EPS-harkkotalo on markkinoiden lujin

Intonousee

Eps-harkkotaloja ja kokonaisia kouluja, ostoskeskuksia, virastotaloja rakennetaan Amerikan hurrikaani alueille, koska ovat valtavan kestäviä. Eräällä kotisivulla oli oiva kuva, kun kaikki muut talot olivat maan tasalla ja siinä oli harkkoakin pitkin ja poikin, jopa tiiliäkin.
Turva huoneita myrskyjä vastaan näytti myös toteutetun.
Eps-harkkotalojen varsinkin muovivälikkeelliset ,15 cm yhtenäistä teräsbetonia täytyy olla erittäin vahvoja. Ovat varmasti Suomen vahvimpia taloja.
Into nousee tosissaan.

68

1077

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hyiolkkoon

      Loppuvuosi ja markkinointibudjetti loppu vai... into muovirakentamiseen onkin vain muovimyyjien myyntipuheissa totta. EPS muottirakentamisen tulevaisuus on yhtä todennäköinen kuin hurrikaani Suomessa. Kallis, vaikea ja epämiellyttävä ratkaisu joka toimii oikeasti vain paperilla ja markkinamiesten puheissa.

      • PerttiParkanosta

        En kuule ole markkinamies, mutta sanompa sen ettei eristeestä tehty betonimuotti ole sen vaikeampi rakentaa kuin betonista tehty muottikaan. Pittää toki olla oikeat työkalut, menetelmät ja tekijät, niin homma kyllä onnistuu. Valubetonitilaukset kun hoitaa hyvältä asemalta ja suunnitelee muottien kasaukset, raudotukset seiniin, aukkoraudoitukset, tekniikkaputkitukset ajoissa, sekä varaa telinettä kunnolla koko rungon ympäri, niin hyvin saa myös budjetin pitämään. Parhaan ei tarvitsekaan olla halvin, tiesitkö sen?


    • Kunnontalo

      Meidämpä talossa onkin 500 mm betonia seinässä... eikä natise tai nitise.

    • Tätämieltätästä

      Väestösuojat 500 mm betoniseinällä ovatkin sitten vallan erikseen, jos taas meinasit kehua sitä rakennetta, jossa on kaksi 70 mm hoikkaa betonivanaa seinässä, olet lujuuden puolesta erehtynyt.
      Eps-harkkotalo saattaa hyvinkin olla maanpaineen kestoltaan ja kantavuudeltaan markkinoiden lujin.

      • Puhutaampaasiaa

        Suomessa 90% pientaloista on puurakenteisia. Niissä suurimmassa osassa on pystyrunko ja välissä villaa. Sisällä levy ulkopuolella lauta... miksi talon pitäisi Suomessa kestää esim. hurrikaani tai pommitus. Sillä asialla ei ole mitään tekemistä talon hyvyyden kanssa. Tärkeämpää on se, että talo on helppo rakentaa mahdollisimman kustannustehokkaaksi ja hyväksi asua ja elää. Talon pitää myös miellyttää asujan silmää. Nämä hömpötykset "teräsbetonin lujuudesta" ovat täyttä ja tarpeetonta huuhaataa pientalorakentamisessa. Kun mennään kerrostaloihin, joissa tarvitaan suurempia rakenteellisia lujuuksia, asia on eri. Montakohan kerrostaloa näistä valumuoteista on Suomeen tehty... siihen ne ainoastaan tuntuisivat sopivan... jos mihinkään.


      • Tutkijatre

        Betonin lujuus syntyy massan tiheydestä ja teräksen määrästä. Massan rakennepaksuudella on hyvin paljon vähemmän merkitystä.


      • RKM48

        Kyllä rakenteen paksuus on ratkaisevaa, kun seinää aletaan kuormittamaan. Samalla muotilla pystyy tekemään myös kylmäsillattomia palkkeja kätevästi.
        Paksumpi seinä on myös helpompi valaa, eikä betoni holvaa.
        Lähes kaikkia rakenteita tehneenä Eps muotin yksi etu on juuri helpompi valettavuus, kuin kiviharkoilla. Valuaukon leveys on yksi tekijä, mutta Eps muotti ei myöskään ime kosteutta ja kuivata betonia liikaa.


      • Eimuutenkuivu

        Betonin kuivuminen eps muotin sisällä onkin ihan oma stoori ☺


      • T.Ietäväinäinen

        Hitaasti ja varmasti kuivuu betoni Eps muotin sisällä. Mitä hitaammin kuivuu sitä lujemmaksi vain tulee.
        Eps muotti on tiheydeltään betonin luokkaa, moninkertaisesti lautamuottia harvempaa.
        Betoni kuivuu kahdella tapaa lämmittämällä ulospäin, sekä betoni lujittuessaan käyttää kosteutta hyödykseen.
        Betonissa eikä solupolystyreenissä kummassakaan ei ole homeita kiinnostavia aineosia, rakenne käyttäytyy kuin tyypillinen massiivirakenne, siinä on suuri kosteuskapasiteetti oikeassa paikassa.
        Kuivat sisä ja ulkopinnat nopeuttavat rakentamista merkittävästi ja minkäänlaista kuivumisen odottelua ei tarvita.


      • Höpöjuttuja

        Ei toimi eristekerrosrakenne kuten massiivirakenne!


      • Rakennesuunnittelija60

        Kyllä toimii massiivisissa betonisydämmessä on suuri kosteuskapasiteetti, jolloin tavanomaiset kastepistelaskelmat eivät toimi.
        Betonimassa pystyy sitomaan kosteutta pitkiä aikoja ja taas luovuttaa sitä .
        Mikäli halutaan asentaa Eps-harkkotaloon lautakuori on se toteutettava ilmaraolla, koska puu on erittäin paljon tiheämpää, kuin Eps-kuori.
        Aiheesta löytyy myös VTT:n lausunnot, nämä eivät ole mitään mutu miesten juttuja.


      • TutkijaTre
        Rakennesuunnittelija60 kirjoitti:

        Kyllä toimii massiivisissa betonisydämmessä on suuri kosteuskapasiteetti, jolloin tavanomaiset kastepistelaskelmat eivät toimi.
        Betonimassa pystyy sitomaan kosteutta pitkiä aikoja ja taas luovuttaa sitä .
        Mikäli halutaan asentaa Eps-harkkotaloon lautakuori on se toteutettava ilmaraolla, koska puu on erittäin paljon tiheämpää, kuin Eps-kuori.
        Aiheesta löytyy myös VTT:n lausunnot, nämä eivät ole mitään mutu miesten juttuja.

        150mm "massiivinen" betoni ja molemmin puolin eristerajapinta, joka tiheydeltään eri.. otollinen paikka juuri kastepisteelle muodostua... se siitä massiivirakenteesta. Laitatko linkin VTT:n tutkimukseen, jossa ovat asiaa testanneet. Sitten voidaan jatkaa lötiinää tästä "Massiivirakenteesta"


      • Rakennesuunnittelija60

        Juurihan kirjoitin, että betonissa on suuri kosteuskapasiteetti ja ylimääräinen kosteus voi imeytyä betoniin. Sieltä se taas voi poistua lämmittämällä ulospäin.
        Wuff ohjelmat eivät tällaisia huomioi.


      • TutkijaTre
        Rakennesuunnittelija60 kirjoitti:

        Juurihan kirjoitin, että betonissa on suuri kosteuskapasiteetti ja ylimääräinen kosteus voi imeytyä betoniin. Sieltä se taas voi poistua lämmittämällä ulospäin.
        Wuff ohjelmat eivät tällaisia huomioi.

        ... tai sitten se kosteus voi liikkua eristeen ja betonin rajapinnassa VETENÄ!!! Missä se linkki VTT:n tutkimukseen asiasta?


