lumitöitä tehdessäni kommunikaatiota.
Ilmeet ja eleethän kertovat melkein 60% ihmisen todellisista tunteista. Jos nyt sattuu tapahtumaan virhearviointeja ja kommunikaatio pätkii, kumman on vastuu kommunikoijan vai vastaanottajan?...(jospa se ilme ei tarkoittanutkaan sitä mitä luulin)
Ilmeet ja eleethän kertovat melkein 60% ihmisen todellisista tunteista. Jos nyt sattuu tapahtumaan virhearviointeja ja kommunikaatio pätkii, kumman on vastuu kommunikoijan vai vastaanottajan?...(jospa se ilme ei tarkoittanutkaan sitä mitä luulin)
Vastaukset 9
Vanhimmat
on kummallakin. Kysyminen on ilmaista ja voi selvittää monta turhaa väärinkäsitystä. Minusta se on myös merkki välittämisestä.
se taitaa olla. Pitäisi pysytellä näissä nettisuhteissa, ei näkisi niitä ilmeitä.Nyt vaan puuttuu uskallusta kysyä ja tämäkin tuntuu niin typerältä, ihan kuin olisi joku murrosikäinen...
vois silloin pitää paikkansa, jos on tuntenut toisen kauemmin. Ensi tapaamisella ja ehkä ei vielä toisellakkaan voi ilmeistä ja eleistä päätellä tuota prosentti lukua. Ajatteleppa vaikka, että olisit menossa ensi treffeille....miehellä olisi vaikka housut edestä pullollaan. Sinä voisit päätellä sekunnissa että seksi hirviö ja juoksisit tukka suorana karkuun....Mies katselisi perääsi ja tuumaisi, että olipa sutjakan nopea nainen...kaivaisi taskusta sitten ostamansa lahjan sinulle ja tuumaisi, että ei tainut kelvata.....:))))
sielunelämää kun ei osaa arvioida.Siksi tämä päivästä toiseen johtuva pohdinta...
sinä olet aloittanut, mielestäni sinä pohdit asioita niikuin pitääkin..Toisaalta tarvitseeko sitä ennakolta aivan kaikkea tietääkään. Toisaalta voi olla niinkin, että et ole tällä palstalla vielä kohdannut sitä "oikeaa", joka sitten lohkaisee sinulle kerralla kaiken...ja silloin sinä ymmärrät..:))
joku joskus täälläkin on kohdannut sen "oikean".
Muutuin kyllä aika skeptiseksi ja araksi viimeisen suhteen jälkeen.Mutta sanasi loivat pienen toivonkipinän:))))
ainakin lukenut täältä sellaisia kommentteja, että oikea on löytynyt...kyllähän se on mahdollista..:))) Kuule, toivoa on aina, se on aika tavalla ehtymätön luonnon vara ja perustuu osittain siihen, että on olemassa *rajattomat* mahdollisuudet....:)
sitä pientä toivon kipinää on...:)
joskus se kipinä saattaa roihahtaa...:)olen kuullut ...en kokenut..:)))