Tapaus:
Aviomies kuolee ja on tehnyt vaimon kanssa avioehdon, jossa perivät toisensa toisen jomman kumman kuoltua.
Lesken tytär, joka on miehen ainoa perijä saa miehen kuoleman jälkeen puhuttua vaimon luopumaan avioehdosta, mm kiristämällä lapsenlapsilla ja vaimo on vielä järkyttyneenä miehensä kuolemasta suostuu tähän.
Omaisuuden arvo n. 60 000 luokkaa.
Vaimo sai avio-oikeuden kautta puolet -miehen tytär puolet.
Itse sain asiasta tietää vasta äskettäin avioehdosta, kun äitini kertoi katuvansa suostumustaan.
Tämän toisen osapuolen tyttärenä kysyn, onko tehtävissä mitään asian suhteen?
Onko sisarpuolen teko lain nökökulmilta oikein?
Onko jotain tehtävissä?
Aviomies kuolee ja on tehnyt vaimon kanssa avioehdon, jossa perivät toisensa toisen jomman kumman kuoltua.
Lesken tytär, joka on miehen ainoa perijä saa miehen kuoleman jälkeen puhuttua vaimon luopumaan avioehdosta, mm kiristämällä lapsenlapsilla ja vaimo on vielä järkyttyneenä miehensä kuolemasta suostuu tähän.
Omaisuuden arvo n. 60 000 luokkaa.
Vaimo sai avio-oikeuden kautta puolet -miehen tytär puolet.
Itse sain asiasta tietää vasta äskettäin avioehdosta, kun äitini kertoi katuvansa suostumustaan.
Tämän toisen osapuolen tyttärenä kysyn, onko tehtävissä mitään asian suhteen?
Onko sisarpuolen teko lain nökökulmilta oikein?
Onko jotain tehtävissä?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jospa tarkistaisit, mitä on tehty!
"Aviomies kuolee ja on tehnyt vaimon kanssa avioehdon, jossa perivät toisensa toisen jomman kumman kuoltua."
Perimisestä määrätään testamentilla, ei avioehdolla. Avioehdolla sovitaan / määrätään avio-oikeudesta.
"Omaisuuden arvo n. 60 000 luokkaa.
Vaimo sai avio-oikeuden kautta puolet -miehen tytär puolet."
Noinhan se menee - jos nimittäin vainajan ja lesken yhteenlasketun omaisuuden arvo on tuo eikä puolisoilla ollut avioehtoa. Ja ilman testamenttia.
00530 osui oikeaan!!!
Leskihän ei välttämättä olisi edes ollut saamassa yhtään mitään, jos dokumentit tosiaan ovat nuo mitä ap kertoo ja leskellä itselläänkin varoja.
Eli ap:
Mitä papereita on ja mitä niissä tarkkaan ottaen lukee?
Koko selostus kuulostaa epäloogiselta, ikäänkuin olisi termistö mennyt sekaisin.
"Aviomies kuolee ja on tehnyt vaimon kanssa avioehdon, jossa perivät toisensa toisen jomman kumman kuoltua. "
Yleensä se on keskinäinen testamentti, jolla puolisot pyrkivät turvaamaan lesken elämisen. Silloin olisi ihan mahdollista, että vainajan tytär olisi vaatinut leskeä luopumaan vetoamasta testamenttiin, jolloin olisi jäänyt pelkkä avio-oikeus.
Joten se kysymys voisi olla ennemminkin siitä, että voiko leski vedota olemassaolevaan testamenttiin vielä jälkikäteen?
Kiitos vastauksista.
Ei ollut testamenttia.
Äitini puhui vain että heillä oli "ehto" jossa perivät toisensa toisen kuoltua.
Miehen nimissä oleva omaisuuden arvo oli tuo 60K. Pankkitili auto.
Vaimon nimissä omaisuus on asunto-osake, jossa yhdessä asuivat.- asunnon arvo asuntolainan jälkeen 90K.
Kysymys on varmaan termeiltään sekava, kun en näistä asioista oikein tiedä.
Mitä nyt nettiä pari päivää selaillut perintöasioiden tiimoilta. :-)
--pitää kysellä vielä lisää, jos vaikka tämä "ehto" olikin keskinäinen testamentti, kuten 7458473583 vastauksessa mainitsee.
Oliko sitä avioehtosopimustakaan?