      • Rakennesuunnittelija60

        Miten se vetenä liikkuisi umpi tiiviissä tilassa. Mistä se kosteus tulisi yleensäkin, kun huoneilman kosteus yleisesti lähellä 20 prosenttia RF.
        Korkeimmaksi kosteus voi nousta kesäaikaan, kun aurinko lämmittää seinää ja kosteus työntyy sisäänpäin. Kaikki liikkeet ovat kuitenkin hyvin hitaita Diffuusiona.


      • TutkijaTre

        Hehe... taitaa olla koulunpenkkiä hieman liian vähän aikaa kulutettu??? Soffainsinöörin juttuja... niin no mistäköhän sitä kosteutta rakenteisiin tulee? Joku kaataa kastelukannulla vai?

        ... ja tuosta tiiveydestä... betoni ei todellakaan laajene kuivuessaan. Jos siis väität, että betoni kuivuu eps-muotin sisällä... mitä en usko... niin silloin se myös hieman supistuu tilavuudeltaan. Tuolloin eristeen ja betonin väli ei enää ole tiivis.

        ... niin ja se kosteus. Se tulee ilmasta, Jossa on aina vettä. Eri lämpötiloissa ja niiden vaihteluissa, tuo kosteus muuttaa olomuotoaan. Näissä EPS eristeratkaisuissa tuo rajapinta on ulommaisen eristekertoksen ja betonin rajapinta... Siinä tiiviimmän rakenteen pintaan syntyy VETTÄ.


      • Kivimieskö
        Puhutaampaasiaa kirjoitti:

        Suomessa 90% pientaloista on puurakenteisia. Niissä suurimmassa osassa on pystyrunko ja välissä villaa. Sisällä levy ulkopuolella lauta... miksi talon pitäisi Suomessa kestää esim. hurrikaani tai pommitus. Sillä asialla ei ole mitään tekemistä talon hyvyyden kanssa. Tärkeämpää on se, että talo on helppo rakentaa mahdollisimman kustannustehokkaaksi ja hyväksi asua ja elää. Talon pitää myös miellyttää asujan silmää. Nämä hömpötykset "teräsbetonin lujuudesta" ovat täyttä ja tarpeetonta huuhaataa pientalorakentamisessa. Kun mennään kerrostaloihin, joissa tarvitaan suurempia rakenteellisia lujuuksia, asia on eri. Montakohan kerrostaloa näistä valumuoteista on Suomeen tehty... siihen ne ainoastaan tuntuisivat sopivan... jos mihinkään.

        Ja 80 prosenttia kosteusvaurioituneita tai joskus elinikänään kärsinyt niistä. Viittaa pahasti juuri puutaloihimme.
        Tämähän olikin kivitalo palsta, joten osui oikeaan.


    • Piellikkö

      No. Mulla on Lammitalo. Ei se ole helpoin eikä halvin mutta itte pidän siitä että sisäpinta on tasoitettu ilman gyproccia, runko tasaa lämpötiloja koska väliseinissäkäkin on massaa yli kymmenen tonnia (valettuja). Hiljainen kyökki myös on. Olen saanut tarpeenseni homehtuneesta gyprocista joten siksi tämä valinta. TyöKaverilla on puurot ja vellit toisinpäin ja hyvä talo sekin on. Maanpaineseinään joutui kuitenkin leipomaan lammia jota kiroili että painavia ovat.

    • Tätämieltätästä

      Eiköhän epsitaloissa sisäpuolenkin pysty hyvin rappaamaan, jos ulkopuolenkin. Gybrockilla ilmeisesti säästetään vain kustannuksia, tässä säästäjien maassa.
      Hyvä ja kylmäsillaton eristys kuitenkin, melko nerokasta.

    • Rakennesuunnittelija60

      Onhan tuosta koulunpenkiltä aikaa lähes 40 vuotta, jotain opittu kuitenkin matkanvarrellakin.
      Betoni kutistuu kuivuessaan n. 1 mm metrillä, jos tutkija osaa laskea, niin paljonko 15 cm paksuudella ?
      Oletko koskaan nähnyt kuinka betoni tarttuu solupolystyreeniin, ei aivan helpolla irtoa, puukkoa tarvitaan.
      Tiesitkö että solupolystyreeni kutistuu merkittävästi enemmän, n. Sentin metrillä ?
      Mistä päättelet, että solupolystyreeni on vesihöyryn vastukseltaan tiheämpää, kuin betoni ?
      Sinulta tuntuu olevan perusasiatkin hukassa, eipä ole Tampereen tutkimus aivan ajantasalla. Ei ole ihme, että olette eri mieltä pääkaupunkiseudun kanssa jatkuvasti, rakenteiden toimivuudesta.

      • Itekylläihmettelen

        No jos joku hullu haluaa rakentaa talonsa styroximuotteihin valamalla, niin ei kait siinä mitään. Huono ääneneristys, huono akustiikka, huono kiinnitettävyys, kalliit rakentamiskustannukset, levytetyt sisäpinnat (kuten puutikkutaloissa) yms. tulevat kaupan päälle.


    • Asiaaseurannut

      Kannattaisi ottaa asioista selvää, ennen kuin tuohduksissa kirjoittelee. Väitteesi suurin piirtein mutumiehen tasoa.
      1. 15 cm betoniseinää eristää ääntä hyvin, silloin pitää valita oikea harkko oikeaan paikkaan. Muovi-insertti versio on silloin tuotteesi.
      2. Akustiikka ja kaikumattomuus on juuri yksi Eps-harkon etuja.
      3. Kuultorappaus on keksitty sisäpintoihinkin jo ajat sitten.
      4. Kiinnittämisen kanssa ei näin kehittyneissä tuotteissa ole minkäänlaista ongelmaa, kiinnikkeitä kyllä löytyy ja tapoja.
      Kannattaa tutustua aiheeseen paremmin, herra vastarannan Kiiski !

      • Ottahansepäähän

        1. Joo.. parempi kuin puutaloissa. Huonompi kuin oikeissa kivitaloissa
        2. Höpö höpö... levytetty pinta pinnoitettuna käyttäytyy akustiikan kannalta täysin samoin kuin tasoitettu ja maalattu aito kivipinta
        3. Rappaus pysyy huonosti epsisä.. sisäpintaan jos haluu edes kyprokkiankkureilla saada jotain kiinni niin pitää levyttää
        4.vaikeaa vaikeaa


      • viimeinenVaihtoehto
        Ottahansepäähän kirjoitti:

        1. Joo.. parempi kuin puutaloissa. Huonompi kuin oikeissa kivitaloissa
        2. Höpö höpö... levytetty pinta pinnoitettuna käyttäytyy akustiikan kannalta täysin samoin kuin tasoitettu ja maalattu aito kivipinta
        3. Rappaus pysyy huonosti epsisä.. sisäpintaan jos haluu edes kyprokkiankkureilla saada jotain kiinni niin pitää levyttää
        4.vaikeaa vaikeaa

        Korjataan kohaa 1.

        Huonopi kuin puutaloissa. Betoni itsessään eristää ääntä hyvin, mutta kalalaatikot ovat täynnä onkaloita seinän läpi, joissa on on vain EPSiä. Kyseisistä kohdista ääni kulkeutuu läpi huomattavasti helpommin kuin villasta.

        Eli äänierityksen kannalta puutaloa huonompi ja todella kaukana kivitalosta.


