Tämä ei ole riidanhaastamista, ihan sovussa olemme asiaa miettineet ja äitikin on suostuvainen kauppaan. Mutta äiti on dementoitunut 82-vuotias, ei muista kotona aina, missä keittiö on. Isä on virkeä 87-vuotias, autoilee, käy uimassa jne. Lapsia on me kaksi.
Naapurin maanviljelijä haluaa lisää peltoa. Äidin perintömaihin kuuluu n 2 ha peltoalue, josta naapuri on kiinnostunut. Kaikki, äiti, isä ja me lapset olemme suostuvaisia kauppaan, mikäs siinä, ei me sitä tarvita.
Ongelma on että miten oikeustoimikelpoisuus määritellään, onko äiti vielä "oikeustoimikelpoinen" vai voiko isä pistää nimet kauppakirjaan? Jos ei voi laittaa, miten asia hoidetaan niin, että kenelläkään ei ole sanomista asiaan. Ei kai tämän takia tarvitse mitään virkaholhoojaa hommata. Miten asia etenisi halvimmillaan?
Naapurin maanviljelijä haluaa lisää peltoa. Äidin perintömaihin kuuluu n 2 ha peltoalue, josta naapuri on kiinnostunut. Kaikki, äiti, isä ja me lapset olemme suostuvaisia kauppaan, mikäs siinä, ei me sitä tarvita.
Ongelma on että miten oikeustoimikelpoisuus määritellään, onko äiti vielä "oikeustoimikelpoinen" vai voiko isä pistää nimet kauppakirjaan? Jos ei voi laittaa, miten asia hoidetaan niin, että kenelläkään ei ole sanomista asiaan. Ei kai tämän takia tarvitse mitään virkaholhoojaa hommata. Miten asia etenisi halvimmillaan?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ilman muuta äidille tarvitaan edunvalvoja. Sen saa järjestettyä maistraatin kautta, mutta aviopuoliso ei käy tähän, koska on esteellinen eturistiriidan vuoksi.
Siinä oltava kaupanvahvistaja myös, ja osallisten tietoisuus yhden sopijapuolen oikeustoimikelvottomuudesta aiheuttaa oikeustoimen pätemättömyyden, pahimmassa tapauksessa petosepäilyn.
http://www.maistraatti.fi/fi/palvelut/holhoustoimi/edunvalvonnan-tarve-ja-sen-jarjestaminen/
Äiti on oikeustoimikelpoinen niin kauan kunnes toisin päätetään. Eli isän ja äidin nimi kauppakirjaan ja kun on maasta kyse niin siinä pitää olla julkinen kaupanvahvistaja joka löytyy varmaan googlaamalla ja paikkaunnan nimellä.
Kannattaa toimia nopeasti ennen kun äidin tila huononee ja sen jälkeen sitten edunvalvoja. Jos äiti laitetaan edunvavontaan ennen kauppaa niin edunvalvoja ei varmaan suostu kauppaan.
"Jos äiti laitetaan edunvavontaan ennen kauppaa niin edunvalvoja ei varmaan suostu kauppaan."
Miksikäs ei suostuisi? Jos kauppa tehdään käypään hintaan, niin varmasti suostuu - sillä mitä erityistä arvoa tuolla pellonpläntillä äidille muka olisi?! Enemmän äiti rahasta hyötyy kuin maapläntistään.
Mutta pelkkä edunvalvojan hyväksyntä kaupalle ei riitä, tarvitaan myös maistraatin hyväksyntä. Se myös saadaan, kun kauppa on äidin edun mukainen.
Kauppahinta tietysti kuuluu äidille ja tulee maksaa hänen pankkitililleen.
Edunvalvojan määrää hakemuksesta käräjäoikeus. Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös äidin aikuinen lapsi. Maistraatissa kannattaa käydä asiaa selvittämässä.
Vähän turhan isolta ruljanssilta edunvalvojan hakeminen vain tuota peltopläntin kauppaa varten vaikuttaa, mutta kun äiti muutoinkin tarvitsisi edunvalvojan, niin tuo toimenpide palvelisi laajemminkin äidin tarvetta.