Jos ei ollut sitäkään, niin äitisi puolelta tulee pääsäännön mukaan 15.000 euron arvosta omaisuutta isäpuolen kuolinpesälle. Isäpuolen tytär onkin ilmeisesti sanonut, että äitisi ei tarvitse maksaa tuota tasinkoa jos ositus toimitetaan hänen elinaikanaan. Sinullehan tuo oikeus olla maksamatta tasinkoa ei siirry, joten jos leski ei vaadi ositusta, niin isäpuolen tytär saa aikanaan äitisi varoja, jos asia hoidetaan vasta äidin kuoltua. Avioliiton jälkeen osituksessahan varat tasataan, jollei sitä avioehtoa ole.
Jos mies ei ole tehnyt testamenttia, niin sitten hän ei ole halunnut omaisuutensa menevän äidillesi vaan lain mukaisesti tyttärelleen.
Mitään muuta ehtoa, millä leski voi periä vainajan jolla on rintaperillisiä, ei ole olemassa kuin testamentti. Jos äidilläsi on ollut enemmän omaisuutta, ei hänelle perintökaaren eikä avio-oikeuden mukaan kuulu penniäkään puolisonsa omaisuudesta, vaan se koko 60 K menee vainajan tyttärelle. Leskellä ei ole hallintaoikeutta autoon eikä pankkitiliin.
Ja vaikka olisi käytto/hallintaoikeus rahoihin, niin se ei tarkoita sitä että saisi käyttää ne rahat.
Mutta jos ei ole testamenttia, niin ei tosiaan ole mitään oikeuksiakaan.
Nyt oli olevinaan.
Että ihan käyttö/hallintaoikeus oikeuttaisi käyttämään hallitsemansa rahat.
Missäs on omistajan oikeus?
Ihme kun tuo "käyttöoikeus" ymmärretään edelleen väärin, oikeus käyttää ei hävittää.
Omaisuus tulee olla omistajan nimellä, jos omistajan nimellä oleva raha "tuhlataan" niin ei sitä vähän ajan päästä enään ole.
Niinpä. Ihmiset ovat usein täysin pihalla ihan peruskäsitteistäkin (esim. omistus ja hallinta). Moni tosiaan kuvittelee, että käyttöoikeuden haltija saa käyttää rahat. Tätä ei voi liikaa kerrata, joten siksi vähän kansanvalistusta. :)
Hyviä arvailuja jo annettu ja lisään vielä yhden. Kerrot; "Lesken tytär, joka on miehen ainoa perijä". Tämä istuisi siihen, että leskimies oli uudessa aviossa (tai avoliitossa) äitisi kanssa ja heillä molemmilla on ennestään ilmeisen aikuiset lapset. Tällaisilla pareilla on usein juuri ns. keskinäinen testamentti, jolla eloon jäävä saa kaiken.
Kun tuo miehen jättämä 60t on "neuvoteltu" puoliksi, niin olisikohan tuossa kyse miehen rintaperillisen vaatimasta lakiosasta. Lakiosa on puolet ilman testamenttia tulevasta perintöosasta. Koska asunto ei ollut miehen tai puolisoiden yhteinen niin se ei kuulunut perintöön, eikä lesken elinikäinen hallintakaan ollut esteenä täyden lakiosan saamiselle. Asia on mennyt täysin perintökaaren mukaisesti. Äidillä ei ole siis asiassa mitään kaduttavaa, koska hänen suostumusta ei olisi edes tarvittu.
Keskustele äitisi kanssa tältä kantilta, ettei hän ahdistu tulevan perintösi pienentämisestä.
Ap kyllä sanoi, että testamenttia ei ollut. Ja yleensähän ihmiset haluavat omaisuutensa menevän omille lapsilleen eikä muiden lapsille.
Avioehdolla tämä leski on ilmeisesti turvannut että saa itse pitää oman omaisuutensa ja että hänen omaisuutensa menee kokonaan hänen omalle lapselleen. Sama logiikka toimii kyllä sitten niin, että ei hänkään sitten saa kuolleen puolisonsa omaisuutta.