    • asiaaseurannut

      Korjataan koko tekstiäsi:
      1. Käyttämällä muovi-insertti harkkoja ympäröi taloa 150 mm yhtenäinen teräsbetoniseinä, eikä ole yhtään koloa eristettä läpi. Normaali omakotialueella kyllä hyvin riittää eps-välikkeellinenkin. Puutalot ovat aivan oma lukunsa, niissä helposti suoranaista ilmavuotoakin, puurungon ja perustuksen välistä. Tietysti jos kalalaatikoista väsäät taloa, on ne tarkoitettu aivan muuhun käyttöön.
      2. Sisäpuolen voi pinnoitta aivan kuten haluaa, akustiikka kyllä ratkeaa.
      3. Eps on erittäin hyvä rappausalusta, jo pelkät betoniroiskeet vaikeita irroittaa eristeestä. Lämpörappaukseen ei tule halkeamia, koska kestää hieman liikehdintääkin. Lämpörapattu seinä ei myöskään ime kosteutta, sekä kuljettaa erittäin huonosti lämpöä.
      4. Sekä betoniin saadaan kiinnitettyä erinomaisesti samoin solupolystyreeniinkin oikeilla kiinnikkeillä. Et ainakaan rautakaupassa ole töissä, kun tietämys kiinnikkeistä nolla.
      5. Jos eps-harkoilla rakentaminen on sinusta vaikeaa, niin älä ala rakentamaan laisinkaan, osta valmiina.

      • Eeehehehhehe

        1. Mistä tiedät että betoni menee tiiviisti... varsinkin jos valat 3m kerralla?
        2. Miksi sitten vain eps "kivi"taloissa sisäseinät yleisesti levytetään?
        3. Miksi naapurin EPS-hevikivitalo raparttiin toistamiseen vuoden sisällä kun 1. rappaus tippui?
        4. Siinähän kiinnittelet seinäkaappeja styroxiin? =)))
        5.Muilla on helppoa, EPSillä vaikeaa


    • Asiaaseurannut

      Oletko joku uusavuton, joka ei osaa kysyä ? Vai olivatko nämä kysymyksesi ?
      1. Kolmea metriä ei valeta kerralla, ensin ikkuna-aukkojen alaosat, sitten 3-4 kertaa kiertäen. Oikea betonilaatu S 3 8 mm kivi ja vibra. Solupolystyreeni ei ime kosteutta nätisti menee paikoilleen betoni. Kysy ihmeessä ohjeet ennen valua, niin onnistuu heikoimmallakin taidolla.
      2. Säästö mielessä, ei niitä aina levytetä on moniakin vaihtoehtoja. Verhoilukivillä, kuultorappaus, jne... Gybrock levy on kyllä kätevä saneerauslaastilla 8 mm kammalla kauttaaltaan, voi sitten ruuveillakin kiinnittää taulut sun muut tukevaan pohjaan. Tapetoidakin voi pinnan monine vaihtoehtoineen, lasikuitutapetit, taikka millaiset kuviot kodikkaasti haluaakin.
      3. Mitä ilmeisemmin työvirhe, pohjaa ei karhennettu tai harjattu. Toinen vaihtoehto rappaus liian myöhään ja jäätynyt, silikaatti laasti saattaa kosteassa syksyssä kuivua yllättävänkin kauan.
      4. Harvemmin kaapit ulkoseinää vasten, mutta jos on niin betonissa pysyy kiinni. Monasti kätevää kiinnittää vanerilevy jo ennen valua pitkillä ruuveilla kaapin taakse. Levyyn voi sitten ruuvailla kiinni vapaasti, kunhan varoo mahdollisia vesiputkia ja sähköjohtoja. Terassit taas kiinnittyvät kätevästi rosteri kierretankoa vaan muottiin ennen valua ja on jyrkästi betonissa kiinni. Talotikkaita varten on kiinnitys sylintereitä, jotka perustuvat laajaan kitkapintaan Saksalainen patentti ja siinä istuu. Sylintereillä voidaan pelkkään eristekerrokseenkin kiinnittää satojen kilojen massoja tukevasti. Löytyy myös suuria muoviruuveja jotka voidaan vääntää eristeeseen ja niiden kantaan sitten ruuvit kiinni. Muovi-inserttiharkoissa voidaan ruuvit vääntää insertin vulkanoituun kantaan tukevasti ja helposti.
      5. Viimeinen taisikin olla oma värittynyt mielipiteesi, olikohan vielä jotain kysyttävää ?

      • BetonimiesTre

        15 cm paksu teräsbetonirunko on kuin auton itsekantava kori vaikka paalujen päällä. Betoni kestää puristusta ja teräs vetoa.
        Siksi kaikki talot yleisesti perustetaan teräsbetonirakenteella ja eristetään solupolystyreenillä.
        Teräsbetonirunko kestää omakotitaloissa hyvin maanpainetta yleisesti ilman kalliitta tukevia väliseiniä.
        Melko varmaan on eps-harkkotalossa markkinoiden lujin runko, siinä vastaus aloittajalle.


    • kusettamisenAutuus

      Kylläpä sitä styroksimyyjät ovat ahkeria palstalle kirjoittajia. Uusi vuosi ja uudet myyntitavoitteet.

      Täällä sitä on hyvä höynäyttää ja saada tyhmiltä rahat pois. Ensirakentajat ovat hyvä kohderyhmä ilman mitään kokemusta ja älyä.

      Kaikille kyseisestä materiaalista, ja sen helppoudesta, uneksiville on hyvä lukea läpi
      http://villapainajainen.blogspot.dk/

      Meni rahat, avioliitto jne. Niin ihqun helppoa ja halpaa.

    • Eeeheheehehhe

      Styroxitalot 😅😅🙊🙉🙈

      • Aivanokauhia

        On muuten aivan paska tuote asentaa noi palikat... ei mee nappulat paikalleen... auringossa pihallanvarastoituja ja mites tolle epsille auringossa käypi... muuttaapi muotoaan... sitten kun koittaa väkisin vääntää paikoilleen, niin hiuskalkeamia tuloo... siinä sitten kesken valun paikkaillaan. En suosittele kelle


      • Tiina1978

        Olen mieheni kanssa rakentamassa ensi kesänä taloa. Suunnitelmat ovat valmiit ja mietimme toimittajaa rungolle. Olemme tätä palstaa myös hetken huvittuneena lukeneet ja keskusteluista näyttää käyvän ilmi, että joillain on paljonkin vastaan näitä EPS-muotteja ja toimittajat puolustautuvat kaikin keinoin ja perusteluin... hyvin värikkäästikin. Mielestäni tällainen provosoituminen on vähintäänkin epäilyttävää ja kertoo siitä, että jossain on jotain mätää ja pahasti. Tältä pohjalta ne pysty luomaan kovinkaan selkeää kuvaa 500000 euron investoinnilleni, joten valintamme taitaa kohdistua perinteisempiin kivitaloratkaisuihin ja toimittajiin. Kiitän näitä keskusteluja kilpailutilanteen selventämisestä osaltani.


      • saajakaa

        Hyvä päätös. Yleisesti ottaen muutamien järjestäytymättömien EPS-muottimyyjien toiminta Suomessa on niin epäammattimaista ja röyhkeää, että luulen sen näkyvän läpi. Tokihan se kertoo tuosta tuotteesta ja sen myyjistäkin paljon, kun öljyä raaka-aineena käytettävästä tuotteesta tehtäviä taloja alkaa edes markkinoimaan. Koti ja talo ovat suomalaiselle pyhiä asioita, eikä siihen kuulu synteettisyys, hengettömyys yms. EPSiin tai styroxiin kytkettävät asiat. Ymmärrän kyllä että avaruussukkulat tai jääkaapit eristetään styroxilla, mutta kodikseni en styroxpaalia haluaisi.

        Tähän taas joku vastaa, että muovia on joka paikassa ja että se on niiiiin hieno innovaatio... näin onkin silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole saatavilla järkevästi. Talojen ja niiden lämmöneristämisen suhteen taas on ja paljon luonnollisempiakin vaihtoehtoja kuten vaikka mineraali- ja puukuitueristeet, jotka ovat luonnontuotteita, eikä niitä olla tehty hupenevista luonnonvaroista, kuten öljystä...

