tietääkö

Nämä tiedot on otettu suoraan Metsästys ja Kalastus lehdestä.

PYYNTILUPAJÄRJESTELMÄ
-Säilytettäisiin kaikkien hirvieläinten osalta nykyisellään, riistanhoitopiireiltä haettavana pyyntilupajärjestelmänä.
-Jätettäisiin osa lajeista tai ainakin pienet hirvieläimet kokonaan pyyntilupajärjestelmän ulkopuolelle, ja vastuu saalismäärästä säilytettäisiin metsästäjillä.

PYYNTILUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET
-Pidettäisiin entisellään: hirvelle vähintään 1000 hehtaarin yhtenäinen maa-alue, pienille hirvieläimille 500 hehtaaria. Perusteluna säilyttämiselle nykyinen metsästyseurajärjestelmä. Jos alueita pienennettäisiin, metsästysseurat pirstoutuisivat ja häviäisivät osin kokonaan.
-Laskettaisiin pienten hirvieläinten metsästykseen vaadittavaa pinta-alarajoitusta 100-200 hehtaariin, jolloin metsästys mahdollisesti tehostuisi ja kohdentuisi täsällisemmin vahinkoalueille.

AMPUMA-ASE-VAATIMUKSET
-Säilytettäisiin ennallaan niin ruuti- kuin jousiaseissa.
-Muitakin pieniä hirvieläimiä tai ainakin valkohäntäpeuraa saisi metsästää jousiaseella kuten metsäkaurista on saanut metsästää jo muutaman vuoden ajan.

AMPUMAKOE
-Säilytettäisiin ennallaan.
-Ammuttaisiin pelkästään paikallaan olevaan maaliin, joskin maali olisi nykyistä pienempi ja ammunnassa saisi käyttää tukea.
-Ammuttaisiin sekä paikallaan että liikkuvaan maaliin kuten nykyäänkin, mutta ampuma-asennot, ampumasarjat ja mahdollisesti maalin koko olisivat erillaiset.
-Laadittaisiin karhulle oma ampumakoejärjestelmä. Ainakin maalitaulu tulisi muistuttaa karhua ja osuma-alueen olisi oltava karhun luonnollisella tappavalla alueella, joka poikkeaa hirvestä.
-Laadittaisiin jousiaseelle oma ampumakoejärjestelmä.
-Ruutiaseiden ampumamatka ruutiaseella säilytetään melko varmasti 75 metrissä, jotta ampumaradoilla ei jouduta muutostöihin.

METSÄSTYKSESSÄ KÄYTETTÄVÄT VARUSTEET
-Punaista päälle niin, kuin nykyään.
-Metsästysasusteeksi vaadittaisiin niin sanotut Hunter's Orange -väriset vaatteet, koska suomalaisista metsästäjistä arviolta kahdeksan prosenttia on joko täysin tai osittain punavihersokeita.

METSÄSTYKSEN JOHTAJAN TEHTÄVÄ
-Kevennettäisiin metsästyksen johtajan ``syntitaakkaa``. Nykyisen asetuksen mukaan johtajan pitäisi muun muassa pystyä etsimään ``väärien`` eläinten ampuminen ja vastaamaan metsästäjien turvallisuudesta. Vaikka varatoimet olisi järjestetty kuinka hyvin, joku hirvenmetsästäjä saattaa silti sortua virheisiin. Tällöin johtaja on vastuussa, vaikka ei käytännössä ole niitä pystynyt estämään.
-Nykyisessä asetuksessa puhutaan seuruemetsästyksestä. Seurue-termi tulisi täsmentää tai poistaa kokonaan asetuksesta.
-Pienten hirvieläinten tai ainakin joidenkin lajien metsästyksessä ei metsästyksen johtajaa tarvittisi lainkkan.

METSÄSTYSAJAT
-Säilytettäisiin entisellään.
-Kaikkien pienten hirvieläinten metsästys alkaisi jo 1.9 metsäkauriin tapaan. Metsästysaika pitenisi ja saalismäärä kasvaisi vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.
-Kaikkien hirvieläinten metästys alkaisi jo 1.9.
-Kaikkien pienten hirvieläinten metsästys alkaisi jo 20.8. Metsästys jakaantuisi pidemmälle ajanjaksolle ja tehostuisi. Metsästystä voisi kohdentaa pelloille, jolloin jahti olisi helpompaa ja maatalousvahingot vähenesivät.
-Kaikkien hirvieläinten metsästys alkaisi jo 20.8. ja päättyisi 31.1. Kauden lopulla jahti voisi kohdentaa talvilaidunalueille metsätuhojen vähentämiseksi.

METSÄSTETTÄVÄT ELÄIMET
-Säilytettäisiin entisellään.
-Tammikuussa saisi alkaa metsästää myös vasallista valkohäntäpeuranaarasta. Tutkimuksissa on osoitettu yli puolivuotiaiden valkohäntävasojen selviävän ilman emää. Naarasmetsästys tehostuisi ja valkohäntäpeurojen kannan kasvu tyrehtyisi.

KOIRAN KÄYTTÖ
-Kuten aijemminkin, hirvieläinten metsästyksessä ei saisi käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus olisi yli 28 senttimetriä.
-Säkäkorkeusrajaa nostettaisiin siten, että myös beaglen, dreeverin ja muiden pienten ajokoirien käyttö olisi mahdollista hirvieläinten metsästyksessä.

Eiköhän siinä ollu jotai asiaa.