No, arvuutellaan, josko päivä olisi minulla yötä valppaampi. Alussa kysyjä mainitsee omaisuudeksi 60t ja seuraavassa virkkeessä sen puolittuneen leskelle ja miehen tyttärelle. Täydennyksessään kysyjä kertoo lesken omistaman asunnon arvoksi 90t, tosin viittaa velkaankin. Jos pesän varoina onkin vain tuo lesken omistama 90t asunto miinustettuna lesken 30t velalla, niin silloin kyseessä olisi ilmeinen lesken avioehdosta tai tasinkoprivilegiin vetoamisesta luopuminen. Tämän purkaminen oikeudessa vaatisi varmaankin lesken oikeustoimikelpoisuuden kyseenalaistamisen tai painostamisen toteennäyttöä, ellei peräti aika umpeutunut.
Käräjöintiin en yleensä yllytä kun en ole aiheen parista leipääni keräillyt.
Huomiosi on asiallisen hyvä, mutta kysyjä itsekin epäili avioehtoa tai testamenttia.
Tässähän voi olla kyse ihan mistä vaan! Vaikka siitäkin, että luullaan lesken perivän puolet vainajan omaisuudesta (joka ei siis ole missään tilanteessa mahdollista).
Taitaa jäädä koko kuvio mysteeriksi, kun ap ei nyt kerro niistä asiakirjoista tarkemmin.
Kyselin tarkenmmin asiasta.
Äidilläni ja isäpuolellani oli keskinäinentestamentti, jossa perivät toisensa.
Olivat avioliitossa.
Hautajaisten jälkeen sisarpuoleni sai "puhumalla" äitimme luopumaan testamentista
Äitini oli isäpuoleni äkillisestä poismenosta järkyttyneessä tilassa ja eikä kuulemma oikein ymmärtänyt mitä häneltä vaadittiin.
Tarkistetut omaisuudet kuolin hetkellä: aviomies n 50K, äitini n. 40K asuntolainan jälkeen (asunto äidin nimissä) .
Perunkirjoja ei äidiltäni löytynyt.
En ole asiaa sisarpuoleltani vielä kysynyt, koska tämä oli kieltänyt äitiäni kertomasta siitä minulle.
Kysynkin:
Pitääkö perunkirjoista löytyä tieto testamentista ja sen mitätöimisestä?
Saako perunkirjoista jäljennöksen jostain tilattua
Saako testamentista kopion jälkikäteen jostain?
Voiko asialle tehdä jotain jälkikäteen?
Jos asialle ei voi jälkikäteen mitään tehdä, niin tuskin otan asiaa esille, ettei äitini mahdollisuus nähdä lapsenlapsiaan varaannu, kun sisarpuoli on kiivasta sorttia. :-(
Eihän viimekädessä kyse ole kuitenkaan kuin rahasta. Toki jos äitini elää vielä pitkään, niin varmaan rahoista olisi ollut enemmän hyötyä äidilläni, kuin varakkaammalla tyttärellä.
Toivottavasti nyt on selkeämpi kuin ensimmäinen postaus. ;-)
Aiemmin ilmoitit omaisuuden näin:
"Miehen nimissä oleva omaisuuden arvo oli tuo 60K. Pankkitili auto.
Vaimon nimissä omaisuus on asunto-osake, jossa yhdessä asuivat.- asunnon arvo asuntolainan jälkeen 90K."
Jos tuo nyt ilmoittamasi on oikein, siis M 50.000 ja N 40.000, osituksessa N olisi saava tasinkoa 5.000. Kun M:n varoista kuitenkin vielä vähennetään hautajais- perunkirjoitus- muistotilaisuus-, hautakivi yms. laskut, varat lienevät yhtä suuret, jolloin tasinkoa ei annettaisi, vaan M ja N pitäisivät omat varansa ja vastaisivat omista veloistaan.
Kun sisarpuoli vaatii lakiosan isänsä jälkeen, hän sen eli n. 20.000 saa. Testamentti N:lle pätisi lopusta eli N saisi n. 20.000. Tuon summan N siis menettäisi, jos hänen katsottaisiin luopuneen testamentista.
Millä tavoin N:n testamentista luopuminen on tapahtunut? Testamentista luopumisen, ollakseen pätevä, tulee tapahtua kirjallisesti. "Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti." (PK 17:2a)
Jos luopuminen on tehty kirjallisesti, se on luopujaa sitova. Poikkeus voi tulla kysymykseen oikeustoimilaissa säädetyillä perusteilla. (Ks. OikTL 3 luku http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228#L3 )
Äitisi saa kappaleen perukirjasta, samoin hänellä varmaan on ollut testamentti.