        ...Seuraavaksi joku EPS-uskovainen vastaa: "no mutta EPS-eristää niin hyvin, että lämmitysenergiaa kuluu paljon vähemmän ja näin itse asiassa säästetään luontoa... ". Höpöhöpö... tuo hyöty on joko marginaalinen tai suorastaan olematon... löytyy vain teoreettisilta, paperilta tehdyiltä laskelmilta, sillä kaikki nykymääräykset täyttävät talot ovat hyvin energiatehokkaita. Se että seinän U-arvoa laskee nykyisestä viitearvosta 0,17 vaikka 0,10 (jota nämä EPS-kiihkoilijat mainostavat), on hyöty niin pieni, ettei sillä saa edes yhtä kauppakassillista elintarvikkeita vuodessa... se on siis markkinointia ja sanahelinää, johon ei kannattaisi langeta.

        Tähän yhtälöön kun lisää kaikki ongelmat mm. styroxiin kiinnittämisessä tai laadun varmistuksessa eri työvaiheissa (esim. rotankolot valuissa), niin on pakko pitää ko. tuotetta vähintäänkin epäilyttävänä hankintana


      • Miksimustamaalaat

        Ilman muovia ei voi rakentaa taloa. Eps on vuosikymmeniä... jopa satoja vuosia käytetty eriste ja sitä on kaikissa taloissa.


    • Kylläonnistuuhyvin

      On niitä monenmoisia rakentajia nähty ja ammattimiestä, sekä säästäjää.
      Mitään ei tarvitse väkisin paikoilleen laittaa, silloin suuri epäilys on tarpeen rakentajan ammattitaidosta.
      13 vuotta olen asunut omassa eps-harkkotalossani, eikä rakentaessakaan ollut kyllä mitään ihmeellistä. Painajaisesta olen kuullut, ettei lestoille tullut tästä työmaasta nopeaa rikastumista.
      Palikan juttujako taas ?

      • Kalalaatikko

        Eps-muotti ei ole harkko... se on styroximuotti, joka käy parhaiten kalan kuljetukseen. Jotkut hullut tekevät siitä talojakin.


      • BetoniPekka

        Nykyisin talot pitää eristää kauttaaltaan, jotta maailma pelastuu.
        Eristeen käyttäminen muottina ei ole mikään uusi keksintö, mutta varsin nerokas.
        Myös betoni kestää hyvin eristettynä entistä pitempään. Kun se ei ole säiden armoilla, eikä johda kylmää pakkasta perustuksien alle.
        Täysin kylmäsillaton rakenne on erinomainen, ei kondensseja sun muita kosteusongelmia. Solupolystyreeni ja betoni lähes homehtumattomia, sisäilman päästöluokkakin M 1.
        Harkko tai muotti ei mitään merkitystä, vain paras lopputulos ratkaisee. Hyvin huomaa, että parakkikauppiaat ja selänmurskaaja harkkojen välittäjät ovat kauhuissaan, kun kilpailevat tuotteet lisäävät markkinaosuuttaan.
        Miksi rakentaa homehtuvia puu parakkeja narisevin lattioin ja maksaa siitä vielä kalliisti ?
        Sehän on päivänselvää, että teräsbetoni kestää pisimpään ja hyvin eristettynä hiilijalanjälki on pienin.


      • Epstappaa

        Lässyn lässyn... muovitalojen myyjät höpisee.. puolet höpinästä sontaa. Toinen puoli uskontoa. Eps on nerokas kalansäilytykseen ja kylmälaukuksi kyllä... ongenkohonakin ihan toimiva. Oikea kivi ei käy mihinkään näistä edellämainituista käyttötarkoituksista.

        Maailma ei pelastu vaan tuhoutuu kaikkien muovituotteiden takia. Siksi sitä kannattaa käyttää mahdollisimman vähän.


    • ToinenNäkökulma

      omassa talossani on muovia ainoastaan lattian alla ja sähköjohtojen ympärillä. Seinä yksiaineinen kevytbetoniharkko ja yläpohjassa kevytbetoni elementti ja 600mm villaa. Lämmityksen sähkönkulutus on tällä rakenteella samaa tasoa kuin erässä vastaavankokoisessa eps-talossa joka rakennettu nimenomaan passiivitaloksi...

      Sinällään jännittävää että eps:ää tässäkin ketjussa markkinoidaan "lujana". EPS (eli styrox) on kaikkea muuta kuin lujaa. Talo pysyt pystyssä seinän sisään valetun kapean betonikuoren avulla. Jos näkisit eps talon betonirungon ilman eristekuorta niin se olisi todella hennon ja huteran näköinen. Meilläkin on olohuoneessa melkein viisi metriä korkea seinä ja viisi metriä korkea ja 15cm paksu betonivalu on sellainen että jos sitä tömäyttää kädellä niin rakenne liikkuu silmin nähden ja jää resonoimaan. Tätä voi kokeilla vaikka pilariharkoista tehtyjen pylväiden avulla. Kapea valu vaatii hyvät raudoitukset ja onnistuneen valun mistä päästäänkin seuraaviin kohtiin:

      - miksi valuharkkotoimittajat eivät sisällytä tarvittavia teräksiä ja betonia tarjouksiinsa? No koska tietävät että eivät olisi enää kilpailukykyisiä hinnaltaan

      - valun onnistuminen on kriittistä. Villa painajainen blogissa on röntgen kuvat seinästä jossa valu ei onnistunut vaan seinään jäi isoja onkaloita

      - betonin laatu on kysymysmerkki. Viime viikkoina on tullut ilmi useita isoja silta ja sairaalatyömaita joissa valmisbetonin lujuus onkin ollut ihan muuta kuin mitä piti ja valettuja rakenteita on jouduttu purkamaan. Millä pienrakentaja testaa ja valvoo valun onnistumista ja betonin todellista lujuutta?

      Lisäksi pitää muistaa että eps on muovi ja petrokemianteollisuuden tuote. Vaikka eps myyjät muistavatkin muistuttaa että muovia on kaikkialla niin samoin on muovin ja kemikaalin haittavaikutuksia. EPS:n osalta merkittävimpiä viimeaikaisia skandaaleja on ollut palonestoaineiden osoittautuminen erittäin myrkylliseksi. Kemianteollisuus on pikavauhtia kehittänyt tilalle uusia aineita, mutta onko niitä testattu tarpeeksi? Ilman palonestokäsittelyä EPS on hyvin palava materiaali.

      Talon kokoisen muovivuoren tuottaminen myös vaatii hurjan määrän öljyä ja muita luonnonvaroja, joten ympäristöystävällisestä tuotteesta ei voi puhua. Myyjät muistavat aina mainita ettå kevyen muotin tuominen työmaalle säästäisi kuljetuskustannuksissa ja polttoaineessa, mutta ihan samanlaisella rekalla ja yhtämonella kuormalla ne muotit kuitenkin täytyy tuoda kuin betoniharkotkin.... Jos dieseliä kuluu muutama litra vähemmän niin se ei tunnut ympäristössä eikä rakentajan lompakossa.

      Lopuksi disklaimerina vielä, että ylläolevasta tekstistäni huolimatta en pidä EPS harkkoa aivan kuolleena ideana. Itse en siitä rakentaisi, mutta johonkin taloon ja jollekin rakentajalle se voi olla toimivakin ratkaisu. Tässä ketjussa on kuitenkin niin selkeää EPs:n "myyntipuhetta" ja osin suorastaan valheellisin argumentein että halusin tuoda tasapainon vuoksi myös toisen näkökulman.

      • ToinenNäkökulma

        Ja tuo kiinnittämisen vaikeus kannattaa myös huomioida vaikka se voi rakentamista aloitellessa tuntua kaukaiselta asialta. Talossa asuessa se on kuitenkin jopa päiväistä hommaa että jotain pitää ripustaa seinälle.

        EPS myyjien vakiovastaus on "kyllä kaikkeen löytyy ratkaisut" mutta kysäiskääpä joskus että mitä ne ratkaisut ovat ja kuvitelkaa itsenne kyseisiä ratkaisuja toteuttamassa..

