joitain narkkareita ja natseja.
Olipa kerran Jaana, joka kiroili kuin se kiroileva siili, haisi kuselle, kävi töissä raksalla, hommasi itselleen miehen ja kiusasi häntä, mies aina hakkasi vaimoaan, mies oli myös pahamaineinen, koska oli saatanan palvoja, Jaana ei piitannu paljoa muista kuin itsestään ja ryyppäsi aina, no ei oo yllätys koska kaikki suomalaiset ovat viinapiruja.
Olipa kerran suomalainen, joka ei juonu alkoholia eikä kiusannut ketään?
Häh nyt sun täytyy vitsailla!
Olipa kerran Mika Kokkolan seudulta, joka oli kovanluokan kiusaajatyyppi ja ei ylläri, kun Suomi on euroopan kiusaamistilaston kärkimaita, mutta kaikki fiksut hyvikset tietenki piti pilkkanaan Mikan toimia, Mika oli ammatiltaan kokki.
Olipa kerran rikas Anneli, joka kohteli köyhiä kaltoin, akan tyttärelle tuli syöpä ja tyttären lasta kiusattiin yläasteella.
Karma ja pilkka voi osua omaan nilkkaan.
Olipa kerran Akseli, joka eli koko ikänsä juoppohulluna ja rahattomana, mutta oli silti pirun suvaitsematon nilkki, joka jopa kehui natsiaatetta.
No hyvikset tekivät tietenki aina hänestä pilkkaa, usein selän takana, koska Akseli oli hurja mies, joka ei ois vastannu välttämättä teoistaam jos ois sille päälle sattunut, häntä pelättiin.
Olipa kerran Markus Haapavedeltä, joka oli kova metsästäjä ja kehui aina saaleillaan.
Lopulta hänen oma minkkilemmikkinsä vietiin häneltä pois ja tehtiin siitä turkki.
Markus raivosi kuin raivohärkä, mutta oi helvetti kuinka tekopyhä mies olikaan.
Olipa kerran Ismo Savon seudulta, joka puhui murteella, ajoi liikenteessä kuin hullu, ei ajatellu muita liikenteessä, ei yllätys kun suomalainen kyseessä, häneltä ei menny koskaan kortti, mutta hän ajoi ojaan ja kuoli pois. Talviaikaan, jolloin liukasta.
Olipa kerran Eija Raahesta, joka suomalaiseen tapaan joi olutta, söi makkaraa, ei piitannu muista, haukkui kaikkia, ei pitänyt vierasmaalaisista eikä homoista, mutta lopulta hänen omasta pojastaan tuli homo, hän sai raivokohtauksen ja sydän petti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.