........... ja lisäys edelliseen.
-9kk aikaa perunkirjoituksesta.
-Leski on meidän yhteinen äiti.
00530 kiitos vastauksesta.
-Jos minä nyt oikein ymmärsin, niin vaikka testamentti olisikin, niin lakiosa tyttärelle on kuitenkin puolet 50K:ta.
-Aviooikeuden mukaan leskelle kuuluu puolet ja perilliselle puolet, jos ei ole mitään testamenttia.
Tasinko lasketaan jäämistön arvosta eli siitä määrästä, mitä osituksen jälkeen kuolinpesään jää.
Osituksessa puolisoiden varat lasketaan yhteen (50.000 40.000=90.000) ja summa jataan kahdella (=45.000, joka on avio-osa). Äitisi saa tasinkoa 5.000 eli näin molemmille puolille tulee avio-osan verran varoja eli 45.000.
Tyttären lakiosa on puolet tuosta 45.000 eurosta eli 22.500.
Osituslaskelma tehdäään puolisoiden netto-omaisuudesta eli varat-velat. Huomioon otetaan kuitenkin vain ne velat, jotka puolisoilla oli ennen miehen kuolemaa.
00530 oli siis väärässä sanoessaan, että hautajais- perunkirjoitus- muistotilaisuus-, hautakivi yms. laskut vähentäisivät tasingon määrää. Ne eivät kuulu ositukseen, koska ne eivät olleet olemassa ositusperusteen syntyhetkellä eli miehen kuollessa.
Ennen perinnönjakoa/lakiosan maksamista ne toki tulee ottaa huomioon eli vähennetään kuolinpesän varoista.
Ja olihan se testamentti varmasti omistusoikeustestamentti eikä käyttö-/hallintaoikeustestamentti?
88989 on oikeassa siinä, että hautajais- yms. menoja ei oteta huomioon osituslaskelmassa, perintölaskelmassa. Jos siis noiksi menoiksi oletetaan 10.000, ne katetaan M:lle osituksessa tulevasta 22.500:stä, jolloin perintöosaksi tulee 12.500 ja siitä laskettavaksi lakiosaksi 6.250. Tällöin N saisi M:n kuolinpesältä tasinkona 5.000 testamentilla 6.250 ja ap:n sisarpuoli saisi lakiosana 6.250.
piti olla ..., vaan perintölaskelmassa.
Nyt meni kyllä 00530:n laskelmat pieleen. Ilmeisesti 00530 sekoitti avio-osan ja lakiosan keskenään.
Eli korjataan:
Osituksessa miehen puolelle tuli varoja 45.000. Ositus tarkoittaa varojen tasaamista puolisoiden kesken niin, että enemmän omistava maksaa vähemmän omistavalle tasinkoa sen verran, että molemmille puolille tulee saman verran omaisuutta. Mieheltä siirtyy naiselle 5.000 joten miehen puolelle jää 45.000.
Miehen jäämistö on siis tuo 45.000.
Tästä summasta katetaan velat, vaikkapa sitten tuo 10.000.
Näin ollen pesän nettovarat ovat 35.000.
Lain mukaan (eli jos testamenttia ei olisi) tytär perisi isänsä. Tyttären perintöosa olisi koko se jäämistö, mitä velkojen maksamisen jälkeen jää. Eli juurikin tuo 35.000.
Lakiosa on puolet perintöosasta.
Tyttären lakiosa on puolet 35.000:sta eli 17.500, eli tämä summa hänen täytyy saada.
Oma lukunsa on sitten se, oliko testamentista luovuttu tms.
Myönnettävä on, että lasku meni pieleen, olisi pitänyt tehdä se näkyviin joko paperille tai näytölle. Tuli kiireessä hosutuksi, kun seurasin samaan aikaan juuri alkanutta (klo 12:40 ->) ampumahiihdon miesten yhteislähtöä ja siinä sivussa kirjoitin tänne (lähetetty klo 12:44).
M:n jäämistö tietysti oli 50.000 - tasinko 5.000 = 45.000, ja kun siitä vähennetään perunkirjoitus ym. 10.000, saadaan netto 35.000, mistä laskettu lakiosa on 17.500 ja N:lle testamentilla (jos ei olisi luovuttu) 17.500. Mitä tästä opin: laskelmat, yksinkertaisetkin, tulisi tehdä kiireettä.