        Toinen hyvä konsti päästä eroon EPS kuumeesta on etsiä EPS talo ja käydä koputtamassa sen seinää rystysillä. Seinää koputellessa ja onttoa kuminaa kuunnellessa voi miettiä että onko tämä sellainen materiaali josta haluan tehdä sen talon joka kuitenkin maksaa 500-600.000 harkkomateriaalista riippumatta..


      • EPSonparas

        Kevytbetonitaloon pääsee lusikalla kaivaen sisään... se siitä kovuudesta. Kiinnittäminen ei onnistu millään... se siitä kiinnittämisestä. Seinät rapautuu itsestään ja tippuu pieninä palasina ajan mittaan alas... se siitä laadusta. Kevytbetoni haisee kuselle... se siitä asuinmukavuudesta. Kevytbetonia ei valmisteta Suomessa... se siitä kotimaisuudesta.

        Kevytbetonihörhöt ne täällä vain viisastelevat. Kun kerron nämä ylläolevat asiat asiakkailleni, niin eivät harkitsekaan sipotalon tekemistä vaan ostavat into pinkeenä EPS-talon.


      • Jaskanjauhaja
        EPSonparas kirjoitti:

        Kevytbetonitaloon pääsee lusikalla kaivaen sisään... se siitä kovuudesta. Kiinnittäminen ei onnistu millään... se siitä kiinnittämisestä. Seinät rapautuu itsestään ja tippuu pieninä palasina ajan mittaan alas... se siitä laadusta. Kevytbetoni haisee kuselle... se siitä asuinmukavuudesta. Kevytbetonia ei valmisteta Suomessa... se siitä kotimaisuudesta.

        Kevytbetonihörhöt ne täällä vain viisastelevat. Kun kerron nämä ylläolevat asiat asiakkailleni, niin eivät harkitsekaan sipotalon tekemistä vaan ostavat into pinkeenä EPS-talon.

        Eihän noita eps taloja muuten kaupaksi saakaan kuin puhumalla paskaa


    • Myyntipuhetta

      Talo maksaa helposti 500 - 600 000 €, jos se on vähänkin suurempi ja siitä puolet on veroja. Olkoon se sitten kivivillaa, kevytsoraharkkoa tai puupalkkia hengittävänä.
      Sitten kun aletaan vertaamaan tiiveyttä, kylmäsillattomuutta, maanpaineen kestoa, työstämisen helppoutta, seinärakenteen eristyskykyä jne... on vain yksi ylivoimainen tuote.
      Ilman muovia ei synny ainuttakaan taloa, eikä myöskään ilman solupolystyreeniä. Muovi itsestään ei ole mitenkään vaarallista, siitä ei irtoa mitään ja kestää kuumaa, sekä kylmää ja on erittäin pitkäikäistä. Ainoastaan sen käyttö tulee olla vastuullista ja kierrätettävyyskin on sata prosenttista.
      Muovi eristeenä on erinomainen keksintö, ei lahoa, ei mätäne, ei homehdu. Sahanpurut , selluvillat, kivikuituvillat sisältävät monia ongelmia. Ilmavuodot ja kondenssit pahimmasta päästä.
      Jos vain hullut käyttävät eps-muotteja, on niitä sitten maailmassa miljoonia, sillä sellaista maata, jossa ei valmistettaisi eps-muotteja tuskin on. Ja jos niitä valmistetaan, niin kyllä myös käytetään ja kaikissa myös kiinnitetään.
      Eps-muoteilla toteutetaan rakennuksia: Kouluja, päiväkoteja, kerrostaloja, virastotaloja, ostoskeskuksia, uima-altaita, ympäri maailmaa miljoonia neliöitä. Kosteusturvallisia, monsuuniturvallisia, hurrikaaniturvallisia, erinomaisesti eristäviä kuumaa ja kylmää vastaan.
      Näistä voit lukea esim. alan lehdestä www.icfmag.com tai googlettaa eps-forms. Löytyy paljon parempaa tietoa ja taitoa, kuin tältä palstalta.

      • pakkokommentoida

        "Sitten kun aletaan vertaamaan tiiveyttä, kylmäsillattomuutta, maanpaineen kestoa, työstämisen helppoutta, seinärakenteen eristyskykyä jne... on vain yksi ylivoimainen tuote"...

        Yleensä en näitä höpöjuttuja tällä palstalla kommentoi, mutta tähän vastakkainasetteluun on pakko puuttua. EPS-taloista ei pitäisi puhua samassa keskustelussa kunnon kivitalon kanssa lainkaan... saatikka alkaa vertailemaan yli 80 vuotta Suomessa käytettyä kevytbetonia ja tuhansien talojen tuomaa kokemusta tällaiseen käytännössä kokemusta ja testausta vailla olevaan EPS-tuotteeseen.

        Mutta korjataanpa tuon EPS-myyjän harhoja hieman:

        EPS vrt. Kevytbetoni:

        Tiiveys: Kevytbetonitalot saavuttavat kiitettävän 0,6 tiiveyden ilman ylimääräistä tilkintää tai säätöä... ne ovat sitä automaattisesti koska eri materiaalien rajapintoja rungossa (eli tiivistettävää) ei ole. Sitten jos oikein kunnolla hoidetaan läpiviennit ja ikkuna/oviaukot niin päästään jopa 0,3 ilmatiiveyteen... epäilenpä ettei EPS -taloissa tuollaisiin olla päästy lähimainkaan... ja jos on, niin ei ilman asiaan syvällistä perehtymistä ja asiantuntemusta. Kevytbetonitaloissa tämä tulee automaationa ja siinä ei oikeastaan voi epäonnistua... ja se tiiveys pysyy kun on kivi kiveä vasten... EPSissä on elävää muovia ja yleensä puuyläpohja, jotka molemmat elävät... jos yläpohjassa käytetään höyrynsulkumuovia niin sen jälkeen tiiveysluvut alkavat olemaan yli 1,0 ja huononevat ajan saatossa.

        Kylmäsillattomuutta: Kevytbetonirakenteissa kylmäsiltojen lisäkonduktanssit ovat yläpohjassa 0,06 ja alapohjassa 0,03... samat luvut EPS betonilla 0,18 ja 0,08... kumpi on parempi?

        Työstämisen helppous: Kevytbetonia työstetään käsityökaluilla, esimerkiksi käsisahalla ja hiertimellä... tai vaikka lusikalla jos haluaa. Läpiviennit tehdään esimerkiksi akkukäyttöisellä porakoneella ja kuppilaikalla... Mites teet tuohon 150mm. betoniin tai ontelolaattaan vaikka läpiviennin? Taidatpa tarvita timanttityökaluja =)... Kevytbetoniseiniin on hyvä tehdä myös upotuksia ihan käsityökaluilla.. esim. TV uppoaa hienosti seinän sisään sähkövetoineen kaikkineen...

        Seinärakenteen eristyskyky: Kevytbetoni seinän U-arvo on kuiva-arvona n. 0,14 kun EPS seinän 0,10... tällä erolla ei montaa kW vuodessa säästä. Tämän lisäksi rakenteen varaava massa on EPSillä reilusti pienempi, joten taitaapi jäädä kokonaiskulutuksessa EPS reilusti kakkoseksi (vrt. varaava takka / kuoritakka)

        Ei kannata tulla briljeeraamaan vaillinaisella tiedolla!