Usein edunvalvojan voi määrätä myös maistraatti, jos kohdehenkilö ymmärtää asian merkityksen eikä vastusta edunvalvojan määräämistä. Dementia ei vielä tarkoita, ettei henkilö lainkaan ymmärtäisi, mistä edunvalvojan määräämisessä hänelle on kysymys.
Asiassa ei siis tarvita oikeudenkäyntiä.
Kerrotun perusteella sairauden eteneminen jo varsin pitkällä
Keskivaikea Alzheimerin tauti
....
Potilas eksyy usein tutuissakin paikoissa, sillä hänen on vaikea tunnistaa omaa kotia tai esimerkiksi tuttuja kasvoja. Kielellisten vaikeuksien lisääntyessä aktiivinen osallistuminen keskusteluun yleensä vähenee.
....
http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/alzheimer-etenee-neljaessae-vaiheessa
"Miksikäs ei suostuisi?"
Voi olla ettei suostukkaan. Sanotaan että mitä useamoi kokki, sitä huonompi soppa joka tässä tapauksessa tarkoittaa yhtä turhaa eli edunvalvojaa enemmän "kokkeja". Ei edunvalvojasta ole tässä tapauksessa hyötyä mutta haittaa saattaa olla.
"Ei edunvalvojasta ole tässä tapauksessa hyötyä ..."
Hyötyä kenelle? Ainoan hyötyjän tulee tietysti olla edunvalvojan päämiehen eli tässä äidin. Ja jos äiti dementiansa takia ei kykene asioitaan hoitamaan ja etuaan valvomaan, edunvalvojasta on hyötyä äidille.
"Sanotaan että mitä useamoi kokki, sitä huonompi soppa joka tässä tapauksessa tarkoittaa yhtä turhaa eli edunvalvojaa enemmän "kokkeja"."
Laskutaitosi tai logiikkasi ontuu. Jos et laske äitiä "kokiksi" laisinkaan (!), tulisi edunvalvojasta yksi "kokki" lisää. Jos taas äiti on "kokki", edunvalvoja tulisi hänen tilalleen, joten "kokkien" lukumäärä pysyisi samana.
"Miksikäs ei suostuisi?"
No, kerropa sinämiksi ei, minä kun jo perustelin, miksi suostuu. Toistan vielä: Kauppa olisi äidin edun mukainen. Miten äiti hyötyy peltopläntistä enemmän kuin sen sijaan saadusta rahasta?
Vaikea sanoa onko kauppa äidin edun mukainen, mutta tässä toimeenpanevana voimana on naapuri, joka haluaa maapläntin halvalla. Halvalla myyminen voi sopia kaikille muille, mutta ei ole äidin edun mukaista. Ja jos äiti ei tarvitse rahaa, miksi myydä? Joku muu voi maksaa enemmän. Elävällä ei ole perillisiä, joten sinänsä isän ja lasten mielipiteellä ei ole väliä, maapala on äidin.
"Vaikea sanoa onko kauppa äidin edun mukainen"
Sinulle voi olla vaikea, mutta tuskin muille - jos käyvällä hinnalla myydään. Äidin etua valvoo, paitsi edunvalvoja, myös maistraatti, joten eiköpähän se etu tule valvotuksi - jopa paremmin kuin äiti itse olisi terveenä osannut valvoa.
"Ja jos äiti ei tarvitse rahaa, miksi myydä? Joku muu voi maksaa enemmän."
Mitähän käyttöä silla peltopläntillä äidille voisi olla? Kerropa! Kun tuskin on ollut tähänkään asti. Eiköhän äidillä rahalle löydy enemmän käyttöä kuin tuolle 2 ha:n pellolle. Ja kuka siitä enemmän voisi maksaa kuin se, jonka maahan se rajoittuu eli naapuri? Erillisestä pläntistä jossain muiden maiden takana?