Hyvä, että 88989 oli tarkkana kuin porkkana. Kaipa tuon olisin itsekin huomannut, kun nyt ampumahiihdon m/n ja Hercule Poirot´n jälkeen tänne tulin.
Eli jospa sinä 00530 jättäisit jatkossa vastailematta, kun et pysty keskittymään. Sotket vain asioita, jotka ovat ihmisille jo muutenkin riittävän vaikeita.
Enkä usko, että ketään kiinnostaa, mitä katsot televisiosta.
Moni tosiaan luulee, että leski saa osituksessa avio-oikeuden nojalla puolet perittävän omaisuudesta. Tämä ei kuitenaan pidä paikkaansa, vaan leski saa vain sen verran varoja, että molemmille puolille tulee omaisuutta saman verran. Ja jos leski on varakkaampi, hän ei saa osituksessa mitään, vaan lesken puolelta saattaa siirtyä varoja ensin kuolleen puolison perillisille. Jos ositus toimitetaan lesken eläessä, hän saa vedota ns. tasinkoprivilegiin eli oikeuteensa olla luovuttamatta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille. Tämä oikeus ei siirry lesken perillisille lesken kuoltua, vaan on siis vain leskellä itsellään.
Mitähän tuo "tosiaan" tuossa mahtoi tarkoittaa? 88989 kyllä osasi nuo perusasiat oikein kertoa. Niistä kuitenkaan nimenomaan tässä ketjussa - vaikka muissa olisikin - nähdäkseni ei ole esiintynyt vääriä käsityksiä. Tässä leski N ei ollut varakkaampi osapuoli eikä lesken privilegi siten koskenut häntä.
Nimimerkin Oikeusjakohtuus kysymys:
"Aviooikeuden mukaan leskelle kuuluu puolet ja perilliselle puolet, jos ei ole mitään testamenttia."
ja nimimerkin 00530 vastaus ovat malliesimerkkejä tästä ihmeen sitkeässä olevasta väärästä käsityksestä, että leski "perisi" puolet vainajan omaisuudesta avio-oikeuden nojalla.
Mutta ei.
Leski ei peri, jos vainajalla on lapsia. Leski perii ainoastaan siinä tapauksessa että vainaja on lapseton.
"Leski ei peri, jos vainajalla on lapsia. Leski perii ainoastaan siinä tapauksessa että vainaja on lapseton."
Tai jos on testamentattu omaisuutta leskelle tai jos on keskinäinen testamentti aviopuolisoiden välillä.
Silloin ei ole kysymys perinnöstä vaan testamenttisaannosta, eli kyllä tuo oli ihan oikein sanottu, että leski ei peri.
Saattaahan joku hyvä ystäväkin tai kummilapsi tai ihan kuka vaan saada testamentilla omaisuutta, mutta ei silloinkaan ole kyse lakimääräisestä perimyksestä, vaan omaisuus tulee testamentin perusteella.
Ensin arvailtiin usealta kantilta ja nyt meinaa mennä noiden asiantuntevimpien kesken näpertelyksi. Alussa annoit tiedon; "Omaisuuden arvo n. 60 000 luokkaa.
Vaimo sai avio-oikeuden kautta puolet -miehen tytär puolet".
Veikkasin 16.2. tuon tasajaon perusteella myös testamenttiin ja tyttären vaatimaan lakiosaan. Jos tasajako on toteutunut niin jätä asia pöyhimättä, ettei perheidenne puhevälit vaarannu. Menettelytapojen mahdollisista oikomisista huolimatta on tuo tasajako oikea lopputulos ja asiahan on äitinne ja siskopuolesi välinen.
Näemmä ainakin päiväys p.o. 16.12.
**Nimimerkin Oikeusjakohtuus kysymys:
"Aviooikeuden mukaan leskelle kuuluu puolet ja perilliselle puolet, jos ei ole mitään testamenttia."
ja nimimerkin 00530 vastaus ovat malliesimerkkejä tästä ihmeen sitkeässä olevasta väärästä käsityksestä, että leski "perisi" puolet vainajan omaisuudesta avio-oikeuden nojalla.**
Voi voi näitä palstan taaperoita, joille luetun ymmärtäminen on ylivoimaisen vaikeaa!