      • Ihmeellinenmaailma

        80 vuotta ei ole yhtään mitään, betonia on käytetty jo tuhansia vuosia. Keltaisia ruostuneita, likaantuneita, sekä lohkeilleita Siporex halleja on Suomessa jonkin verran ja lämmitysenergiaa kuluu peltihalliakin enemmän.
        Myös hirmuisesti energiaa haukkaavia Siporex taloja muutamia satoja joissa pääsulakkeen vaihto arkipäivää näillä pakkasilla.
        Perustukset kuitenkin näissäkin aina betonia, koska Siporex harkko ei kestä vetoa ja maanpaineseinätkin vaativat tukevan väliseinän 5 metrin välein.
        Kyllä kaikkiin taloihin voi kivirakenteisen katonkin tehdä, harvemmin se vain on tarpeen. Uretaanilevy höyrynsuluksi ja kivivilla puhallettuna on täysin riittävää.
        Mikä tahansa kivitalo on kuitenkin parempi kuin puutalo, vaikka niitä keinotekoisesti yritetäänkin Suomessa avittaa.
        Nykymääräysten mukaiset talot kuluttavat energiaa jo enemmän saunan kiukaaseen ja lämpimään käyttöveteen, joten joku U-arvo kikkailu ja varaavat massat hehkutus ovat tyhjänpäiväisiä.
        Näillä pakkasilla kyllä ilman eristystä oleva kevytharkkokin kerää kylmää itseensä melkoisesti. Kevytharkkokin on hyvä eristää, eikä siitä haittaa ole sillekkään, kuin kustannusmielessä.
        Eps-harkoissa läpiviennit järkevää putkittaa varausputkilla jo ennen valua, sähköt urittaa seiniin puolessa tunnissa ilman pölyä.
        Eps.harkkotaloissa välipohjatkin kylmäsillattomina , kuten perustuksien ja asuintilojen liitoksetkin.
        Ontelolaattoihinkin reikiäkin saa valmiina tehtaalta, kätevää kamaa nopeaankin rakentamiseen.
        Jenkki pojilla näyttää olevan Eps-muotit välipohjiin ja kattoihinkin, eiköhän pian yleisty meilläkin.
        Eps-muotit mielenkiintoisia tuotteita ja varmasti kustannustehokkaita, kun Amerikoissa tosi suuria rakennuksia näyttävät bygaavan.


      • Entarviiepsiä
        Ihmeellinenmaailma kirjoitti:

        80 vuotta ei ole yhtään mitään, betonia on käytetty jo tuhansia vuosia. Keltaisia ruostuneita, likaantuneita, sekä lohkeilleita Siporex halleja on Suomessa jonkin verran ja lämmitysenergiaa kuluu peltihalliakin enemmän.
        Myös hirmuisesti energiaa haukkaavia Siporex taloja muutamia satoja joissa pääsulakkeen vaihto arkipäivää näillä pakkasilla.
        Perustukset kuitenkin näissäkin aina betonia, koska Siporex harkko ei kestä vetoa ja maanpaineseinätkin vaativat tukevan väliseinän 5 metrin välein.
        Kyllä kaikkiin taloihin voi kivirakenteisen katonkin tehdä, harvemmin se vain on tarpeen. Uretaanilevy höyrynsuluksi ja kivivilla puhallettuna on täysin riittävää.
        Mikä tahansa kivitalo on kuitenkin parempi kuin puutalo, vaikka niitä keinotekoisesti yritetäänkin Suomessa avittaa.
        Nykymääräysten mukaiset talot kuluttavat energiaa jo enemmän saunan kiukaaseen ja lämpimään käyttöveteen, joten joku U-arvo kikkailu ja varaavat massat hehkutus ovat tyhjänpäiväisiä.
        Näillä pakkasilla kyllä ilman eristystä oleva kevytharkkokin kerää kylmää itseensä melkoisesti. Kevytharkkokin on hyvä eristää, eikä siitä haittaa ole sillekkään, kuin kustannusmielessä.
        Eps-harkoissa läpiviennit järkevää putkittaa varausputkilla jo ennen valua, sähköt urittaa seiniin puolessa tunnissa ilman pölyä.
        Eps.harkkotaloissa välipohjatkin kylmäsillattomina , kuten perustuksien ja asuintilojen liitoksetkin.
        Ontelolaattoihinkin reikiäkin saa valmiina tehtaalta, kätevää kamaa nopeaankin rakentamiseen.
        Jenkki pojilla näyttää olevan Eps-muotit välipohjiin ja kattoihinkin, eiköhän pian yleisty meilläkin.
        Eps-muotit mielenkiintoisia tuotteita ja varmasti kustannustehokkaita, kun Amerikoissa tosi suuria rakennuksia näyttävät bygaavan.

        Et näytä tietävän, saatikka ymmärtävän niin kevytbetonista, kuin rakentamisestakaan juuri mitään, joten tämä on turha keskustelu jossa vain nolaat itsesi. Kevytbetonista (aiemmin käytettiin myös Siporex nimitystä, mikä on kuitenkin se vanhempi versio nykyaikaisesta kevytbetonista) on tehty enemmän pientalojen runkoja Suomeen kuin kaikista valubetoniharkkoratkaisuista (Lammit, Lakat, Weberit, EPS-kalalaatikot) yhteensä viimeisen sadan vuoden aikana. Nykyäänkin joka neljäs kivirakenteinen pientalo Suomeen tehdään kevytbetonista. Esimerkiksi viime kesän asuntomessujen kivitaloista, mukaanlukien messuvoittaja, oli kolmannes kevytbetonitaloja. Ihan hirveästi en siis tuolla sinun tietotasollasi huutelisi.

        Niin ja tuo edellisen kartalla olevan kirjoittajan mainitsema 0.14 U-arvo kevytbetoniseinällä saavutetaan täysin ilman lisäeristettä..!! millä ihmeellä perustelet lisäeristämisen tarpeen vielä tuon päälle kun matalaenergiatalonkin vertailuluku seinissä on 0.17?

        Amerikkaa tai sen rakentamisen laatua en muuten lähtisi tänne tuomaan tai vertaamaan... oletko koskaan edes käynyt Jenkeissä??? Kauheeta kuraa niiden rakennuskulttuuri.. siihen sähläykseen eps-muotit varmaan sopivatkin.

        Mites muuten varmistat noiden ennakkoon asentamiesi läpivientiputkien alapuolelle menevän betonivalun laadun??? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn =))).. ettei vaan jää rotankoloa


    • Ihmeellinenmaailma

      Tilastoja kertomalla ei rakentamisen laatu paljonkaan parane, onhan Kastellin pätkittynä pihaan versiotkin olleet pitkään myyntivoittajia. Suuri myyntimäärä kertoo pääasiassa myyntitaidosta ja nykyisin rahoitusjärjestelytkin voivat kaupan ratkaista.
      Joillakin on strategiana rakentaa paljon messutaloja ja esittää haluttua, sekin on varmaankin jotain myyntitaitoa.
      Jos sata vuotta otetaan aikajanaksi on tiilitalojakin enemmän kivitaloissa, kuin kaasubetoni rakennuksia. Suomessa puutalot kuitenkin omakotitaloissa merkittävissä määrin myydympiä, vaikka kaikki kivitalot ovat parempia, tukevampia ja monasti kestävämpiäkin.
      Mikähän firma se on joka nämä joka neljännen kaasubetonitalon rakentaa ja myy, kun kovin vähän missään näkyy rakennettavan. Veljet Virosta nyt hieman liioittelevat.
      On tullut Amerikassa käytyä rakentamiseenkin tutustumassa ja laatua on sielläkin monenlaista, mutta volyymiä kyllä löytyy jo yhdestä kaupungista saman verran, kuin täällä koko maasta. Kaasubetonia en ole siellä nähnyt, vaikka valuraudastakin siellä taloja tehneet ja teräksestä yleensäkin hyvin paljon.
      Jos puhutaan vielä Eps-muoteista, niin kyllä keski-Euroopassakin niistä varmaankin satoja tuhansia taloja bygataan, vaikka kennotiili siellä kova juttu on ollutkin.
      Australia on kovine ilmastointeen myös Eps-muottien valtakuntaa Magu on siellä todella suuri yritys, joka tekee kengurun kestävää harkkoa.
      Jos taas betonista puhutaan on se maailman eniten käytetty rakennusmateriaali, sitä sinun kohtuullisen vaikea kieltää, vaikka kuinka ketuttaisi.