Testamenttisaanto on perintösaantoa (perusteena perintökaari) vastakohtana avio-oikeuteen (perusteena avioliittolaki) perustuvaan tasinkosaantoon. Ap:lla saattoivat alun perin tulla kysymykseen molemmat, kun vainaja oli puolisoista varakkaampi ja oli testamentti lesken hyväksi.
Tässä lukuopastukseksi, mitä tuosta - ap:n saamassa 1. vastauksessa - olen kertonut:
00530:
**Perimisestä määrätään testamentilla, ei avioehdolla. Avioehdolla sovitaan / määrätään avio-oikeudesta.
Ap:
"Omaisuuden arvo n. 60 000 luokkaa.
Vaimo sai avio-oikeuden kautta puolet -miehen tytär puolet."
00530:
Noinhan se menee - jos nimittäin vainajan ja lesken yhteenlasketun omaisuuden arvo on tuo eikä puolisoilla ollut avioehtoa. Ja ilman testamenttia.**
Joka tuosta tulee nm. "Leski_ei_voi_peri" saamaan käsitykseen, että leski muka perisi puolison, jolla on rintaperillinen, ei voi olla muuta kuin vajaalla luetun ymmärtämisellä varustettu. Mutta näitähän täällä riittää. Näiden kanssa on tultava toimeen - mutta vänkäilyyn on turha lähteä mukaan.
00530:n virhe taisi olla tuossa kohdassa laskuvirhe.
Mutta testamenttisaanto on tosiaan eri asia kuin perintösaanto. Perintö tulee suoraan lain nojalla, ja leski ei peri puolisoaan suoraan lain perusteella, jos puolisolla on rintaperillisiä.
Mutta kyllä tämä case vaikuttaa vähän oudolta. Ehkä tämä kysyjä ei tiennyt (tai tiedä vieläkään) kaikkia faktoja. Oudoksun esimerkiksi sitä, että kysyjän äiti testamentinsaajana ja varmaan parhaiten puolisonsa asiat tuntevana ei ollut itse hoitanut perunkirjoitusta. Äitihän on kuitenkin pitänyt kutsua perunkirjoitukseen, vaikka hän olisi jättänyt itse prosessin muiden (tyttären?) hoidettavaksi.
Onko äiti hoitanut testamentin tiedoksiannon lain edellyttämällä tavalla? Onko äiti maksanut lakiosan tyttärelle? Mitä toimia kuolinpesässä on tehty perunkirjoituksen lisäksi?
Ap kysyi myös näitä:
"Pitääkö perunkirjoista löytyä tieto testamentista ja sen mitätöimisestä?
Saako perunkirjoista jäljennöksen jostain tilattua
Saako testamentista kopion jälkikäteen jostain?
Voiko asialle tehdä jotain jälkikäteen?"
Testamenttia ei ole mitätöity, jos lakimääräinen perillinen on vaatinut lakiosansa. Testamentti on voimassa ja sen määräykset toteutetaan, kunhan lakiosaperillinen saa lakiosansa. Tieto testamentista kirjataan perukirjaan.
Testamentti on usein testamentinsaajalla, eli sen pitäisi kaiketi löytyä kysyjän äidiltä. Mistä tämä tieto testamentista ylipäätään tuli? Ja oliko kyseessä varmasti testamentti? Jos oli, niin mitä siinä tarkkaan ottaen luki?
Perukirjasta saa kopion verotoimistosta, jos perukirja on sinne toimitettu. Alkuperäisen perukirjan pitäisi olla kuolinpesän arkistossa eli tässä tapauksessa kaiketi tyttärellä tai sitten tällä kysyjän äidillä.
Testamentin pitäisi löytyä nimenomaan alkuperäisenä, sillä se on tässä tapauksessa saantoasiakirja. Jos alkuperäistä testamenttia ei löydy, kyse saattaa olla siitä, että testamentintekijä on halunnut peruuttaa testamentin. Alkuperäinen testamentti on yleensä testamentinsaajalla tai sillä henkilöllä, joka hoitaa kuolinpesän asioita. Jos testamentti on esim. pankin tallelokerossa, sen saavat sieltä ulos vain kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä.
Jos äiti on antanut testamentin tiedoksi tyttärelle ja maksanut hänen lakiosansa, äiti on kuolinpesän ainoa osakas, eli kaikki paperit ja oikeudet ovat yksin hänellä.