      • Eeheheheheehe

        Satoja tuhansia keski-euroopassa =)))

        Yli PUOLET esim. 70-luvulla tehdyistä tiilivuoratuista taloista on siporex-runkoisia... tämä siis tiedoksesi jos et tiennyt... tiilivuorattuja taloja on myös puurungolla, eikä niitä lasketa edes kivitaloiksi. MuTu -tiedollako koitat EPS-muottejasi myydä?

        Aika heppoisilla referensseillä näitä EPS taloja Suomessa koitetaan markkinoida. Eikös ne rakennusmääräyksissä jo kertaalleen kielletty 80-luvulla kun ne pari puuvuorattua, EPSillä eristettyä taloa paloi ja perheet kuoli savukaasuihin.


      • Ettaidaollamessuillut

        Messutaloja ei muuten kukaan talotehdas nykyään rakenna. Niiden asukit rakennuttavat talot parhaasta katsomastaan materiaalista.


      • Joeläkkeellä
        Eeheheheheehe kirjoitti:

        Satoja tuhansia keski-euroopassa =)))

        Yli PUOLET esim. 70-luvulla tehdyistä tiilivuoratuista taloista on siporex-runkoisia... tämä siis tiedoksesi jos et tiennyt... tiilivuorattuja taloja on myös puurungolla, eikä niitä lasketa edes kivitaloiksi. MuTu -tiedollako koitat EPS-muottejasi myydä?

        Aika heppoisilla referensseillä näitä EPS taloja Suomessa koitetaan markkinoida. Eikös ne rakennusmääräyksissä jo kertaalleen kielletty 80-luvulla kun ne pari puuvuorattua, EPSillä eristettyä taloa paloi ja perheet kuoli savukaasuihin.

        Nyt ollaan vuodessa 2017 ja toivottavasti -70 luvulta jotain opittu. Pahimmat homepommit taitaa löytyä juuri siltä vuosikymmeneltä. Yleisesti tiili villa tiili rakenteet melkoisia pommeja juuri julkisissa rakennuksissa, jossa niitä käytettiin paljon. Siporex villa tiili vieläkin huonompi.
        Siporex oli - 70 luvulla etupäässä navettojen ja teollisuushallien materiaaleja, joten siirryttäköön nopeasti 2000 luvulle, eikä muistella vanhoja.


      • Oppiaikäkaikki54
        Joeläkkeellä kirjoitti:

        Nyt ollaan vuodessa 2017 ja toivottavasti -70 luvulta jotain opittu. Pahimmat homepommit taitaa löytyä juuri siltä vuosikymmeneltä. Yleisesti tiili villa tiili rakenteet melkoisia pommeja juuri julkisissa rakennuksissa, jossa niitä käytettiin paljon. Siporex villa tiili vieläkin huonompi.
        Siporex oli - 70 luvulla etupäässä navettojen ja teollisuushallien materiaaleja, joten siirryttäköön nopeasti 2000 luvulle, eikä muistella vanhoja.

        Jos ei tiedä eikä ymmärrä, niin turha kait yrittää opettaakaan... mut siinä se jo tulikin. Se mitä 70 ja 80 lukujen virheistä kannattaa oppia on, että unohdetaan lisäeristys ja tehdään yksiaineisesta massiivirakenteesta seinät pientaloon. Näin ei tule eristerajapintoja tms. ongelmakohtia kosteuden tai homeen kanssa.


    • Kivitalossaasuva

      Talotehtaat muutenkaan mitään rakenna, aliurakoitsijat siellä häälyy.
      Rakennusliikkeet sitten rakentaa ja mahdollisimman halvalla, jälki näkyy kyllä. Rakennusliikkeen tekemät talot kestää takuuajan 2 vuotta ja 10 vuoden päästä vastuut nolla.
      Omakotitalon jonka itse toteuttaa vastuut ovat lähes ikuisia 5 vuotta aina kaupan jälkeen.
      Firmojen takuut monasti perävalotakuu ja vuosikorjaukset.

      • Yhgmngg

        Arvaappa mikä on Suomen suurin kivirakenteisten pientalojen runkoja urakoiva yritys?

        ... niin ja tuosta takuusta... sellaista ei saa keltään lakisääteisesti. Urakoitsija toki vastaa rakennusvirheistä 10 vuotta... Rakennuttajan vastuu on aina sama käytti hän sitten ali- tai pääurakoitsijoita tai tekee itse. Siinä ei ole eroa... sen verran vieraalta nämä asiat sinulle tuntuivat olevan ettet taida alan kouluja käynyt.


      • Epsilläitse
        Yhgmngg kirjoitti:

        Arvaappa mikä on Suomen suurin kivirakenteisten pientalojen runkoja urakoiva yritys?

        ... niin ja tuosta takuusta... sellaista ei saa keltään lakisääteisesti. Urakoitsija toki vastaa rakennusvirheistä 10 vuotta... Rakennuttajan vastuu on aina sama käytti hän sitten ali- tai pääurakoitsijoita tai tekee itse. Siinä ei ole eroa... sen verran vieraalta nämä asiat sinulle tuntuivat olevan ettet taida alan kouluja käynyt.

        Ööö.. ei ainakaan kukaan talotehtaista... kun kivitalot tehdään palkkaamalla itse tekijät.


    • Paljonnähnyt

      Taitaa olla tulevaisuuden materiaali tuollainen Eps-harkko, kun taloja näyttäisi nousevan vähän sinne sun tänne. On näköjään harmaata ja valkoista versiota.
      Katselin vähän netissä näitä ja oli vihreitä , vaalean punaisia ja vaalean sinisiäkin.
      Välipohjia ja kattoelementtejäkin näyttäisi olevan kaupan.
      Varmasti teräsbetoni runko on vahva ja nerokkaan kylmäsillaton rakenne. Taitavat täällä kilpailijat kauhistella ja varmasti syystä.

    • Vihreäämaailmaa

      Väri voi olla mikä tahansa, niin se on muoviputkillakin.
      Valmistajat ilmeisesti haluavat erottua, kuten Styrfoam sininen ja Finnfoam keltainen.
      Taitavat nykytalot olla kaikki jo Passiivi taloja, nolla energia ja plus energiakin jo olemassa.

      • Hyiyäkpassiivitalo

        Alle 1% on passiivitaloja... jotta se siitä... nekin kohta homeessa ja purkukuntoisia


    • V.Ahanen

      Tänä vuonna 2017 rakennettavat julkiset rakennukset kaikki jo oltava lähes nolla energia taloja ja uudet asuintalotkin jo lähes Passiivitaloja 20 KWH lämmitykseen vuodessa jo täysin normaalia.
      Suomen rakennuskanta uusiutuu prosentin vuodessa, nyt se alkaa.
      Tutkimusnäyttöä pienen energian kulutuksen vaikutuksesta kosteusongelmiin ei ole, ehkä epäilyksiä ja nekin koskettavat puutalojen rakenteita.
      Hyvin eristettyjä kivitaloja voi huoletta rakentaa, kunhan perusasiat kunnossa ja huolellisesti toteutettuja.

      • Hullutuote

        Alle 1% pientaloista on passiivitason taloja. Ne jotka sitä edes harkitsevat, luopuvat hullusta ajatuksestaan kun joku vaan puhuu järkeä hetken. Tämä lähes nollaenergia -taso on niin kaukana passiivitason talosta, ettei siitä kannata samassa lauseessa puhua. Nythän ministeriö on päättänyt, ettei energiatehokkuusvaatimuksia tulla kiristämään, koska seinärakenteen vertailuarvoa (U-arvo 0,17) ei ole järkevää kiristää. Eli jos sitä kiristetään, rakenteen terveellisyyttä ei voida enää taata ottaen huomioon vallitsevan tavan rakentaa pientaloja suomessa. Tuo edellisen kirjoittajan viimeinen kommentti liittyy juuri tähän asiaan. Omakotitaloja rakentavat kun eivät luotettavasti pysty tiivistämään taloa huolellisesti eikä heillä ole perusasiat kunnossa. Lisäksi suomalainen ei osaa/halua tehdä asioita, joilla passiivitalo pysyy passiivitalona (olla availematta ikkunoita ja ovia, tarkkailla erilaisia teknisiä järjestelmiä ja niiden toimivuutta oikein, huoltaa ja peruskorjata jatkuvasti, välttää turhaa koskeuskuormaa ja energian käyttöä kuten saunomista, peseytymistä, valaitusta jne jne.) Suomessa tarvitaan kunnon energianlähteet ja lämmitysjärjestelmät yhdistettynä laadukkaisiin rakenteisiin, mitkä eivät vaadi erillistä huolenpitoa. Passiivirakenteet eivät ole tällaisia. Vaatii vähintään rakennusalan diblomi-insinöörin ja hirveästi uskoa jotta tuollaisen passiivitalon voi lähteä toteuttamaan... koitappas löytää sellainen ostaja kun taloa alat myymään... eli investointinakaan tuollainen pasiivitalo ei kannata.


      • TutkijaTre
        Hullutuote kirjoitti:

        Alle 1% pientaloista on passiivitason taloja. Ne jotka sitä edes harkitsevat, luopuvat hullusta ajatuksestaan kun joku vaan puhuu järkeä hetken. Tämä lähes nollaenergia -taso on niin kaukana passiivitason talosta, ettei siitä kannata samassa lauseessa puhua. Nythän ministeriö on päättänyt, ettei energiatehokkuusvaatimuksia tulla kiristämään, koska seinärakenteen vertailuarvoa (U-arvo 0,17) ei ole järkevää kiristää. Eli jos sitä kiristetään, rakenteen terveellisyyttä ei voida enää taata ottaen huomioon vallitsevan tavan rakentaa pientaloja suomessa. Tuo edellisen kirjoittajan viimeinen kommentti liittyy juuri tähän asiaan. Omakotitaloja rakentavat kun eivät luotettavasti pysty tiivistämään taloa huolellisesti eikä heillä ole perusasiat kunnossa. Lisäksi suomalainen ei osaa/halua tehdä asioita, joilla passiivitalo pysyy passiivitalona (olla availematta ikkunoita ja ovia, tarkkailla erilaisia teknisiä järjestelmiä ja niiden toimivuutta oikein, huoltaa ja peruskorjata jatkuvasti, välttää turhaa koskeuskuormaa ja energian käyttöä kuten saunomista, peseytymistä, valaitusta jne jne.) Suomessa tarvitaan kunnon energianlähteet ja lämmitysjärjestelmät yhdistettynä laadukkaisiin rakenteisiin, mitkä eivät vaadi erillistä huolenpitoa. Passiivirakenteet eivät ole tällaisia. Vaatii vähintään rakennusalan diblomi-insinöörin ja hirveästi uskoa jotta tuollaisen passiivitalon voi lähteä toteuttamaan... koitappas löytää sellainen ostaja kun taloa alat myymään... eli investointinakaan tuollainen pasiivitalo ei kannata.

        Nyt puhut asiaa. Tuollaisen passiivirakenteen ihannointi näillä leveysasteilla, jossa kylmyys puree ja kosteusvaihtelut ovat isoja, on aivan turha yrittää ratkaista asia eristämällä. Rakenteet pitää saada pysymään lämpiminä ja kuivina, jolloin tarvitaan tehokas lämmitysjärjestelmä ja hyvä ilmanvaihtojärjestelmä. Rakenteiden takia alipaineiseksi ei saisi koskaan joutua taloa kuitenkaan tekemään... silloin ollaan taas riskirajoilla.

        Investointi kannattaa siis täällä Suomessa tehdä lämmitysjärjestelmään ja muuhunnteknologiaan, ei rakenteisiin. Eps on kallein eriste ja lisäksi sen kosteuskäyttäytymistä rakenteissa ei olla tutkittu Suomessa kuin teoriatasolla (esim
        VTT). Suosisin tässä kohtaa edullisempia ja tutkitumpia rakenteita.


    • Kyllälöytyy

      Ei tarvitse tehdä Passiivitaloa ellei taho. Eps-harkkoja saa Suomestakin U-arvoissa 0.25 lähtien. Eristeenä solupolystyreeni on maailman paras.
      Juuri katselin You tubessa, miten Eps-harkkotaloja nousee miljoonittain ympäri maailmaa. Ei voi olla huono ! You Tube Eps-Forms ja löytyy !

      • Gryndari61

        Juu juu ... miljoonittainhan niitä. Kai nyt kuitenkin miljardeittain? Heh. Noin sitä sitten lukujen päälle ymmärtää kun ysiluokkakin on jäänyt kesken ja taksiluskin hommatkin vaativat ulkoaopiskelua. Rakentamisesta jos mitään ymmärtää, ei noihin eps-harkkoihin koske. Siksi niitä myyvätkin vain täysin rakentamisesta ymmärtämättömät... sama koskee ostajia, mutta se onkin yleisempi tauti.


    • Maailmanmatkaajatässä

      Eps-harkoilla rakennetaan runsaasti tuollaisissa suurissa maissa kuten Amerikassakin joissa asukkaita yli 300 miljoonaa ja paljon muutakin, kuin asuntoja.
      Meidän rakentaminen täällä on näpräämistä, kosteusvauriosta toiseen.

      • Pakkoollatotta

        No jos kerran youtubessa rakennetaan miljoonia eps taloja, niin pakkohan se on olla hyvä. Internetissähän se kaikki tieto on.. kuten tämä pilipalipalsta jos näitä pilipalituotteita kuten ePS harkkoja pääasiassa mainostetaankin.


    • Tulipasanottuapahasti

      Niin jos Amerikassa on yli kolme sataa miljoonaa asukasta, niin talomyyjiäkin vähintään miljoona ja talon rakentajiakin parikymmentä miljoonaa.
      Kyllä meidän markkinat ovat nappikauppaa !
      Heinät ja turpeet eivät kyllä tuollaisissa maissa mitenkään riitä eristeiksi.

      • Passiivitaloonpop

        EPSiharkot ja varsinkin Passiivitalot on ihan parasta mitä rakennusalalla on. Halpa tapa rakentaa, varsinkin jos tekee itse. Latoo vain muotteja, heittää raudat sisään ja valaa vaikka omalla myllyllä... helppoa ja edullista. Pinnoittaa voi millä vaan ja on varmasti markkinoiden vahvin seinä ja paras eristys. Lammit ja Jämerät hytisee pakkasilla kun Passiivitalot jyrää.


      • Heiluusuamenlahkeet
        Passiivitaloonpop kirjoitti:

        EPSiharkot ja varsinkin Passiivitalot on ihan parasta mitä rakennusalalla on. Halpa tapa rakentaa, varsinkin jos tekee itse. Latoo vain muotteja, heittää raudat sisään ja valaa vaikka omalla myllyllä... helppoa ja edullista. Pinnoittaa voi millä vaan ja on varmasti markkinoiden vahvin seinä ja paras eristys. Lammit ja Jämerät hytisee pakkasilla kun Passiivitalot jyrää.

        Justjust =)

        Tämähän on juuri näin


    • Hyvämainos

      Hyvä mainos !

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      12
      3880
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      78
      2037
    3. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      548
      1641
    4. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      85
      1308
    5. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      67
      1097
    6. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      1028
    7. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      214
      898
    8. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      60
      873
    9. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      854
    10. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      808
    Aihe